Niinistö http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/140531/all Sun, 07 Oct 2018 12:29:04 +0300 fi Niinistön epätahdikkuus http://marcuspetj.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262172-niiniston-epatahdikkuus <p>Mielestäni presidentti Niinistö esiintyi ns. epäpresidentillisesti osallistuessaan kiistelemällä niiden kirjailijoiden ja toimittajien kanssa Turun Kirjamessuilla keskustelutilaisuudessa, jotka olivat teoksissaan arvostelleet hänen presidenttikautensa aikaisia toimia.</p> <p>Niinistön olisi mielestäni pitänyt pysyä rauhallisen presidentillisenä ja todeta, että se on sinun ja sinun näkemyksesi tapahtumista, ja puolestaan selostaa kiihkottomasti oman kertomuksensa kiistelyn kohteina olleiden asioiden kulusta.</p> <p>Demokratiassa virassa olevaa presidenttiä saa, voi ja pitää arvostella.&nbsp;<br />Ymmärrän toki, että Niinistö on vain ihminen ja kimpaantuu kuten kuka tahansa. Siltikin maltti on yleensä valttia. Ainakin aina yleisön edessä esiinnyttäessä.&nbsp;</p> <p>Mitä tulee esimerkiksi Niinistön &rdquo;komenteluun&rdquo;, sana, jota toimittaja Lauri Nurmi käyttää kirjassaan Mäntyniemen herra, presidentin eräistä teoista, ja joka sai Niinistön kimpaantumaan, saa presidentti mielestäni käyttää kaikkea sellaista valtaa, jota laki ei erikseen kiellä häntä käyttämästä.</p> <p>Se on sitten kansan ja median tehtävä tehtävä kritisoida näitä tekemisiä. Mutta presidentin, kuten pääministerinkään, joka sähköpostitteli vihaistuksissaan Yleisradion toimittajalle, ei tule koskaan kimpaantua toimittajille ja kirjailijoille yms, vaan antaa näiden toimia ja toimia itse.&nbsp;</p> <p>Kun provosoidaan, ei pidä provosoitua.</p> <p>Be tactful. Ole tahdikas.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mielestäni presidentti Niinistö esiintyi ns. epäpresidentillisesti osallistuessaan kiistelemällä niiden kirjailijoiden ja toimittajien kanssa Turun Kirjamessuilla keskustelutilaisuudessa, jotka olivat teoksissaan arvostelleet hänen presidenttikautensa aikaisia toimia.

Niinistön olisi mielestäni pitänyt pysyä rauhallisen presidentillisenä ja todeta, että se on sinun ja sinun näkemyksesi tapahtumista, ja puolestaan selostaa kiihkottomasti oman kertomuksensa kiistelyn kohteina olleiden asioiden kulusta.

Demokratiassa virassa olevaa presidenttiä saa, voi ja pitää arvostella. 
Ymmärrän toki, että Niinistö on vain ihminen ja kimpaantuu kuten kuka tahansa. Siltikin maltti on yleensä valttia. Ainakin aina yleisön edessä esiinnyttäessä. 

Mitä tulee esimerkiksi Niinistön ”komenteluun”, sana, jota toimittaja Lauri Nurmi käyttää kirjassaan Mäntyniemen herra, presidentin eräistä teoista, ja joka sai Niinistön kimpaantumaan, saa presidentti mielestäni käyttää kaikkea sellaista valtaa, jota laki ei erikseen kiellä häntä käyttämästä.

Se on sitten kansan ja median tehtävä tehtävä kritisoida näitä tekemisiä. Mutta presidentin, kuten pääministerinkään, joka sähköpostitteli vihaistuksissaan Yleisradion toimittajalle, ei tule koskaan kimpaantua toimittajille ja kirjailijoille yms, vaan antaa näiden toimia ja toimia itse. 

Kun provosoidaan, ei pidä provosoitua.

Be tactful. Ole tahdikas. 

]]>
9 http://marcuspetj.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262172-niiniston-epatahdikkuus#comments Niinistö Sun, 07 Oct 2018 09:29:04 +0000 Marcus Petäjä http://marcuspetj.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262172-niiniston-epatahdikkuus
Sotilas palvelee vain yhtä esivaltaa http://petterileino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261271-sotilas-palvelee-vain-yhta-esivaltaa <p>Kaksois- ja monikansalaisten rajaaminen sotilasvirkojen ulkopuolelle on herättänyt ihmeellisen keskustelun. Sisäministeri Kai Mykkäsen (Kok) lausunnoista ei oikein ota selvää, että edistääkö hän hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta vai ei.</p><p>&nbsp;</p><p>Sisäministeriön tämän päiväisen tiedotteen mukaan hänelle riittää, että rajaupseerien osalta kaksoiskansalaisuuden rajaukset hoidetaan Maanpuolustuskorkeakoulun Kadettikoulun valintojen yhteydessä. Näin mm. raja- ja merivartijat (ovat muuten sotilasvirkoja) jäisivät rajauksen ulkopuolelle. Tätä sisäministeri Mykkänen perusteli sillä, että turvallisuusselvityslain uudistamisella voidaan paremmin selvittää henkilöiden sidonnaisuuksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaksoiskansalaisten rajaaminen sotilasvirkojen ulkopuolelle ja turvallisusselvityslaki eivät ole toisiaan sulkevia, vaan täydentäviä toimenpiteitä. Kumpaakin tarvitaan. Turvallisuusselvitys ei koskaan poista Venäjän kansalaisten lojaliteettivelvollisuutta Äiti-Venäjää kohtaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Syy kaksoiskansalaisten rajaamisesta sotilasvirkojen ulkopuolelle kumpuaa juuri Venäjän nykyisestä lainsäädännöstä, sillä se edellyttää Venäjän kansalaisilta (myös kaksoiskansalaisilta) täydellistä lojaliteettivelvollisuutta Venäjän valtiolle ja toimimaan sen edun mukaisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa ammattisotilas, niin Puolustusvoimissa kuin Rajavartiolaitoksessa, palvelee ja on uskollinen ainoastaan yhdelle esivallalle - Suomen valtiolle ja sen valtiosäännön mukaisille kansan valitsemille esivallan edustajille. Tästä ei voi olla epäselvyyttä ja siksi lakiin tarvitaan muutos.</p><p>&nbsp;</p><p>Ammattisotilaiden oman ja läheisten turvallisuuden kannalta on parasta, ettei heitä saateta ikävään tilanteeseen, jossa kaksoiskansalaisuuden velvollisuuksia käytetään painostus- tai muina keinoina heitä vastaan. Maailmassa on paljon pahuutta ja sitä pahuutta vastaan meidän lainsäädännön on vastattava.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaksois- ja monikansalaisten rajaaminen sotilasvirkojen ulkopuolelle on herättänyt ihmeellisen keskustelun. Sisäministeri Kai Mykkäsen (Kok) lausunnoista ei oikein ota selvää, että edistääkö hän hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta vai ei.

 

Sisäministeriön tämän päiväisen tiedotteen mukaan hänelle riittää, että rajaupseerien osalta kaksoiskansalaisuuden rajaukset hoidetaan Maanpuolustuskorkeakoulun Kadettikoulun valintojen yhteydessä. Näin mm. raja- ja merivartijat (ovat muuten sotilasvirkoja) jäisivät rajauksen ulkopuolelle. Tätä sisäministeri Mykkänen perusteli sillä, että turvallisuusselvityslain uudistamisella voidaan paremmin selvittää henkilöiden sidonnaisuuksia.

 

Kaksoiskansalaisten rajaaminen sotilasvirkojen ulkopuolelle ja turvallisusselvityslaki eivät ole toisiaan sulkevia, vaan täydentäviä toimenpiteitä. Kumpaakin tarvitaan. Turvallisuusselvitys ei koskaan poista Venäjän kansalaisten lojaliteettivelvollisuutta Äiti-Venäjää kohtaan.

 

Syy kaksoiskansalaisten rajaamisesta sotilasvirkojen ulkopuolelle kumpuaa juuri Venäjän nykyisestä lainsäädännöstä, sillä se edellyttää Venäjän kansalaisilta (myös kaksoiskansalaisilta) täydellistä lojaliteettivelvollisuutta Venäjän valtiolle ja toimimaan sen edun mukaisesti.

 

Suomessa ammattisotilas, niin Puolustusvoimissa kuin Rajavartiolaitoksessa, palvelee ja on uskollinen ainoastaan yhdelle esivallalle - Suomen valtiolle ja sen valtiosäännön mukaisille kansan valitsemille esivallan edustajille. Tästä ei voi olla epäselvyyttä ja siksi lakiin tarvitaan muutos.

 

Ammattisotilaiden oman ja läheisten turvallisuuden kannalta on parasta, ettei heitä saateta ikävään tilanteeseen, jossa kaksoiskansalaisuuden velvollisuuksia käytetään painostus- tai muina keinoina heitä vastaan. Maailmassa on paljon pahuutta ja sitä pahuutta vastaan meidän lainsäädännön on vastattava.

]]>
14 http://petterileino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261271-sotilas-palvelee-vain-yhta-esivaltaa#comments Kaksoiskansalaisuus Mykkänen Niinistö Rajavartiolaitos Upseeri Thu, 20 Sep 2018 16:06:40 +0000 Petteri Leino http://petterileino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261271-sotilas-palvelee-vain-yhta-esivaltaa
RIMAA HIPOEN http://oksanenilona.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260101-rimaa-hipoen <p>ILTALEHTI kirjoittaa varmasti faktaa koska sieltä on poimittu myös Stubbin ent.lehdistöavustaja ministerin palleille ja koska laatumedia. Niinistön gradua ei ollutkaan! 01.02.2012 klo 16:51 Useat tiedotusvälineet ovat viime päivinä saaneet yleisöltä pyyntöjä selvittää pikaisesti, mihin presidenttiehdokas Sauli Niinistön (kok) opinnäytetyö on oikein hävinnyt. Vai eikö sitä ole ollut edes olemassa? TALLESSA Sauli Niinistö sai vasta neljännesvuosisata valmistumisensa jälkeen takaisin oikeustieteen professorille jääneen harjoitusaineensa. Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta kerrotaan, että 1974, kun Sauli Väinämö Niinistö sieltä valmistui oikeustieteen kandidaatiksi, ei opiskelijoilta edes vaadittu pro gradu -tutkielmaa. &ndash; Ei se ole kadonnut vaan se on opinnäytetyö, jota ei ole säilytetty tiedekunnassa, täsmentää tiedekunnan dekaani Jukka Mähönen. Hän korostaa, että vielä vuonna 1974 tutkinnon sisältö oli kovin erilainen kuin nykyään, eikä tutkielma laajuudeltaan vastannut nykyistä vaatimustasoa. Käytäntö oli, että professori joka arvosteli tutkielman, palautti sen opiskelijalle ja antoi siitä merkinnän opintorekisteriin. Yliopistolla on kattavat kokoelmat opinnäytetöistä vasta 1970-luvun lopulta lähtien. Rimaa hipoen Sauli Niinistöstä on muistona laitoksella hänen matrikkelikorttinsa, johon on merkitty kaikki suoritetut arvosanat. Tutkinto koostuu 19 approbatur- (perusopinnot), yhdestä lubenter approbatur ja kahdesta cum laude approbatur -arvosanasta. Lainopin kandidaatin tutkintoon ei sisälly laudatur-tason opintoja. Lähes kaikki arvosanatentit Niinistö on läpäissyt miten kuten eli huonoimmalla hyväksyttävällä arvosanalla &rdquo;t.t.&rdquo; (tyydyttävät tiedot). Hänen lempiaiheensa taisi olla maa- ja vesioikeus, sillä se oli suoritettu hyvin tiedoin sekä approbatur- että cum laude -tasolla. Myös rikosoikeuden appro meni läpi h.t.-merkinnällä. Niinistön esineoikeuteen liittyvän tutkielman otsikko kuuluu: Irtaimen pantin realisointi etenkin myyjän huolellisuusvelvollisuuden kannalta.Työn ohjannut ja tarkastanut professori Pertti Muukkonen arvioi tutkielman varsin hyväksi kouluarvosanalla 8. Niinistö kertoo saaneensa 1998 kirjeen nyt jo edesmenneeltä Muukkoselta. Siinä hän palautti työn, joka oli vahingossa jäänyt professorin pöytälaatikkoon. Nyt se on siis Niinistön omassa kotiarkistossa. Dekaani Mähönen kertoo Niinistön lupautuneen toimittamaan kopion tutkielmastaan tiedekunnan arkistoon. &ndash; Se on sinänsä ihan ystävällistä, vaikkei hänellä siihen mitään velvollisuutta ole, dekaani naurahtaa. Sauli Väinämö Niinistön opintosuoritukset sisältävä kortti on tallessa Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan arkistossa. Lähes kaikki suoritukset ovat menneet läpi rimaa hipoen. (Kuvan voi klikata isommaksi.) <a href="https://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/2012020115148611_pd.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/2012020115148611_pd.shtml">https://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/2012020115148611_pd.shtml</a> Että kyllä ne vuosikymmenniä 40-60 vuotta sitten kun poliitikoiden ikä alkaa olla nyt siellä 70 näiden jotka eu vallan kahvassaroikkuvat ja suomessakin johtavat laitoksia joissa valtaa käytetään.Sitten jotenkuten läpi päässeet ja suppealla vaatimustasolla ovat tarvinneet sen puoluekirjan ja suhteet ,ja silti näitä istuu suomessa jokaisella tärkeällä pallilla oikeuslaitosta myöten. Sisäpiirien ja hyvä veli verkostojensa kautta,entiset opiskelijatoverit ja puoluefanit,eduskunnan käytäviltä samikset.Turha se on arvostella muita jos tällä tasolla on suomessa vallanpitäjien opinnot joista ei saisi puhua eikä kirjoittaa,kun aletaan ihmisiä uhkailemaan ja sensuroimaan. Tuon ajan poliitikoista suurin osa kuluu siihen kerhoon joka on suomen korruptio-hyvä veli aikakauden kasvatteja ja heitä näkyy istuvan vieläkin vallan kahvassa ja johtavat niin suomea kuin eu:ta.Huhtasaari ja muut joita nyt median avustamana mustamaalataan eivät ole mikään poikkeus vaan maan tapa.Oikeastaan koko muunkin maailman,kunhan vaan aukaisee silmänsä ja tutustuu faktoihin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ILTALEHTI kirjoittaa varmasti faktaa koska sieltä on poimittu myös Stubbin ent.lehdistöavustaja ministerin palleille ja koska laatumedia. Niinistön gradua ei ollutkaan! 01.02.2012 klo 16:51 Useat tiedotusvälineet ovat viime päivinä saaneet yleisöltä pyyntöjä selvittää pikaisesti, mihin presidenttiehdokas Sauli Niinistön (kok) opinnäytetyö on oikein hävinnyt. Vai eikö sitä ole ollut edes olemassa? TALLESSA Sauli Niinistö sai vasta neljännesvuosisata valmistumisensa jälkeen takaisin oikeustieteen professorille jääneen harjoitusaineensa. Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta kerrotaan, että 1974, kun Sauli Väinämö Niinistö sieltä valmistui oikeustieteen kandidaatiksi, ei opiskelijoilta edes vaadittu pro gradu -tutkielmaa. – Ei se ole kadonnut vaan se on opinnäytetyö, jota ei ole säilytetty tiedekunnassa, täsmentää tiedekunnan dekaani Jukka Mähönen. Hän korostaa, että vielä vuonna 1974 tutkinnon sisältö oli kovin erilainen kuin nykyään, eikä tutkielma laajuudeltaan vastannut nykyistä vaatimustasoa. Käytäntö oli, että professori joka arvosteli tutkielman, palautti sen opiskelijalle ja antoi siitä merkinnän opintorekisteriin. Yliopistolla on kattavat kokoelmat opinnäytetöistä vasta 1970-luvun lopulta lähtien. Rimaa hipoen Sauli Niinistöstä on muistona laitoksella hänen matrikkelikorttinsa, johon on merkitty kaikki suoritetut arvosanat. Tutkinto koostuu 19 approbatur- (perusopinnot), yhdestä lubenter approbatur ja kahdesta cum laude approbatur -arvosanasta. Lainopin kandidaatin tutkintoon ei sisälly laudatur-tason opintoja. Lähes kaikki arvosanatentit Niinistö on läpäissyt miten kuten eli huonoimmalla hyväksyttävällä arvosanalla ”t.t.” (tyydyttävät tiedot). Hänen lempiaiheensa taisi olla maa- ja vesioikeus, sillä se oli suoritettu hyvin tiedoin sekä approbatur- että cum laude -tasolla. Myös rikosoikeuden appro meni läpi h.t.-merkinnällä. Niinistön esineoikeuteen liittyvän tutkielman otsikko kuuluu: Irtaimen pantin realisointi etenkin myyjän huolellisuusvelvollisuuden kannalta.Työn ohjannut ja tarkastanut professori Pertti Muukkonen arvioi tutkielman varsin hyväksi kouluarvosanalla 8. Niinistö kertoo saaneensa 1998 kirjeen nyt jo edesmenneeltä Muukkoselta. Siinä hän palautti työn, joka oli vahingossa jäänyt professorin pöytälaatikkoon. Nyt se on siis Niinistön omassa kotiarkistossa. Dekaani Mähönen kertoo Niinistön lupautuneen toimittamaan kopion tutkielmastaan tiedekunnan arkistoon. – Se on sinänsä ihan ystävällistä, vaikkei hänellä siihen mitään velvollisuutta ole, dekaani naurahtaa. Sauli Väinämö Niinistön opintosuoritukset sisältävä kortti on tallessa Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan arkistossa. Lähes kaikki suoritukset ovat menneet läpi rimaa hipoen. (Kuvan voi klikata isommaksi.) https://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/2012020115148611_pd.shtml Että kyllä ne vuosikymmenniä 40-60 vuotta sitten kun poliitikoiden ikä alkaa olla nyt siellä 70 näiden jotka eu vallan kahvassaroikkuvat ja suomessakin johtavat laitoksia joissa valtaa käytetään.Sitten jotenkuten läpi päässeet ja suppealla vaatimustasolla ovat tarvinneet sen puoluekirjan ja suhteet ,ja silti näitä istuu suomessa jokaisella tärkeällä pallilla oikeuslaitosta myöten. Sisäpiirien ja hyvä veli verkostojensa kautta,entiset opiskelijatoverit ja puoluefanit,eduskunnan käytäviltä samikset.Turha se on arvostella muita jos tällä tasolla on suomessa vallanpitäjien opinnot joista ei saisi puhua eikä kirjoittaa,kun aletaan ihmisiä uhkailemaan ja sensuroimaan. Tuon ajan poliitikoista suurin osa kuluu siihen kerhoon joka on suomen korruptio-hyvä veli aikakauden kasvatteja ja heitä näkyy istuvan vieläkin vallan kahvassa ja johtavat niin suomea kuin eu:ta.Huhtasaari ja muut joita nyt median avustamana mustamaalataan eivät ole mikään poikkeus vaan maan tapa.Oikeastaan koko muunkin maailman,kunhan vaan aukaisee silmänsä ja tutustuu faktoihin.

]]>
20 http://oksanenilona.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260101-rimaa-hipoen#comments 1% Niinistö OPINNÄYTE Opinnäytetyö Pertti Muukkonen Unohdus Tue, 28 Aug 2018 06:44:16 +0000 Ilona Oksanen http://oksanenilona.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260101-rimaa-hipoen
”Neutraali maaperä” http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259930-neutraali-maapera <p>Kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaamispaikaksi ilmeni Suomi ja Helsinki, alkoi arvuuttelu siitä, miksi juuri tämä paikka. Siinä yhteydessä käytiin taas kerran väittelyä, spekuloitiin ja myös päiviteltiin epäilyillä, joita tämä valinta saattoi paljastaa maailman mahtavien asennoitumisesta Suomeen ja sen sijoittamisesta &ndash; tai sijoittamatta jättämisestä &ndash; &rdquo;länteen&rdquo;. Eikä asia jäänyt pelkästään kaiken maailman dosenttien lausuntoautomaattien tuotokseksi, vaan siihen puututtiin Suomen presidenttiä myöten.</p><p>Viimemainittu tosiseikka panee julkisen informaation varassa olevan tarkkailijan &ndash; eli tässä tapauksessa minut &ndash; ihmettelemään, onko kenties taustalla ollut jotain vakavammin otettavaa asennoitumista, joka olisi tullut esiin tapaamispaikan valintaa koskeneissa keskusteluissa sen jälkeen kun isännyyttä oli Suomelle ehdotettu. Tai jossain muussa yhteydessä äskettäin. Luulisi, tai ainakin toivoisi, että presidentti ei puuttuisi asiaan pelkän ammattijulkimoiden tavanomaisen mälväämisen takia. Mutta mistä minä tiedän.</p><p>Entä itse asia sitten? Mitä tapaamispaikan valinta ja sen ympärillä ilmi tulleet mielipiteet saattaisivat kertoa Suomen asemasta ja siitä, millaisena sitä pidetään. Ovatko nämä kaksi, asema sinänsä ja se millaisena sitä pidetään, ylipäätään erotettavissa toisistaan? Luultavasti eivät ainakaan kokonaan, ja varsinkin suurvaltojen johtajien käsitys Suomen asemasta pitkälti määrää sen millainen tuo asema on, sillä kun he toimivat, he toimivat tietysti käsitystensä pohjalta.</p><p>Termi jolla Suomea sopivuutta tapaamispaikkana itse havaitsin luonnehditun, oli &rdquo;neutral ground&rdquo;, neutraali tai puolueeton maaperä. Se ei ole ihan sama asia kuin &rdquo;neutral country&rdquo;, puolueeton maa, vaikka nyanssi ei näytä suurelta. Viimemainittu termi on suoremmin kansainvälispoliittinen ja viittaa puolueettomuuteen vaikkapa sotatilanteessa. Suurvaltablokkien maailmassa se myös viittaa maahan, joka ei kuulu mihinkään niistä, ei siis esimerkiksi Natoon. Ensin mainitussa termissä ei ole samanlaista valtiollista sävyä. Se voi merkitä mitä tahansa paikkaa, joka on molemmille tapaamisen osapuolille ongelmaton siinä mielessä, että kyseisellä maalla on ainakin kutakuinkin hyvät välit kumpaankin ja/tai että se ei ole kummankaan suurvallan kiistojen kohde. Se voi olla mitä jäi jäljelle kun eliminoitiin yksi toisensa jälkeen paikat, jotka jommallekummalle eivät sopineet, oli syy iso tai pieni. Se voi merkitä arkisesti sitäkin, että se on helppo saavuttaa ja sopii kummankin matkaohjelmaan.</p><p>Jos vain edellä mainituista merkitysvivahteista olisi kysymys, ei Suomen mieltämisen puolueettomaksi maaperäksi pitäisi olla kenellekään ongelma, ei myöskään suomaalaisille. Mutta suomalaisille kysymys ei tietysti ollut vain noista merkitysvivahteista. Esille kaivettiin tai ehkä nousi kaivamattakin koko kylmän sodan aikaisen kansainvälisen asemamme traumaattinen muisto. Ensin puolueettomuus oli enintä mitä voitiin edes tavoitella, ja siinä vain vajavaisesti onnistuttiin. Sitten kun puolueettomuus kelpasi Neuvostoliitolle ja sitä myöhemmin ovat Suomelle tuputtaneet myös eräät läntiset ulkopolitiikan strategit kuten Henry Kissinger ja Zbigniew Brzezinski, on siitä pyritty kaikin voimin pois. Se varsinainen asia puolueettomuustrauman takana on ollut ja on vieläkin, pitäisikö ja jos pitäisi, miten, päästä pois Venäjän varjosta. Varjon tai ainakin vaaran sen alle joutumisesta koetaan siis edelleen olevan olemassa.</p><p>No, varjo tai uhka sen alle joutumisesta on tietysti olemassa niin kauan kuin vieressä on Venäjän kokoinen ja tapainen maa. Silti tämä häly oli hieman pateettista. Minusta oikea reaktio kokouspaikan valinnasta nousseeseen puolueeton vai ei -väittelyyn olisi ollut olla reagoimatta siihen yhtään mitenkään.&nbsp; Mediaa, ammattikommentaattoreita ja tavallista kansaa ei tosin voi eikä kannatakaan yrittää pitää hiljaisena, mutta valtion viralliset edustajat olisivat voineet niin tehdä. Kysymyksiin ja inttämiseen olisi voinut vastata olankohautuksella (jos ei kirjaimellisesti niin kuitenkin figuratiivisesti). Ottamalla siihen kantaa annettiin turhaa painoa asialle, joka olisi vain hyvin vähän kiinnostanut Suomen ulkopuolella.</p><p>Some-rytmissä elävässä maailmassa mielenkiinto siihen onneksi hiipui nytkin hyvin nopeasti, mutta kyllä selittelyt ja vakuuttelut varmasti rekisteröitiin niissä instansseissa, joiden asiana on seurata, mitä Suomessa tehdään ja sanotaan. Sieltä ne hiipivät muistioihin ja briefeihin, joita valtiojohtajien eteen toimitetaan, kun he valmistautuvat keskusteluihin suomalaisten kanssa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaamispaikaksi ilmeni Suomi ja Helsinki, alkoi arvuuttelu siitä, miksi juuri tämä paikka. Siinä yhteydessä käytiin taas kerran väittelyä, spekuloitiin ja myös päiviteltiin epäilyillä, joita tämä valinta saattoi paljastaa maailman mahtavien asennoitumisesta Suomeen ja sen sijoittamisesta – tai sijoittamatta jättämisestä – ”länteen”. Eikä asia jäänyt pelkästään kaiken maailman dosenttien lausuntoautomaattien tuotokseksi, vaan siihen puututtiin Suomen presidenttiä myöten.

Viimemainittu tosiseikka panee julkisen informaation varassa olevan tarkkailijan – eli tässä tapauksessa minut – ihmettelemään, onko kenties taustalla ollut jotain vakavammin otettavaa asennoitumista, joka olisi tullut esiin tapaamispaikan valintaa koskeneissa keskusteluissa sen jälkeen kun isännyyttä oli Suomelle ehdotettu. Tai jossain muussa yhteydessä äskettäin. Luulisi, tai ainakin toivoisi, että presidentti ei puuttuisi asiaan pelkän ammattijulkimoiden tavanomaisen mälväämisen takia. Mutta mistä minä tiedän.

Entä itse asia sitten? Mitä tapaamispaikan valinta ja sen ympärillä ilmi tulleet mielipiteet saattaisivat kertoa Suomen asemasta ja siitä, millaisena sitä pidetään. Ovatko nämä kaksi, asema sinänsä ja se millaisena sitä pidetään, ylipäätään erotettavissa toisistaan? Luultavasti eivät ainakaan kokonaan, ja varsinkin suurvaltojen johtajien käsitys Suomen asemasta pitkälti määrää sen millainen tuo asema on, sillä kun he toimivat, he toimivat tietysti käsitystensä pohjalta.

Termi jolla Suomea sopivuutta tapaamispaikkana itse havaitsin luonnehditun, oli ”neutral ground”, neutraali tai puolueeton maaperä. Se ei ole ihan sama asia kuin ”neutral country”, puolueeton maa, vaikka nyanssi ei näytä suurelta. Viimemainittu termi on suoremmin kansainvälispoliittinen ja viittaa puolueettomuuteen vaikkapa sotatilanteessa. Suurvaltablokkien maailmassa se myös viittaa maahan, joka ei kuulu mihinkään niistä, ei siis esimerkiksi Natoon. Ensin mainitussa termissä ei ole samanlaista valtiollista sävyä. Se voi merkitä mitä tahansa paikkaa, joka on molemmille tapaamisen osapuolille ongelmaton siinä mielessä, että kyseisellä maalla on ainakin kutakuinkin hyvät välit kumpaankin ja/tai että se ei ole kummankaan suurvallan kiistojen kohde. Se voi olla mitä jäi jäljelle kun eliminoitiin yksi toisensa jälkeen paikat, jotka jommallekummalle eivät sopineet, oli syy iso tai pieni. Se voi merkitä arkisesti sitäkin, että se on helppo saavuttaa ja sopii kummankin matkaohjelmaan.

Jos vain edellä mainituista merkitysvivahteista olisi kysymys, ei Suomen mieltämisen puolueettomaksi maaperäksi pitäisi olla kenellekään ongelma, ei myöskään suomaalaisille. Mutta suomalaisille kysymys ei tietysti ollut vain noista merkitysvivahteista. Esille kaivettiin tai ehkä nousi kaivamattakin koko kylmän sodan aikaisen kansainvälisen asemamme traumaattinen muisto. Ensin puolueettomuus oli enintä mitä voitiin edes tavoitella, ja siinä vain vajavaisesti onnistuttiin. Sitten kun puolueettomuus kelpasi Neuvostoliitolle ja sitä myöhemmin ovat Suomelle tuputtaneet myös eräät läntiset ulkopolitiikan strategit kuten Henry Kissinger ja Zbigniew Brzezinski, on siitä pyritty kaikin voimin pois. Se varsinainen asia puolueettomuustrauman takana on ollut ja on vieläkin, pitäisikö ja jos pitäisi, miten, päästä pois Venäjän varjosta. Varjon tai ainakin vaaran sen alle joutumisesta koetaan siis edelleen olevan olemassa.

No, varjo tai uhka sen alle joutumisesta on tietysti olemassa niin kauan kuin vieressä on Venäjän kokoinen ja tapainen maa. Silti tämä häly oli hieman pateettista. Minusta oikea reaktio kokouspaikan valinnasta nousseeseen puolueeton vai ei -väittelyyn olisi ollut olla reagoimatta siihen yhtään mitenkään.  Mediaa, ammattikommentaattoreita ja tavallista kansaa ei tosin voi eikä kannatakaan yrittää pitää hiljaisena, mutta valtion viralliset edustajat olisivat voineet niin tehdä. Kysymyksiin ja inttämiseen olisi voinut vastata olankohautuksella (jos ei kirjaimellisesti niin kuitenkin figuratiivisesti). Ottamalla siihen kantaa annettiin turhaa painoa asialle, joka olisi vain hyvin vähän kiinnostanut Suomen ulkopuolella.

Some-rytmissä elävässä maailmassa mielenkiinto siihen onneksi hiipui nytkin hyvin nopeasti, mutta kyllä selittelyt ja vakuuttelut varmasti rekisteröitiin niissä instansseissa, joiden asiana on seurata, mitä Suomessa tehdään ja sanotaan. Sieltä ne hiipivät muistioihin ja briefeihin, joita valtiojohtajien eteen toimitetaan, kun he valmistautuvat keskusteluihin suomalaisten kanssa.

]]>
8 http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259930-neutraali-maapera#comments Niinistö Puolueettomuus Suomen asema Trump Vladimir Putin Fri, 24 Aug 2018 06:18:16 +0000 Antti Kuosmanen http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259930-neutraali-maapera
Kenen asia on tutkia valehteleeko Niinistö Fortumista? http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259522-kenen-asia-on-tutkia-valehteleeko-niinisto-fortumista <p>Kaksi tutkivaa journalistia (Aamulehden&nbsp;Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi) kertoo kirjassaan, että lähdesuojan ansiosta asioista perillä olevat lähteet uskalsivat kertoa Niinistön painostaneen Fortumin mukaan Hanhikiven ydinvoimahankkeeseen Venäjän Suomelle aiheuttamien uhkien torjumiseksi.</p><p>Fortum ei ollut ydinhankkeesta alun perin kiinnostunut mutta käänsi takkinsa nopeasti kerrotun Niinistön puhuttelun jälkeen. Asian tekee vakavaksi se, että Fortum on pörssiyhtiö, jonka on toimittava pörssin sääntöjen mukaan. Vain banaanitasavalloissa diktaattori voi sanella toimivalle johdolle millaisiin hankkeisiin lähdetään mukaan.</p><p>Niinistö kommentoi tänään Talouselämässä journalistien paljastusta: &rdquo;Väite on käsittämätön. Sen tueksi ei ole edes yritetty esittää yhtään faktaa. En ole millään tavalla ollut vaatimassa Fortumia mukaan hankkeeseen&quot;.</p><p>Asia on sen verran vakava ja journalistien perustelut sen verran uskottavia, että Niinistön tekemiset on syytä tutkia. Nyt on vain sana sanaa vastaan. USA:ssa Trumpin Venäjä yhteyksiä tutkii erikoisyyttäjä Mueller.</p><p>Kenen tehtävä Suomessa on käynnistää tutkinta Niinistöstä? Oikeuskanslerin? Kaikkien etu olisi, että puolueeton tutkinta joko puhdistaa presidentin epäilyistä tai langettaa asiaankuuluvan rangaistuksen. Asiaa ei voi jättää leijumaan ratkaisemattomana.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaksi tutkivaa journalistia (Aamulehden Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi) kertoo kirjassaan, että lähdesuojan ansiosta asioista perillä olevat lähteet uskalsivat kertoa Niinistön painostaneen Fortumin mukaan Hanhikiven ydinvoimahankkeeseen Venäjän Suomelle aiheuttamien uhkien torjumiseksi.

Fortum ei ollut ydinhankkeesta alun perin kiinnostunut mutta käänsi takkinsa nopeasti kerrotun Niinistön puhuttelun jälkeen. Asian tekee vakavaksi se, että Fortum on pörssiyhtiö, jonka on toimittava pörssin sääntöjen mukaan. Vain banaanitasavalloissa diktaattori voi sanella toimivalle johdolle millaisiin hankkeisiin lähdetään mukaan.

Niinistö kommentoi tänään Talouselämässä journalistien paljastusta: ”Väite on käsittämätön. Sen tueksi ei ole edes yritetty esittää yhtään faktaa. En ole millään tavalla ollut vaatimassa Fortumia mukaan hankkeeseen".

Asia on sen verran vakava ja journalistien perustelut sen verran uskottavia, että Niinistön tekemiset on syytä tutkia. Nyt on vain sana sanaa vastaan. USA:ssa Trumpin Venäjä yhteyksiä tutkii erikoisyyttäjä Mueller.

Kenen tehtävä Suomessa on käynnistää tutkinta Niinistöstä? Oikeuskanslerin? Kaikkien etu olisi, että puolueeton tutkinta joko puhdistaa presidentin epäilyistä tai langettaa asiaankuuluvan rangaistuksen. Asiaa ei voi jättää leijumaan ratkaisemattomana.

]]>
12 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259522-kenen-asia-on-tutkia-valehteleeko-niinisto-fortumista#comments Fortum Niinistö Osatotuudet Presidentti Putin Ydinvoima Wed, 15 Aug 2018 13:20:46 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259522-kenen-asia-on-tutkia-valehteleeko-niinisto-fortumista
Niinistön toiminta - miksi tiedämme vasta nyt? http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259424-niiniston-toiminta-miksi-tiedamme-vasta-nyt <p><strong>Tänään on mediassa uutisoitu uutuuskirjasta, jossa paljastetaan presidentti Sauli Niinistön roolia maan sisäpolitiikassa. Kysyä sopii, miksi nämä paljastukset tuppaavat Suomessa tulemaan aina myöhässä.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Sauli Niinistö siis asettui tukemaan EK:ta sekä EK:n joukkueessa pelaavaa hallitusta, jotta ns. kilpailukykysopimus, eli kiky, saataisiin aikaiseksi. Kikyssä kysymys oli keinotekoisesta tuotantokustannusten laskemisesta työntekijöiden kustannuksella. Moni niinistöläinen varmastikin ajattelee, että eihän presidentti muuta tehnyt kuin patisteli ratkaisuun. Mutta lähtökohtaisesti oli niin, että ammattiliitot olivat jo pidättäytyneet pitkän aikaa palkankorotuksista, ja vielä piti Häkämiehen saada lisää omilleen. Painostus kohdistui tietysti ammattiliittoihin, koska niillähän oli kikyssä pala nieltävänä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kyse oli ns. sisäisestä devalvaatiosta, eli hintakilpailukyvyn parantamisesta sisäisin ratkaisuin. Ainahan tämä tarkoittaa palkkojen alentamista, sillä esimerkiksi yritysten omasta rahankäytöstä sopiminenhan olisi karmeaa sosialismia, mikäli sitä ehdotettaisiin. Sisäistä devalvaatiota käytetään sen vuoksi, että meillä ei ole omaa, laskusuhdanteessa devalvoituvaa valuuttaa kuten on Ruotsilla. Tästäkin on kertauksen vuoksi kiitettävä samaistakin Sauli Niinistöä, joka oli valtiovarainministerinä Suomea viemässä euroon tiedonantomenettelynä ja ilman kansanäänestystä vastoin hänen aiempia puheitaan perustuslakivaliokunnassa ollessaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun Niinistö patisteli keskusjärjestöjä (työntekijöitä) kikyyn, samalla pääministeri Sipilä valehteli neuvottelujen olevan jäissä vieden median huomiota toisaalle. Eli ilmeisen suunniteltua presidentin koskemattomuuden varjelua.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miksi näin myöhään?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tämä kaikki on tapahtunut vuonna 2015. Miksi me tiedämme tästä vasta nyt, kun presidentinvaalit on käyty? Niinistö valittiin toiselle kaudelle vaalien ensimmäisellä kierroksella. Merkillepantavaa on, että noin 8% prosentin kannatusta nauttivan Vasemmistoliiton äänestäjistäkin suurin osa äänesti Niinistöä. Samoin on vielä suuremman vasemmistopuolueeksi itseään mainostavan SDP:n laita. Olisivatko työntekijät äänestäneet Niinistöä, mikäli olisivat tienneet tämän roolin heidän omien työehtojensa heikentämisessä? Olisivat, mutta eivät yhtä sankoin joukoin.</p><p>&nbsp;</p><p>Asia on ollut tiedossa viime presidentinvaalien alla, vähintäänkin asianosaisilla. Siksi ammattiliittojenkin pomoille on annettava pyyhkeitä. Mutta häiritsevän sama kaava koski Suomen ja Naton välisen isäntämaasopimuksen käsittelyä. Suurempi haloo ja eri puolueiden, varsinkin Perussuomalaisten ja Jussi Niinistön, osuus tuotiin julkisuuteen vasta kun vaalit oli käyty. Edesmenneen Antti Pesosen ja Itsenäisyyspuolueen työ Nato-lähentymistä vastaan sai huomiota vasta kun eduskunta oli valittu. Ei se sattumaa ollut.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa media ei tehtäväänsä yksinkertaisesti tee. Se ei nosta asioita julkisuuteen ajallaan, jotta poliitikot joutuisivat vastuuseen tekemisistään ja jotta kansalla olisi valintoja tehdessään oikeat ja ajantasaiset tiedot. Lehdistössä tiedetään perustotuudet poliittisen muistin pituudesta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Onneksi oli Väyrynen</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Keräsimme pienellä porukalla valtavalla vaivalla kannattajakortteja viime presidentinvaaleissa 6.2% kannatuksen saaneelle Paavo Väyryselle. Saimme Paavon vaaleihin ja suomalaisille oli tarjolla vaihtoehto. Paavo toikin usein pöytään Niinistön taipumukset puuttua sisäpolitiikkaan. Lisäksi muistetaan, kuinka raivokkaasti hän vastusti EU-jäsenyyttä jäsenehtojen selvittyä sekä myöhemmin euroa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tätä politiikassa toimiminen on, varsinkin kun on oppositiossa hallitusta vastaan ja oppositiossa oppositiota vastaan. Usein vasta myöhemmin tulee julkiseen tietoon se, mitä oma viiteryhmä on puhunut jo edellisissä vaaleissa. Pitää kuitenkin olla iloinen siitä, että tuli tehneeksi jotain asiansa eteen &ndash; hukkaan se ei mennyt, sillä minullakin on pieni osani siinä, että nyt 6.2% suomalaisista saa sanoa, että olihan se vaihtoehtokin, jota tuli vielä äänestettyä.</p><p>&nbsp;</p><p>Akseli Erkkilä</p><p>Kittilä</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään on mediassa uutisoitu uutuuskirjasta, jossa paljastetaan presidentti Sauli Niinistön roolia maan sisäpolitiikassa. Kysyä sopii, miksi nämä paljastukset tuppaavat Suomessa tulemaan aina myöhässä.

 

Sauli Niinistö siis asettui tukemaan EK:ta sekä EK:n joukkueessa pelaavaa hallitusta, jotta ns. kilpailukykysopimus, eli kiky, saataisiin aikaiseksi. Kikyssä kysymys oli keinotekoisesta tuotantokustannusten laskemisesta työntekijöiden kustannuksella. Moni niinistöläinen varmastikin ajattelee, että eihän presidentti muuta tehnyt kuin patisteli ratkaisuun. Mutta lähtökohtaisesti oli niin, että ammattiliitot olivat jo pidättäytyneet pitkän aikaa palkankorotuksista, ja vielä piti Häkämiehen saada lisää omilleen. Painostus kohdistui tietysti ammattiliittoihin, koska niillähän oli kikyssä pala nieltävänä.

 

Kyse oli ns. sisäisestä devalvaatiosta, eli hintakilpailukyvyn parantamisesta sisäisin ratkaisuin. Ainahan tämä tarkoittaa palkkojen alentamista, sillä esimerkiksi yritysten omasta rahankäytöstä sopiminenhan olisi karmeaa sosialismia, mikäli sitä ehdotettaisiin. Sisäistä devalvaatiota käytetään sen vuoksi, että meillä ei ole omaa, laskusuhdanteessa devalvoituvaa valuuttaa kuten on Ruotsilla. Tästäkin on kertauksen vuoksi kiitettävä samaistakin Sauli Niinistöä, joka oli valtiovarainministerinä Suomea viemässä euroon tiedonantomenettelynä ja ilman kansanäänestystä vastoin hänen aiempia puheitaan perustuslakivaliokunnassa ollessaan.

 

Kun Niinistö patisteli keskusjärjestöjä (työntekijöitä) kikyyn, samalla pääministeri Sipilä valehteli neuvottelujen olevan jäissä vieden median huomiota toisaalle. Eli ilmeisen suunniteltua presidentin koskemattomuuden varjelua.

 

Miksi näin myöhään?

 

Tämä kaikki on tapahtunut vuonna 2015. Miksi me tiedämme tästä vasta nyt, kun presidentinvaalit on käyty? Niinistö valittiin toiselle kaudelle vaalien ensimmäisellä kierroksella. Merkillepantavaa on, että noin 8% prosentin kannatusta nauttivan Vasemmistoliiton äänestäjistäkin suurin osa äänesti Niinistöä. Samoin on vielä suuremman vasemmistopuolueeksi itseään mainostavan SDP:n laita. Olisivatko työntekijät äänestäneet Niinistöä, mikäli olisivat tienneet tämän roolin heidän omien työehtojensa heikentämisessä? Olisivat, mutta eivät yhtä sankoin joukoin.

 

Asia on ollut tiedossa viime presidentinvaalien alla, vähintäänkin asianosaisilla. Siksi ammattiliittojenkin pomoille on annettava pyyhkeitä. Mutta häiritsevän sama kaava koski Suomen ja Naton välisen isäntämaasopimuksen käsittelyä. Suurempi haloo ja eri puolueiden, varsinkin Perussuomalaisten ja Jussi Niinistön, osuus tuotiin julkisuuteen vasta kun vaalit oli käyty. Edesmenneen Antti Pesosen ja Itsenäisyyspuolueen työ Nato-lähentymistä vastaan sai huomiota vasta kun eduskunta oli valittu. Ei se sattumaa ollut.

 

Suomessa media ei tehtäväänsä yksinkertaisesti tee. Se ei nosta asioita julkisuuteen ajallaan, jotta poliitikot joutuisivat vastuuseen tekemisistään ja jotta kansalla olisi valintoja tehdessään oikeat ja ajantasaiset tiedot. Lehdistössä tiedetään perustotuudet poliittisen muistin pituudesta.

 

Onneksi oli Väyrynen

 

Keräsimme pienellä porukalla valtavalla vaivalla kannattajakortteja viime presidentinvaaleissa 6.2% kannatuksen saaneelle Paavo Väyryselle. Saimme Paavon vaaleihin ja suomalaisille oli tarjolla vaihtoehto. Paavo toikin usein pöytään Niinistön taipumukset puuttua sisäpolitiikkaan. Lisäksi muistetaan, kuinka raivokkaasti hän vastusti EU-jäsenyyttä jäsenehtojen selvittyä sekä myöhemmin euroa.

 

Tätä politiikassa toimiminen on, varsinkin kun on oppositiossa hallitusta vastaan ja oppositiossa oppositiota vastaan. Usein vasta myöhemmin tulee julkiseen tietoon se, mitä oma viiteryhmä on puhunut jo edellisissä vaaleissa. Pitää kuitenkin olla iloinen siitä, että tuli tehneeksi jotain asiansa eteen – hukkaan se ei mennyt, sillä minullakin on pieni osani siinä, että nyt 6.2% suomalaisista saa sanoa, että olihan se vaihtoehtokin, jota tuli vielä äänestettyä.

 

Akseli Erkkilä

Kittilä

]]>
8 http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259424-niiniston-toiminta-miksi-tiedamme-vasta-nyt#comments Kiky Media Niinistö Presidentinvaalit Väyrynen Mon, 13 Aug 2018 11:02:01 +0000 Akseli Erkkilä http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259424-niiniston-toiminta-miksi-tiedamme-vasta-nyt
On se niin vaikeata! http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256781-on-se-niin-vaikeata <p>Ihmisen käsityskyky on kovin haluttoman jäykkä, jos on muutaman kymmenen vuotta seurannut politiikkoja, tai ollut heistä yksi, eikä muista politiikan perustuvan valehteluun, pettämiseen ja harhaan johtamiseen. Lisäksi sen käyttövoima on oma henkilökohtainen etu, taloudellisten korvausten ja palkkioiden maksimaalinen imurointi. Lopuksi ehkä saadaan hyvä, elinikäinen virkapaikka.</p><p>&nbsp;</p><p>Itse opin jo noin 24 vuotiaana tämän ja olen sitä kohta 47 vuotta tutkinut ja hämmästellyt. Tilastollisesti eläkeläiset äänestivät täsmälleen samoin, kuin olivat äänestäneen neljä vuotta sitten, kahdeksan vuotta sitten ja kaksitoista vuotta sitten (tri Borg Tre yliopisto). Sen näyttää alueellinen ja äänestyspäivän äänimäärien jakautuminen, jossa vanhempi väestö oli enemmistönä. Eläkeläinen on siis perin tyhmä, vietävissä ja on lisäksi halukas uskomaan, mitä nauraen, irvistäen ja pälyillen eläkeläiselle valehdellaan. Eläkeläinen pinisee sitten tunti vaalikämpän oven sulkemisen jälkeen taas sitä pininäänsä!</p><p>&nbsp;</p><p>Meillä oli valtionvarainministerinä Sauli Niinistö vuosituhannen vaihteessa. Häntä pidetään yhä &rdquo;tiukkana, nerona, talousmiehenä&rdquo; kaiken maailman wikeissä ja muissa levitetyissä sankaritarinajutuissa. Kuitenkin juuri Lipposen hallitus ja Niinistö aloittivat valtion omaisuuden halvan tarjousmyynnin ulkomaille. Muistatteko? Samat hallitusnaamat myivät velallisten ulosottovelat ulkomaalaiselle perintäjätille. Siinä juudastyössä Sauli on ollut päällepäsmäri ja aivot!</p><p>&nbsp;</p><p>Eikä tilastollisesti se valtion velkakaan kovin pienentynyt 1996 &ndash; 2004 nousukautena! Yhä Niinistöstä, Viinasesta ja Koivistosta leivotaan suuria talousneroja, kuin Pohjois-Koreassa.&nbsp;Nyt kepun kokouksen jälkeen jo Sipilästäkin ylistetään talouden jumalaksi!</p><p>&nbsp;</p><p>Totuushan on jo kirjoitettu ja paljastettu Koivistosta, Niinistöstä ja Viinasesta moneen kertaan! He olivat talousasioissa täysin pää eetterissä! Pahimpaan aikana hysteerisesti käyttäytyen antoivat vain ajan mennä ja kansan kitua! He, talousnerot katsoivat päältä, tai tekivät vielä hullumpia päätöksiä! Eikö tämä 2018 meno ole yhä samaa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmisen käsityskyky on kovin haluttoman jäykkä, jos on muutaman kymmenen vuotta seurannut politiikkoja, tai ollut heistä yksi, eikä muista politiikan perustuvan valehteluun, pettämiseen ja harhaan johtamiseen. Lisäksi sen käyttövoima on oma henkilökohtainen etu, taloudellisten korvausten ja palkkioiden maksimaalinen imurointi. Lopuksi ehkä saadaan hyvä, elinikäinen virkapaikka.

 

Itse opin jo noin 24 vuotiaana tämän ja olen sitä kohta 47 vuotta tutkinut ja hämmästellyt. Tilastollisesti eläkeläiset äänestivät täsmälleen samoin, kuin olivat äänestäneen neljä vuotta sitten, kahdeksan vuotta sitten ja kaksitoista vuotta sitten (tri Borg Tre yliopisto). Sen näyttää alueellinen ja äänestyspäivän äänimäärien jakautuminen, jossa vanhempi väestö oli enemmistönä. Eläkeläinen on siis perin tyhmä, vietävissä ja on lisäksi halukas uskomaan, mitä nauraen, irvistäen ja pälyillen eläkeläiselle valehdellaan. Eläkeläinen pinisee sitten tunti vaalikämpän oven sulkemisen jälkeen taas sitä pininäänsä!

 

Meillä oli valtionvarainministerinä Sauli Niinistö vuosituhannen vaihteessa. Häntä pidetään yhä ”tiukkana, nerona, talousmiehenä” kaiken maailman wikeissä ja muissa levitetyissä sankaritarinajutuissa. Kuitenkin juuri Lipposen hallitus ja Niinistö aloittivat valtion omaisuuden halvan tarjousmyynnin ulkomaille. Muistatteko? Samat hallitusnaamat myivät velallisten ulosottovelat ulkomaalaiselle perintäjätille. Siinä juudastyössä Sauli on ollut päällepäsmäri ja aivot!

 

Eikä tilastollisesti se valtion velkakaan kovin pienentynyt 1996 – 2004 nousukautena! Yhä Niinistöstä, Viinasesta ja Koivistosta leivotaan suuria talousneroja, kuin Pohjois-Koreassa. Nyt kepun kokouksen jälkeen jo Sipilästäkin ylistetään talouden jumalaksi!

 

Totuushan on jo kirjoitettu ja paljastettu Koivistosta, Niinistöstä ja Viinasesta moneen kertaan! He olivat talousasioissa täysin pää eetterissä! Pahimpaan aikana hysteerisesti käyttäytyen antoivat vain ajan mennä ja kansan kitua! He, talousnerot katsoivat päältä, tai tekivät vielä hullumpia päätöksiä! Eikö tämä 2018 meno ole yhä samaa?

]]>
1 http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256781-on-se-niin-vaikeata#comments Aho Koivisto Niinistö Sipilä Tue, 12 Jun 2018 13:30:45 +0000 Aulis Saarijärvi http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256781-on-se-niin-vaikeata
Suomessa pääsee talousneroksi voikukka, tuohenpala ja politiikko. http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256741-suomessa-paasee-talousneroksi-voikukka-tuohenpala-ja-politiikko <p>Ihmisen käsityskyky on kovin haluttoman jäykkä, jos on muutaman kymmenen vuotta seurannut politiikkoja, tai ollut heistä yksi, eikä muista politiikan perustuvan valehteluun, pettämiseen ja harhaan johtamiseen. Lisäksi sen käyttövoima on oma henkilökohtainen etu, taloudellisten korvausten ja palkkioiden maksimaalinen imurointi. Lopuksi ehkä saadaan hyvä, elinikäinen virkapaikka.</p><p>&nbsp;</p><p>Itse opin jo noin 24 vuotiaana tämän ja olen sitä kohta 47 vuotta tutkinut ja hämmästellyt. Tilastollisesti eläkeläiset äänestivät täsmälleen samoin, kuin olivat äänestäneen neljä vuotta sitten, kahdeksan vuotta sitten ja kaksitoista vuotta sitten (tri Borg Tre yliopisto). Sen näyttää alueellinen ja äänestyspäivän äänimäärien jakautuminen, jossa vanhempi väestö oli enemmistönä. Eläkeläinen on siis perin tyhmä, vietävissä ja on lisäksi halukas uskomaan, mitä nauraen, irvistäen ja pälyillen eläkeläiselle valehdellaan. Eläkeläinen pinisee sitten tunti vaalikämpän oven sulkemisen jälkeen taas sitä pininäänsä!</p><p>&nbsp;</p><p>Meillä oli valtionvarainministerinä Sauli Niinistö vuosituhannen vaihteessa. Häntä pidetään yhä &rdquo;tiukkana, nerona, talousmiehenä&rdquo; kaiken maailman wikeissä ja muissa levitetyissä sankaritarinajutuissa. Kuitenkin juuri Lipposen hallitus ja Niinistö aloittivat valtion omaisuuden halvan tarjousmyynnin ulkomaille. Muistatteko? Samat hallitusnaamat myivät velallisten ulosottovelat ulkomaalaiselle perintäjätille. Siinä juudastyössä Sauli on ollut päällepäsmäri ja aivot!</p><p>&nbsp;</p><p>Eikä tilastollisesti se valtion velkakaan kovin pienentynyt 1996 &ndash; 2004 nousukautena! Yhä Niinistöstä, Viinasesta ja Koivistosta leivotaan suuria talousneroja, kuin Pohjois-Koreassa.&nbsp;Nyt kepun kokouksen jälkeen jo Sipilästäkin ylistetään talouden jumalaksi! </p><p>&nbsp;</p><p>Totuushan on jo kirjoitettu ja paljastettu Koivistosta, Niinistöstä ja Viinasesta moneen kertaan! He olivat talousasioissa täysin pää eetterissä! Pahimpaan aikana hysteerisesti käyttäytyen antoivat vain ajan mennä ja kansan kitua! He, talousnerot katsoivat päältä, tai tekivät vielä hullumpia päätöksiä! Eikö tämä 2018 meno ole yhä samaa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmisen käsityskyky on kovin haluttoman jäykkä, jos on muutaman kymmenen vuotta seurannut politiikkoja, tai ollut heistä yksi, eikä muista politiikan perustuvan valehteluun, pettämiseen ja harhaan johtamiseen. Lisäksi sen käyttövoima on oma henkilökohtainen etu, taloudellisten korvausten ja palkkioiden maksimaalinen imurointi. Lopuksi ehkä saadaan hyvä, elinikäinen virkapaikka.

 

Itse opin jo noin 24 vuotiaana tämän ja olen sitä kohta 47 vuotta tutkinut ja hämmästellyt. Tilastollisesti eläkeläiset äänestivät täsmälleen samoin, kuin olivat äänestäneen neljä vuotta sitten, kahdeksan vuotta sitten ja kaksitoista vuotta sitten (tri Borg Tre yliopisto). Sen näyttää alueellinen ja äänestyspäivän äänimäärien jakautuminen, jossa vanhempi väestö oli enemmistönä. Eläkeläinen on siis perin tyhmä, vietävissä ja on lisäksi halukas uskomaan, mitä nauraen, irvistäen ja pälyillen eläkeläiselle valehdellaan. Eläkeläinen pinisee sitten tunti vaalikämpän oven sulkemisen jälkeen taas sitä pininäänsä!

 

Meillä oli valtionvarainministerinä Sauli Niinistö vuosituhannen vaihteessa. Häntä pidetään yhä ”tiukkana, nerona, talousmiehenä” kaiken maailman wikeissä ja muissa levitetyissä sankaritarinajutuissa. Kuitenkin juuri Lipposen hallitus ja Niinistö aloittivat valtion omaisuuden halvan tarjousmyynnin ulkomaille. Muistatteko? Samat hallitusnaamat myivät velallisten ulosottovelat ulkomaalaiselle perintäjätille. Siinä juudastyössä Sauli on ollut päällepäsmäri ja aivot!

 

Eikä tilastollisesti se valtion velkakaan kovin pienentynyt 1996 – 2004 nousukautena! Yhä Niinistöstä, Viinasesta ja Koivistosta leivotaan suuria talousneroja, kuin Pohjois-Koreassa. Nyt kepun kokouksen jälkeen jo Sipilästäkin ylistetään talouden jumalaksi!

 

Totuushan on jo kirjoitettu ja paljastettu Koivistosta, Niinistöstä ja Viinasesta moneen kertaan! He olivat talousasioissa täysin pää eetterissä! Pahimpaan aikana hysteerisesti käyttäytyen antoivat vain ajan mennä ja kansan kitua! He, talousnerot katsoivat päältä, tai tekivät vielä hullumpia päätöksiä! Eikö tämä 2018 meno ole yhä samaa?

]]>
1 http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256741-suomessa-paasee-talousneroksi-voikukka-tuohenpala-ja-politiikko#comments Koivisto Niinistö Sipilä Talousnerot Viinanen Tue, 12 Jun 2018 05:03:36 +0000 Aulis Saarijärvi http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256741-suomessa-paasee-talousneroksi-voikukka-tuohenpala-ja-politiikko
Verotuksella sotakuntoon! http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255650-verotuksella-sotakuntoon <p>Kaikissa yhteiskunnissa on kieroilla tavoilla pystytty verottamaan ihmisen elämä. Ihmisen pysyminen hengissä, on verotettu hyvin. Siihen kuuluu verottaminen syömisestä, juomisesta, asumisesta, liikkumisesta ja vaatetusostoista. Arvonlisävero on hieno valtiollinen kiristyskeino jäseniään kohtaan. Se, kun laitetaan elintarvikkeisiin, sähköön, veteen, jätteeseen ja palveluihin, et voi sekuntiakaan elää maksamatta sitä. Työnteko on verotettu monelta suuntaa erilaisilla tilistämme rahanpoisoton nimityksillä. Poliitikkojen mässäily verorahoillamme on mielenkiintoinen asia. Esimerkkini on sotaan hurahtanut ministerimme, Jussi Niinistö. Hän haluaa kenraaleineen Suomesta suuren NATO -sotalelujen ja tarvikkeiden varaston. Ne pitää vielä olla kaikki made in USA, laadusta ja soveltuvuudesta välittämättä! Hänestä Suomen pitää uudistaa ilmavoimat suurimmaksi Pohjolassa! Niinistö vaatii Suomeen uudet, valtavat merivoimat, makaamaan kuusi kuukautta jäissä. Niinistöstä maavoimat tarvitsee vielä monet lisäbudjetit, että saadaan aikaan EU:n viidenneksi armottomin tappolaitteisto kymmenien miljardien rahoilla, viisi miljoonaisesta kansasta. Mitä vanhaa sota-Albaniaa ja NATOn sotaharjoitusaluetta se haluaakaan Suomesta 2020 mennessä, tästä leipäjonojen surkeudesta? Ajatelkaa, että Suomi osaisi niillä rahoilla kaikille soittolaitteita. Mitä kitaristeja, viulistia ja sellistejä täältä maailmalle lähtisikään? Niinistön sotaleluilla voitaisiin ostaa nuorille F3 luokan autoja 9 000 kappaletta talleineen. Kuinka tältä olisikin maailmalle uusia räikkösiä ja häkkisiä ja bottaksia viemässä Suomen mainetta! Miksi niin olisi tarve? Tämä Kimi Räikkönen on Suomelle enemmän maineeksi ja tietoisuudeksi, kuin kaikki tuottamattomat suurlähettiläämme maailmalla yhteensä, tai Ollilan Jorman hienostobrännyporukkaa! Muistattehan sen hemmetin kalliin Ollilan vuosia kestäneen projektin valtion varoilla? Siinä kököttivät pikkulillinsä pystyssä samppakiljua juoneiden Suomi-brändymiesten ja naisten eliittilauma? Räikkösen tuntee positiivisesti Aasiassa miljoonat liikemiehet, poliitikot ja tärkeät ihmiset ilmaiseksi veromaksajillemme. Moniko kiinalainen tuntee seuraavaksi tärkeimmän suomalaisen?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaikissa yhteiskunnissa on kieroilla tavoilla pystytty verottamaan ihmisen elämä. Ihmisen pysyminen hengissä, on verotettu hyvin. Siihen kuuluu verottaminen syömisestä, juomisesta, asumisesta, liikkumisesta ja vaatetusostoista. Arvonlisävero on hieno valtiollinen kiristyskeino jäseniään kohtaan. Se, kun laitetaan elintarvikkeisiin, sähköön, veteen, jätteeseen ja palveluihin, et voi sekuntiakaan elää maksamatta sitä. Työnteko on verotettu monelta suuntaa erilaisilla tilistämme rahanpoisoton nimityksillä. Poliitikkojen mässäily verorahoillamme on mielenkiintoinen asia. Esimerkkini on sotaan hurahtanut ministerimme, Jussi Niinistö. Hän haluaa kenraaleineen Suomesta suuren NATO -sotalelujen ja tarvikkeiden varaston. Ne pitää vielä olla kaikki made in USA, laadusta ja soveltuvuudesta välittämättä! Hänestä Suomen pitää uudistaa ilmavoimat suurimmaksi Pohjolassa! Niinistö vaatii Suomeen uudet, valtavat merivoimat, makaamaan kuusi kuukautta jäissä. Niinistöstä maavoimat tarvitsee vielä monet lisäbudjetit, että saadaan aikaan EU:n viidenneksi armottomin tappolaitteisto kymmenien miljardien rahoilla, viisi miljoonaisesta kansasta. Mitä vanhaa sota-Albaniaa ja NATOn sotaharjoitusaluetta se haluaakaan Suomesta 2020 mennessä, tästä leipäjonojen surkeudesta? Ajatelkaa, että Suomi osaisi niillä rahoilla kaikille soittolaitteita. Mitä kitaristeja, viulistia ja sellistejä täältä maailmalle lähtisikään? Niinistön sotaleluilla voitaisiin ostaa nuorille F3 luokan autoja 9 000 kappaletta talleineen. Kuinka tältä olisikin maailmalle uusia räikkösiä ja häkkisiä ja bottaksia viemässä Suomen mainetta! Miksi niin olisi tarve? Tämä Kimi Räikkönen on Suomelle enemmän maineeksi ja tietoisuudeksi, kuin kaikki tuottamattomat suurlähettiläämme maailmalla yhteensä, tai Ollilan Jorman hienostobrännyporukkaa! Muistattehan sen hemmetin kalliin Ollilan vuosia kestäneen projektin valtion varoilla? Siinä kököttivät pikkulillinsä pystyssä samppakiljua juoneiden Suomi-brändymiesten ja naisten eliittilauma? Räikkösen tuntee positiivisesti Aasiassa miljoonat liikemiehet, poliitikot ja tärkeät ihmiset ilmaiseksi veromaksajillemme. Moniko kiinalainen tuntee seuraavaksi tärkeimmän suomalaisen?

]]>
3 http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255650-verotuksella-sotakuntoon#comments Leipäjono Niinistö Räikkönen Sotakiima Tue, 22 May 2018 03:53:55 +0000 Aulis Saarijärvi http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255650-verotuksella-sotakuntoon
Kylmän sodan alkemiaa http://findianajones.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253071-kylman-sodan-alkemiaa <p>Viimeisen parin viikon aikana shakkilaudalla on tapahtunut enemmän kuin aikoihin. Aloitetaan lainaamalla Ilta-Sanomia.</p><p><em>&quot;Yhdysvaltain edustajainhuoneen tiedustelukomitea on yllättäen ilmoittanut, että se ei ole löytänyt todisteita Venäjän kytköksistä presidentti </em><em><strong>Donald Trumpin</strong></em><em> </em><em>vaalikampanjaan, ja tutkinta aiotaan lopettaa.&quot;&nbsp;&nbsp;</em>(13.3.)</p><p>Tästä olisi joku loogiseen ajatteluun sortunut voinut jo päätellä, että koittaisi aika höllentää Venäjää vastaan asetettuja pakotteita. Mutta mitä vielä. Seuraavasta siirrosta kertoi Demari.</p><p><em>&quot;Yhdysvallat määräsi aiemmin tänään Venäjälle uusia pakotteita toissa vuoden presidentinvaaleihin sekaantumisen ja muiden kyberhyökkäysten johdosta.&quot; </em>(15.3.)</p><p>Pari päivää myöhemmin kansainvälinen media kohisikin jo tapauksesta nimeltä Cambridge Analytica. Hesari kertoi asiasta seuraavasti.&nbsp;</p><p><em>&quot;Yhtiö nousi viikonloppuna julkisuuteen, kun britti- ja yhdysvaltalaismediat paljastivat sen keränneen jopa 50 miljoonan yhdysvaltalaisen Facebook-käyttäjän tietoja, ja käyttäneen niitä hyväksi esimerkiksi </em><em>Donald Trumpin </em><em>presidentinvaalikampanjassa.&quot; </em>(20.3.)</p><p>Samalla selvisi, että tälle brittiläiselle firmalle viulut oli maksanut yhdysvaltalainen <strong>Robert Mercer</strong>. Summa oli hulppeat 15 miljoonaa dollaria. Lisäksi paljastui, että sama yhtiö oli vaikuttanut vaaleihin vähän siellä sun täällä, mutta ennen kaikkea myös kotimaassaan Brexit-äänestyken Leave-puolella.</p><p>Se ei siis ollutkaan <strong>Putin</strong>, joka järjesti Trumpin valtaan tai Britannian ulos EU:sta &ndash; vaikka näin meille on jo parin vuoden ajan toitotettu. Tässä vaiheessa taas loogiseen ajatteluun sortunut voisi kuvitella, että olisi tullut aika edes pahoitella sattuneita &rdquo;virhearvioita&rdquo;.</p><p>Vaan toisin kävi. Britannia alkoikin syyttää Venäjää Salisburyn myrkytystapauksesta. Pätevien todisteiden puuttuessa <strong>Theresa May</strong> järjesti kalvosulkeiset läntisen maailman johtajille. Eräässä kalvossa todisteeksi ehdotettiin sitä, että kun kerran Venäjä sekaantui USA:n presidentin vaaleihin, niin kukaties tähänkin.</p><p>Ehkä se oli lipsahdus, jota ei huomattu kiireessä korjata. Tosin ei asioilla ole muutenkaan loogista yhteyttä. Sen sijaan Britannian omat tutkimukset myrkytystapauksen osalta ovat muuttuneet farssiksi, jolle nauraa kohta naurismaan aidatkin.</p><p>Mutta mitäs pienistä. Kalvosulkeisissa kävi myös maamme johtajat ja tulivat vakuuttuneiksi. Ainakin siinä määrin, että päättivät antaa kenkää venäläiselle diplomaatille. No, kun kerta muutkin. Tosin juristin koulutuksen saanut presidentti sentään totesi, että <em>&rdquo;</em><em>päätös venäläisdiplomaatin karkottamisesta tehtiin poliittisen, ei rikosoikeudellisen arvion pohjalta&rdquo;.</em></p><p>No, sehän on ollut jo pitkään selvää, ettei Suomi ole enää liittoutumaton maa. Mutta olisi kuitenkin hyvä muistaa, että suurvaltapolitiikkaan sekaantumisella voi olla arvaamattomat seuraukset.</p><p>On myös mahdollista, että &rdquo;myrkynkeittäjä&rdquo; onkin Britannia itse, äänitorvenaan noita-akkamaisia piirteitä omaava pääministeri May. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun britit luo huttua kemiallisista aseista. Muistellaanpa vain, kuinka alkoi Irakin sota 2003. Myöhemmin sentään (2015) Tony Blair pyysi anteeksi, mutta eipä sillä ruumiita eloon saatu.</p><p>Kyse ei ole enää hiekkalaatikkoleikistä. Muutama päivä sitten myös Kiina heristeli sormeaan ja kehotti brittejä luopumaan vastakkainasettelusta ja kylmän sodan ajattelutavoista.</p><p>Kylmää sotaa kohtihan tässä on menty jo pitkän matkaa. Vihdoin myös suomalaisessa mediakentässä on herätty. Tosin varovaisin äänenpainoin, mutta kuitenkin. Tällä viikolla Ilta-Sanomien <strong>Timo Paunonen</strong> kirjoitti venäläisdiplomaatin karkotuksesta näin.</p><p><em>&rdquo;Päätös on raju, ja se kertoo siitä, että Suomi ei voi irrottautua lännen vastatoimista. Mukaan pitää mennä, vaikka yhteistä rajaa Venäjän kanssa on yli tuhat kilometriä ja kahdenväliset suhteet tulisi ylipäätään pitää hyvässä kunnossa. Kaikissa tilanteissa.&rdquo;</em></p><p>Myös Ylen ulkomaantoimittaja <strong>Heikki Heiskanen</strong> analysoi tapausta kylmän sodan termein.</p><p><em>&quot;Salisburyssa tehdyn hermomyrkkyiskun seurauksena<strong> </strong></em><em>useat Euroopan maat ja Yhdysvallat karkottavat yli sata venäläistä diplomaattia. </em><em>Näin laajamittaisia karkotuksia ei nähty edes kylmän sodan vuosina.&quot;</em></p><p>Sen sijaan venäläinen ulkopolitiikan asiantuntija, Russian in Global Affairs -lehden päätoimittaja<strong> Fjodor Lukjanov</strong> katsoo, että kyse on jo täydestä kylmästä sodasta. Hänen mukaansa nyt &quot;<em>tärkein ja ainoa tehtävä on minimoida riskit ja estää konfliktin kärjistyminen sotilaallisesti&quot;</em>.</p><p>Saattaisi olla viisasta kuunella, mutta Suomen johto tuntuu ottavan asiat kevyesti. Tästä kertoi viikolla Aamulehti.</p><p>&rdquo;<em>Aamulehden turvallisuuspolitiikan lähteet vahvistavat, että puolustusministeri </em><em><strong>Jussi Niinistö </strong>(sin.) ja Britannian puolustusministeri <strong>Gavin Williamson </strong>antavat Lontoossa kesäkuussa julistuksen maiden yhteisten erittäin nopean toiminnan joukkojen taistelu- ja toimintavalmiuden saavuttamisesta. </em></p><p><em>Aamulehden lähteet kertovat, että kesäkuun julistus lähettää turvallisuuspoliittisen viestin myös Venäjälle.&rdquo;</em></p><p>Tämä tulee olemaan kesäkuun heiniä, eikä presidentti Niinistö ole tiettävästi vielä kommentoinut ministerikaimansa puuhailuja. Tulee kuitenkin mieleen, mitä presidentti vastasi pari päivää sitten toimittajille Brysselissä, kun häneltä kysyttiin mielipidettä diplomaattikarkotuksista.</p><p><em>&rdquo;</em><em>Tietysti Venäjä tulee vastaamaan, mutta toivottavasti se on siinä.&quot;</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeisen parin viikon aikana shakkilaudalla on tapahtunut enemmän kuin aikoihin. Aloitetaan lainaamalla Ilta-Sanomia.

"Yhdysvaltain edustajainhuoneen tiedustelukomitea on yllättäen ilmoittanut, että se ei ole löytänyt todisteita Venäjän kytköksistä presidentti Donald Trumpin vaalikampanjaan, ja tutkinta aiotaan lopettaa."  (13.3.)

Tästä olisi joku loogiseen ajatteluun sortunut voinut jo päätellä, että koittaisi aika höllentää Venäjää vastaan asetettuja pakotteita. Mutta mitä vielä. Seuraavasta siirrosta kertoi Demari.

"Yhdysvallat määräsi aiemmin tänään Venäjälle uusia pakotteita toissa vuoden presidentinvaaleihin sekaantumisen ja muiden kyberhyökkäysten johdosta." (15.3.)

Pari päivää myöhemmin kansainvälinen media kohisikin jo tapauksesta nimeltä Cambridge Analytica. Hesari kertoi asiasta seuraavasti. 

"Yhtiö nousi viikonloppuna julkisuuteen, kun britti- ja yhdysvaltalaismediat paljastivat sen keränneen jopa 50 miljoonan yhdysvaltalaisen Facebook-käyttäjän tietoja, ja käyttäneen niitä hyväksi esimerkiksi Donald Trumpin presidentinvaalikampanjassa." (20.3.)

Samalla selvisi, että tälle brittiläiselle firmalle viulut oli maksanut yhdysvaltalainen Robert Mercer. Summa oli hulppeat 15 miljoonaa dollaria. Lisäksi paljastui, että sama yhtiö oli vaikuttanut vaaleihin vähän siellä sun täällä, mutta ennen kaikkea myös kotimaassaan Brexit-äänestyken Leave-puolella.

Se ei siis ollutkaan Putin, joka järjesti Trumpin valtaan tai Britannian ulos EU:sta – vaikka näin meille on jo parin vuoden ajan toitotettu. Tässä vaiheessa taas loogiseen ajatteluun sortunut voisi kuvitella, että olisi tullut aika edes pahoitella sattuneita ”virhearvioita”.

Vaan toisin kävi. Britannia alkoikin syyttää Venäjää Salisburyn myrkytystapauksesta. Pätevien todisteiden puuttuessa Theresa May järjesti kalvosulkeiset läntisen maailman johtajille. Eräässä kalvossa todisteeksi ehdotettiin sitä, että kun kerran Venäjä sekaantui USA:n presidentin vaaleihin, niin kukaties tähänkin.

Ehkä se oli lipsahdus, jota ei huomattu kiireessä korjata. Tosin ei asioilla ole muutenkaan loogista yhteyttä. Sen sijaan Britannian omat tutkimukset myrkytystapauksen osalta ovat muuttuneet farssiksi, jolle nauraa kohta naurismaan aidatkin.

Mutta mitäs pienistä. Kalvosulkeisissa kävi myös maamme johtajat ja tulivat vakuuttuneiksi. Ainakin siinä määrin, että päättivät antaa kenkää venäläiselle diplomaatille. No, kun kerta muutkin. Tosin juristin koulutuksen saanut presidentti sentään totesi, että päätös venäläisdiplomaatin karkottamisesta tehtiin poliittisen, ei rikosoikeudellisen arvion pohjalta”.

No, sehän on ollut jo pitkään selvää, ettei Suomi ole enää liittoutumaton maa. Mutta olisi kuitenkin hyvä muistaa, että suurvaltapolitiikkaan sekaantumisella voi olla arvaamattomat seuraukset.

On myös mahdollista, että ”myrkynkeittäjä” onkin Britannia itse, äänitorvenaan noita-akkamaisia piirteitä omaava pääministeri May. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun britit luo huttua kemiallisista aseista. Muistellaanpa vain, kuinka alkoi Irakin sota 2003. Myöhemmin sentään (2015) Tony Blair pyysi anteeksi, mutta eipä sillä ruumiita eloon saatu.

Kyse ei ole enää hiekkalaatikkoleikistä. Muutama päivä sitten myös Kiina heristeli sormeaan ja kehotti brittejä luopumaan vastakkainasettelusta ja kylmän sodan ajattelutavoista.

Kylmää sotaa kohtihan tässä on menty jo pitkän matkaa. Vihdoin myös suomalaisessa mediakentässä on herätty. Tosin varovaisin äänenpainoin, mutta kuitenkin. Tällä viikolla Ilta-Sanomien Timo Paunonen kirjoitti venäläisdiplomaatin karkotuksesta näin.

”Päätös on raju, ja se kertoo siitä, että Suomi ei voi irrottautua lännen vastatoimista. Mukaan pitää mennä, vaikka yhteistä rajaa Venäjän kanssa on yli tuhat kilometriä ja kahdenväliset suhteet tulisi ylipäätään pitää hyvässä kunnossa. Kaikissa tilanteissa.”

Myös Ylen ulkomaantoimittaja Heikki Heiskanen analysoi tapausta kylmän sodan termein.

"Salisburyssa tehdyn hermomyrkkyiskun seurauksena useat Euroopan maat ja Yhdysvallat karkottavat yli sata venäläistä diplomaattia. Näin laajamittaisia karkotuksia ei nähty edes kylmän sodan vuosina."

Sen sijaan venäläinen ulkopolitiikan asiantuntija, Russian in Global Affairs -lehden päätoimittaja Fjodor Lukjanov katsoo, että kyse on jo täydestä kylmästä sodasta. Hänen mukaansa nyt "tärkein ja ainoa tehtävä on minimoida riskit ja estää konfliktin kärjistyminen sotilaallisesti".

Saattaisi olla viisasta kuunella, mutta Suomen johto tuntuu ottavan asiat kevyesti. Tästä kertoi viikolla Aamulehti.

Aamulehden turvallisuuspolitiikan lähteet vahvistavat, että puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ja Britannian puolustusministeri Gavin Williamson antavat Lontoossa kesäkuussa julistuksen maiden yhteisten erittäin nopean toiminnan joukkojen taistelu- ja toimintavalmiuden saavuttamisesta.

Aamulehden lähteet kertovat, että kesäkuun julistus lähettää turvallisuuspoliittisen viestin myös Venäjälle.”

Tämä tulee olemaan kesäkuun heiniä, eikä presidentti Niinistö ole tiettävästi vielä kommentoinut ministerikaimansa puuhailuja. Tulee kuitenkin mieleen, mitä presidentti vastasi pari päivää sitten toimittajille Brysselissä, kun häneltä kysyttiin mielipidettä diplomaattikarkotuksista.

Tietysti Venäjä tulee vastaamaan, mutta toivottavasti se on siinä."

]]>
22 http://findianajones.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253071-kylman-sodan-alkemiaa#comments Brexit Cambridge Analytica Kylmä sota Niinistö Theresa May Fri, 30 Mar 2018 04:47:45 +0000 Juha Hämäläinen http://findianajones.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253071-kylman-sodan-alkemiaa
Parlamentarismia vai kuningaskaipuuta? http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250548-parlamentarismia-vai-kuningaskaipuuta <p>Olen parlamentarismin kannalla. Tuskin me presidenttiä edes tarvitsemme. Mutta kun juuri valittu eduskunnan puhemies (anteeksi käyttämäni virallinen termi), puhuu näin:</p><p>&quot;Ennen kaikkea, on suunnattoman hienoa käynnistää valtiopäivät toivottamalla onnea ja suojelusta uudelle tulevaisuuden tekijälle.&quot;, Paula Risikko 6.2.2018</p><p>Onko tämä jotain kuningaskunta-ajattelua. Perillinen tulee tekemään meidän tulevaisuutumme? Ei mitään Niinistöä vastaan, mutta en vaan ymmärrä tällaista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen parlamentarismin kannalla. Tuskin me presidenttiä edes tarvitsemme. Mutta kun juuri valittu eduskunnan puhemies (anteeksi käyttämäni virallinen termi), puhuu näin:

"Ennen kaikkea, on suunnattoman hienoa käynnistää valtiopäivät toivottamalla onnea ja suojelusta uudelle tulevaisuuden tekijälle.", Paula Risikko 6.2.2018

Onko tämä jotain kuningaskunta-ajattelua. Perillinen tulee tekemään meidän tulevaisuutumme? Ei mitään Niinistöä vastaan, mutta en vaan ymmärrä tällaista.

]]>
4 http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250548-parlamentarismia-vai-kuningaskaipuuta#comments Niinistö Risikko Tue, 06 Feb 2018 13:43:54 +0000 Yrjö Eronen http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250548-parlamentarismia-vai-kuningaskaipuuta
NATOn laajenemisen prosessikaavio – lyhyt oppimäärä http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250049-naton-laajenemisen-prosessikaavio-lyhyt-oppimaara <p><em>NATOn laajenemisen prosessikaavio &ndash; lyhyt oppimäärä</em></p><p>*</p><p><strong>Nato on kasvanut</strong> 12 perustajajäsenen yhteisöstä <strong>29 jäsenmaan puolustusliitoksi</strong> laajentumiskierrosten seurauksena:</p><p><strong>1952</strong>: Kreikka ja Turkki</p><p><strong>1955</strong>: Saksan liittotasavalta</p><p><strong>1982</strong>: Espanja</p><p><strong>1990</strong>: Saksan uudet itäiset osavaltiot</p><p><strong>1999</strong>: Puola, Unkari ja Tšekki</p><p><strong>2004</strong>: Slovenia, Bulgaria, Romania, Slovakia, Viro, Latvia ja Liettua</p><p><strong>2009</strong>: Albania ja Kroatia</p><p><strong>2017</strong>: Montenegro (29:s jäsenmaa)</p><p>Naton laajentuminen perustuu <strong>Pohjois-Atlantin sopimuksen <em>10 artiklaan</em></strong>, jonka mukaan &rdquo;<em>liittokunta voi kutsua jäsenikseen minkä tahansa Euroopan valtion, <strong>jonka jäsenyys edistäisi</strong> sopimuksen periaatteita ja Pohjois-Atlantin <strong>alueen turvallisuutta</strong></em>&quot;.</p><p>Naton vaatimukset kylmän sodan jälkeen liittyneille uusille jäsenmaille ilmenevät <a href="http://www.nato.int/cps/en/natohq/official_texts_24733.htm"><u>vuoden 1995 laajentumisselvityksestä</u></a>. Uusien jäsenten tulee olla demokraattisia vapaan markkinatalouden maita, jotka kohtelevat vähemmistöjään Etyjin periaatteiden mukaisesti ja ratkaisevat kiistansa rauhanomaisin keinoin.</p><p>Lisäksi uusien jäsenmaiden odotetaan kehittävän sotilaallista yhteistoimintakykyään sekä osallistuvan liittokunnan kaikkeen toimintaan maan kokoon ja taloudelliseen suorituskykyyn nähden kohtuullisella panoksella. Uusille jäsenmaille on myös asetettu sotilaallisia minimivaatimuksia, jotka tulee täyttää ennen jäsenyyden toteutumista. Viime kädessä uusien jäsenten hyväksyntä on poliittinen päätös.</p><p>Nato tukee hakijamaiden valmistautumista jäsenyyteen <em>vuonna 1999 käynnistetyn toimintaohjelman</em> (<strong>Membership Action Plan, MAP</strong>) avulla. MAP-ohjelmaan pääsy ei merkitse lupausta jäsenyyden toteutumisesta. <strong>MAP-ohjelmaan osallistuva maa laatii kansallisen ohjelman</strong>, jonka tavoitteet liittyvät poliittisiin, taloudellisiin, sotilaallisiin, oikeudellisiin sekä turvallisuutta koskeviin kysymyksiin. Nato arvioi tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. MAP-ohjelmaan osallistuvat tällä hetkellä <strong>Bosnia-Hertsegovina ja Makedonia (FYROM</strong>). Niiden lisäksi jäsenyydestä ovat kiinnostuneet <strong>Georgia ja Ukraina</strong>.</p><p><strong>Liittymisprosessin ensimmäinen vaihe</strong> on jäseneksi haluavan <strong>maan ilmoitus kiinnostuksestaan liittyä Natoon</strong>. Tämä voi tapahtua esimerkiksi valtionjohdon kirjeellä Naton pääsihteerille. Maan ilmoitettua kiinnostuksensa jäsenyyteen se alkaa käydä niin sanottua<strong> tehostettua vuoropuhelua (Intensified Dialogue) </strong>Naton kanssa ja voi tulla hyväksytyks<strong>i MAP-ohjelmaan</strong>. Nato <strong>kutsuu uusia jäseniä huippukokouksissa</strong>, joita on viime vuosina järjestetty <strong>muutaman vuoden välein</strong>.</p><p><strong>Jäsenyyskutsun</strong> saatuaan maa käy Naton kanssa <strong>liittymisneuvottelut</strong>, joissa sovitaan jäsenmaan velvoitteista ja siitä, miten se liitetään yhteisen puolustuksen järjestelyihin. Olennaista on määrittää vaatimustaso ennen jäsenyyden voimaantuloa sekä suunnitelmat uudistusten jatkamisesta jäsenyyden astuttua voimaan. Liittymisneuvottelujen jälkeen <strong>allekirjoitetaan hakijamaan liittymisprotokolla</strong>, jonka jälkeen se voi osallistua Naton kokouksiin <strong>tarkkailijana </strong>tietyin varauksin. <strong>Turvatakuut astuvat voimaan kuitenkin vasta, kun jäsenyys on voimassa.</strong></p><p>Uuden jäsenmaan<strong> liittyminen Natoon edellyttää, että liittymisprotokolla hyväksytään jokaisen <em>jäsenmaan parlamentissa</em></strong>. Kyseessä on <strong>pitkä poliittinen prosessi</strong>, minkä vuoksi Nato-jäsenyyden toteutuminen <strong>kestää nopeimmillaankin vähintään vuoden</strong> kutsun saamisesta.</p><p>Vaikka Naton ovi onkin periaatteessa auki uusille jäsenille, <strong>laajentumisen ajankohtaan vaikuttavat monet tekijät. </strong>Jäsenyyttä harkitseva <strong>maa ei välttämättä voi liittyä Natoon haluamallaan hetkellä.</strong> Natossa uusien jäsenten ottaminen perustuu <strong>poliittiseen harkintaan ja jäsenmaiden yksimieliseen päätökseen</strong>.</p><p><strong>Nato ei ole myöskään ottanut uusia jäseniä kriisitilanteessa</strong>.</p><p>*</p><p><strong>Tässä on paras suomen kielellä</strong> saatavissa oleva &rdquo;<strong>Miten haen ja pääsen NATO-OTAN jäseneksi</strong>&rdquo; &ndash;opas.&nbsp; Eikä se olekaan ihan kenen tahansa kirjoittama.&nbsp;</p><p>Se on sanasta sanaan suoraan &rdquo;<strong>SUOMEN ERITYISEDUSTUSTO NATOSSA, Bryssel - </strong>Mission of Finland to NATO&rdquo; &ndash;kotisivuilta.&nbsp; Minkä seikan kernaasti tunnustan.</p><p>Lue se selkokielisenä täältä: <a href="http://www.finlandnato.org/public/default.aspx?nodeid=49911&amp;contentlan=1&amp;culture=fi-FI"><u>http://www.finlandnato.org/public/default.aspx?nodeid=49911&amp;contentlan=1&amp;culture=fi-FI</u></a></p><p>Sivusto on viimeksi päivitetty 3.7.2017, joten tuore on.</p><p>*</p><p>NATOn laajentumisesta puhuvien &nbsp;&ndash; ja erityisesti jos tarkoitetaan, että se olisi <strong>Suomi, joka laajentaisi NATOa </strong>&ndash; on aivan ensiarvoista perehtyä tähän pikakurssiin aiheesta: Miten NATO laajenee.</p><p>Tuo voi olla paha punkti:</p><p>&rdquo;<strong>Uuden jäsenmaan<strong> </strong>liittyminen Natoon edellyttää, että liittymisprotokolla hyväksytään jokaisen <em>jäsenmaan parlamentissa.&rdquo;</em></strong></p><p>*</p><p>Edellä olen blogin-tekstissä vahvistanut joitakin pointteja, jotka ehkä kannattaa huomata.&nbsp; Ellei sitten ole jotain parempaa tietoa niin sanotusta &rdquo;<em><strong>ohituskaistasta</strong></em>&rdquo;.&nbsp;</p><p>Eli suoraan saunanlauteilta NATOon &ndash;mallista.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> NATOn laajenemisen prosessikaavio – lyhyt oppimäärä

*

Nato on kasvanut 12 perustajajäsenen yhteisöstä 29 jäsenmaan puolustusliitoksi laajentumiskierrosten seurauksena:

1952: Kreikka ja Turkki

1955: Saksan liittotasavalta

1982: Espanja

1990: Saksan uudet itäiset osavaltiot

1999: Puola, Unkari ja Tšekki

2004: Slovenia, Bulgaria, Romania, Slovakia, Viro, Latvia ja Liettua

2009: Albania ja Kroatia

2017: Montenegro (29:s jäsenmaa)

Naton laajentuminen perustuu Pohjois-Atlantin sopimuksen 10 artiklaan, jonka mukaan ”liittokunta voi kutsua jäsenikseen minkä tahansa Euroopan valtion, jonka jäsenyys edistäisi sopimuksen periaatteita ja Pohjois-Atlantin alueen turvallisuutta".

Naton vaatimukset kylmän sodan jälkeen liittyneille uusille jäsenmaille ilmenevät vuoden 1995 laajentumisselvityksestä. Uusien jäsenten tulee olla demokraattisia vapaan markkinatalouden maita, jotka kohtelevat vähemmistöjään Etyjin periaatteiden mukaisesti ja ratkaisevat kiistansa rauhanomaisin keinoin.

Lisäksi uusien jäsenmaiden odotetaan kehittävän sotilaallista yhteistoimintakykyään sekä osallistuvan liittokunnan kaikkeen toimintaan maan kokoon ja taloudelliseen suorituskykyyn nähden kohtuullisella panoksella. Uusille jäsenmaille on myös asetettu sotilaallisia minimivaatimuksia, jotka tulee täyttää ennen jäsenyyden toteutumista. Viime kädessä uusien jäsenten hyväksyntä on poliittinen päätös.

Nato tukee hakijamaiden valmistautumista jäsenyyteen vuonna 1999 käynnistetyn toimintaohjelman (Membership Action Plan, MAP) avulla. MAP-ohjelmaan pääsy ei merkitse lupausta jäsenyyden toteutumisesta. MAP-ohjelmaan osallistuva maa laatii kansallisen ohjelman, jonka tavoitteet liittyvät poliittisiin, taloudellisiin, sotilaallisiin, oikeudellisiin sekä turvallisuutta koskeviin kysymyksiin. Nato arvioi tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. MAP-ohjelmaan osallistuvat tällä hetkellä Bosnia-Hertsegovina ja Makedonia (FYROM). Niiden lisäksi jäsenyydestä ovat kiinnostuneet Georgia ja Ukraina.

Liittymisprosessin ensimmäinen vaihe on jäseneksi haluavan maan ilmoitus kiinnostuksestaan liittyä Natoon. Tämä voi tapahtua esimerkiksi valtionjohdon kirjeellä Naton pääsihteerille. Maan ilmoitettua kiinnostuksensa jäsenyyteen se alkaa käydä niin sanottua tehostettua vuoropuhelua (Intensified Dialogue) Naton kanssa ja voi tulla hyväksytyksi MAP-ohjelmaan. Nato kutsuu uusia jäseniä huippukokouksissa, joita on viime vuosina järjestetty muutaman vuoden välein.

Jäsenyyskutsun saatuaan maa käy Naton kanssa liittymisneuvottelut, joissa sovitaan jäsenmaan velvoitteista ja siitä, miten se liitetään yhteisen puolustuksen järjestelyihin. Olennaista on määrittää vaatimustaso ennen jäsenyyden voimaantuloa sekä suunnitelmat uudistusten jatkamisesta jäsenyyden astuttua voimaan. Liittymisneuvottelujen jälkeen allekirjoitetaan hakijamaan liittymisprotokolla, jonka jälkeen se voi osallistua Naton kokouksiin tarkkailijana tietyin varauksin. Turvatakuut astuvat voimaan kuitenkin vasta, kun jäsenyys on voimassa.

Uuden jäsenmaan liittyminen Natoon edellyttää, että liittymisprotokolla hyväksytään jokaisen jäsenmaan parlamentissa. Kyseessä on pitkä poliittinen prosessi, minkä vuoksi Nato-jäsenyyden toteutuminen kestää nopeimmillaankin vähintään vuoden kutsun saamisesta.

Vaikka Naton ovi onkin periaatteessa auki uusille jäsenille, laajentumisen ajankohtaan vaikuttavat monet tekijät. Jäsenyyttä harkitseva maa ei välttämättä voi liittyä Natoon haluamallaan hetkellä. Natossa uusien jäsenten ottaminen perustuu poliittiseen harkintaan ja jäsenmaiden yksimieliseen päätökseen.

Nato ei ole myöskään ottanut uusia jäseniä kriisitilanteessa.

*

Tässä on paras suomen kielellä saatavissa oleva ”Miten haen ja pääsen NATO-OTAN jäseneksi” –opas.  Eikä se olekaan ihan kenen tahansa kirjoittama. 

Se on sanasta sanaan suoraan ”SUOMEN ERITYISEDUSTUSTO NATOSSA, Bryssel - Mission of Finland to NATO” –kotisivuilta.  Minkä seikan kernaasti tunnustan.

Lue se selkokielisenä täältä: http://www.finlandnato.org/public/default.aspx?nodeid=49911&contentlan=1&culture=fi-FI

Sivusto on viimeksi päivitetty 3.7.2017, joten tuore on.

*

NATOn laajentumisesta puhuvien  – ja erityisesti jos tarkoitetaan, että se olisi Suomi, joka laajentaisi NATOa – on aivan ensiarvoista perehtyä tähän pikakurssiin aiheesta: Miten NATO laajenee.

Tuo voi olla paha punkti:

Uuden jäsenmaan liittyminen Natoon edellyttää, että liittymisprotokolla hyväksytään jokaisen jäsenmaan parlamentissa.”

*

Edellä olen blogin-tekstissä vahvistanut joitakin pointteja, jotka ehkä kannattaa huomata.  Ellei sitten ole jotain parempaa tietoa niin sanotusta ”ohituskaistasta”. 

Eli suoraan saunanlauteilta NATOon –mallista.

*

]]>
2 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250049-naton-laajenemisen-prosessikaavio-lyhyt-oppimaara#comments Nato Niinistö Ohituskaista Natoon Suomi Mon, 29 Jan 2018 16:07:30 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250049-naton-laajenemisen-prosessikaavio-lyhyt-oppimaara
Faktantarkistuksen isot ongelmat http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249881-faktantarkistuksen-isot-ongelmat <p>Hyvään journalistiseen tapaan on aina kuulunut selvittää uutisen lähteen luotettavuus. Jostain syystä tämä ei enää riitä vaan media on Suomessakin ottanut käyttöön varmasti levikkiä lisäävän faktantarkistuksen. Ikään kuin hyvä journalismi olisi faktojen pudottelua eikä laajemman kokonaiskuvan ja ymmärryksen luomista tai siihen auttamista.</p><p>Presidentinvaalien aikana faktantarkistuksen ongelmallisuus on tullut räikeästi näkyviin. Arvostetut mediatalot ovat poimineet ehdokkaiden puheista irrallisia lauseita ja tuominneet ne tosiksi tai ei tosiksi, jos ovat kyenneet. Lauseet on irroitettu laajemmasta usein hyvin monimutkaisesta asiayhteydestä, joten faktantarkastus ei ole edistänyt yhteistä ymmärrystä vaan lopputuloksena on syntynyt loputonta kinastelua tulkinnoista asioiden monimutkaisuuden vuoksi.</p><p>Tarvitsemme ymmärrystä ja oikeata tietoa, jotka ovat laajempia asioita kuin faktat. Otan esimerkin kahdesta väittämästä:</p><p>1: Helsingissä satoi eilen lunta.</p><p>2. Niinistö ajaa Suomea vaivihkaa Natoon.</p><p>Ensimmäinen on helppo todentaa ilmatieteenlaitoksen mittauksista ja havainnoista. Sen sijaan toisessa on kyse kokonaisvaltaiseen analyysiin perustuvasta väitteestä, joka voi olla tosi tai epätosi. Sen totuutta ei voi päätellä Niinistön yksittäisistä sanomisista. Pitää tutkia Niinistön toimintaa pitkältä ajalta ja katsoa kuinka paljon löytyy toimintaa ja lausumia, jotka voisivat tukea väitettä. Onko toimia, jotka voisivat luoda pohjaa ja mahdollisuutta Natoon vaikka ao henkilö muuta sanoo. Esim: &nbsp;http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249853-mou-paperi-eli-naton-kanssa-solmittu-yhteisymmarryspoytakirja-nain-se-meni&nbsp;</p><p>Se kuinka merkittävä kokonaiskuva analyysissä muodostuu on ratkaisevaa?</p><p>Vastaavana esimerkkinä voisi mainita vaikka kuuluisan Helsingin huumepoliisin Jari Aarnion oikeuskäsittelyn: Syyttäjä väitti Aarnion syyllistyneen huumeiden salakuljetukseen mutta suoraa todistetta ei ollut. Kokonaiskuva muodostui lukuisista yksityiskohdista, jota tutkijaryhmä oli pitkään selvitellyt.</p><p>Politiikka ei ole faktojen pudottelua vaan kokonaiskuvan hahmottamista ja sitä koskevien toimintalinjojen esittämistä. Esimerkiksi Väyrysen näkemys euroon liittymisen perustuslaillisista ongelmista ei <strong>minun</strong> näkemykseni mukaan perustu jossain yksittäisessä vaiheessa / faktassa olevaan virheeseen. Kuitenkin tarkasteltaessa kokonaisprosessia voidaan hyvin tulla johtopäätökseen, että perustuslakia ei ole kunnioitettu. Tätä on kuitenkin hetkellisten poliittisten voimasuhteiden mukaan valitun perustuslakivaliokunnan (-kuntien) turha odottaa havaitsevan antaessaan eri aikoina erilaisia lausuntoja samasta asiasta, puhumattakaan faktantarkistajien.</p><p>Faktantarkistuksessa on sorruttu liikaa repostelemaan yksittäisiä lauseita kokonaiskuvan kustannuksella.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvään journalistiseen tapaan on aina kuulunut selvittää uutisen lähteen luotettavuus. Jostain syystä tämä ei enää riitä vaan media on Suomessakin ottanut käyttöön varmasti levikkiä lisäävän faktantarkistuksen. Ikään kuin hyvä journalismi olisi faktojen pudottelua eikä laajemman kokonaiskuvan ja ymmärryksen luomista tai siihen auttamista.

Presidentinvaalien aikana faktantarkistuksen ongelmallisuus on tullut räikeästi näkyviin. Arvostetut mediatalot ovat poimineet ehdokkaiden puheista irrallisia lauseita ja tuominneet ne tosiksi tai ei tosiksi, jos ovat kyenneet. Lauseet on irroitettu laajemmasta usein hyvin monimutkaisesta asiayhteydestä, joten faktantarkastus ei ole edistänyt yhteistä ymmärrystä vaan lopputuloksena on syntynyt loputonta kinastelua tulkinnoista asioiden monimutkaisuuden vuoksi.

Tarvitsemme ymmärrystä ja oikeata tietoa, jotka ovat laajempia asioita kuin faktat. Otan esimerkin kahdesta väittämästä:

1: Helsingissä satoi eilen lunta.

2. Niinistö ajaa Suomea vaivihkaa Natoon.

Ensimmäinen on helppo todentaa ilmatieteenlaitoksen mittauksista ja havainnoista. Sen sijaan toisessa on kyse kokonaisvaltaiseen analyysiin perustuvasta väitteestä, joka voi olla tosi tai epätosi. Sen totuutta ei voi päätellä Niinistön yksittäisistä sanomisista. Pitää tutkia Niinistön toimintaa pitkältä ajalta ja katsoa kuinka paljon löytyy toimintaa ja lausumia, jotka voisivat tukea väitettä. Onko toimia, jotka voisivat luoda pohjaa ja mahdollisuutta Natoon vaikka ao henkilö muuta sanoo. Esim:  http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249853-mou-paperi-eli-naton-kanssa-solmittu-yhteisymmarryspoytakirja-nain-se-meni 

Se kuinka merkittävä kokonaiskuva analyysissä muodostuu on ratkaisevaa?

Vastaavana esimerkkinä voisi mainita vaikka kuuluisan Helsingin huumepoliisin Jari Aarnion oikeuskäsittelyn: Syyttäjä väitti Aarnion syyllistyneen huumeiden salakuljetukseen mutta suoraa todistetta ei ollut. Kokonaiskuva muodostui lukuisista yksityiskohdista, jota tutkijaryhmä oli pitkään selvitellyt.

Politiikka ei ole faktojen pudottelua vaan kokonaiskuvan hahmottamista ja sitä koskevien toimintalinjojen esittämistä. Esimerkiksi Väyrysen näkemys euroon liittymisen perustuslaillisista ongelmista ei minun näkemykseni mukaan perustu jossain yksittäisessä vaiheessa / faktassa olevaan virheeseen. Kuitenkin tarkasteltaessa kokonaisprosessia voidaan hyvin tulla johtopäätökseen, että perustuslakia ei ole kunnioitettu. Tätä on kuitenkin hetkellisten poliittisten voimasuhteiden mukaan valitun perustuslakivaliokunnan (-kuntien) turha odottaa havaitsevan antaessaan eri aikoina erilaisia lausuntoja samasta asiasta, puhumattakaan faktantarkistajien.

Faktantarkistuksessa on sorruttu liikaa repostelemaan yksittäisiä lauseita kokonaiskuvan kustannuksella.

]]>
4 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249881-faktantarkistuksen-isot-ongelmat#comments Eduskunta Faktantarkastus Niinistö Paavo Väyrynen Salailu Sat, 27 Jan 2018 09:05:00 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249881-faktantarkistuksen-isot-ongelmat
Kolmas juttu; Sauli Niinistö valehteli http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249677-kolmas-juttu-sauli-niinisto-valehteli <p>Sauli Niinistö valehteli. Nykyinen presidenttimme ei siis puhunut totta. Siihen on kaksi syytä. Molemmat syyt liittyvät puoluepolitiikkaan. Niinistö oli aikoinaan Kokoomuslainen, ja sitä hän on yhä.</p><p>Niinistöllä on kolme kovaa vastaehdokasta: Huhtasaari, Haavisto, ja Väyrynen.</p><p>Kysymys kuuluu: kuka saa pisteet? Väyrynen niitä ei tarvitse. Haavistosta ei tule. Joten pisteet saa Laura.</p><p>Miksi siis emme antaisi pisteitä Lauralle, joka on paras ehdokas Saulia vastaan? (anteeksi, että käytän Saulista etunimeä)&nbsp;</p><p>Hmm... en ymmärrä mitä kirjoitin, mutta totta se on!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sauli Niinistö valehteli. Nykyinen presidenttimme ei siis puhunut totta. Siihen on kaksi syytä. Molemmat syyt liittyvät puoluepolitiikkaan. Niinistö oli aikoinaan Kokoomuslainen, ja sitä hän on yhä.

Niinistöllä on kolme kovaa vastaehdokasta: Huhtasaari, Haavisto, ja Väyrynen.

Kysymys kuuluu: kuka saa pisteet? Väyrynen niitä ei tarvitse. Haavistosta ei tule. Joten pisteet saa Laura.

Miksi siis emme antaisi pisteitä Lauralle, joka on paras ehdokas Saulia vastaan? (anteeksi, että käytän Saulista etunimeä) 

Hmm... en ymmärrä mitä kirjoitin, mutta totta se on!

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249677-kolmas-juttu-sauli-niinisto-valehteli#comments Huhtasaari Laura Huhtasaari Niinistö Presidentinvaalit Sauli Niinistö Wed, 24 Jan 2018 00:22:33 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249677-kolmas-juttu-sauli-niinisto-valehteli
Aseviennin selittely http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249562-aseviennin-selittely <p>Suomi on vienyt ja vie aseita ja niiden varaosia sotaa käyvään maahan. Vientiä puolustetaan ja selitellään sillä, että &quot;Arabiemiraatit toimii maassa Jemenin laillisen hallituksen pyynnöstä&quot;. (katso esim. Helsingin Sanomat 21.1.2018 sivu B5).&nbsp;Milloin Suomi on alkanut tunnustaa hallitusten laillisuuksia? Suomihan on perinteisesti tunnustanut valtion ei niiden hallituksia. Sodassa yleensä molemmat osapuolet pitävät itseään &quot;laillisena&quot;. Voisiko joku selventää minulle tämän aseviennin selittelyn/puolustelun?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi on vienyt ja vie aseita ja niiden varaosia sotaa käyvään maahan. Vientiä puolustetaan ja selitellään sillä, että "Arabiemiraatit toimii maassa Jemenin laillisen hallituksen pyynnöstä". (katso esim. Helsingin Sanomat 21.1.2018 sivu B5). Milloin Suomi on alkanut tunnustaa hallitusten laillisuuksia? Suomihan on perinteisesti tunnustanut valtion ei niiden hallituksia. Sodassa yleensä molemmat osapuolet pitävät itseään "laillisena". Voisiko joku selventää minulle tämän aseviennin selittelyn/puolustelun?

]]>
3 http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249562-aseviennin-selittely#comments Asevienti Niinistö Mon, 22 Jan 2018 10:46:19 +0000 Yrjö Eronen http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249562-aseviennin-selittely