köyhyys http://tervotorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132631/all Thu, 18 Jan 2018 13:41:56 +0200 fi Kela määrittelee köyhän oikeuden lääkkeisiin http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249338-kela-maarittelee-koyhan-oikeuden-laakkeisiin <p>Hankalapotilas.net vieraskynäkirjoituksessa paljastetaan, miten Kela toimii sairastuneiden toimeentulotukiasiakkaiden kastittamisen portinvartijana. Kaksoisstandardeja on nykyisen hallituksen aikana lanseerattu koko maan pituudelta ja leveydeltä pitkin ja poikin tukimuotoja, eikä loppua tunnu näkyvän.&nbsp;</p><p>Lääkäreiden arvostelukykyä kyseenalaistetaan maallikkovirkailijoiden toimesta surutta, kun toimeentuloasiakkailta evätään oikeus lääkärin määräämiin lääkkeisiin. Lääkärit kirjoittavat reseptejä diagnoosien perusteella. Lääketiede on tiedettä. Tieteessä paneudutaan faktoihin. Näiden faktojen perusteella lääkäri määrittelee parhaan mahdollisen hoidon potilaalle. Ja nyt Kelan virkailijat viis veisaavat näistä päätöksistä, jos heidän mielestään ko. asiakas ei ole riittävästi todistellut tarvitsevansa hoitoa. Eikä edes HUS:n yksikönjohtajan allekirjoittama epikriisi riitä todisteeksi.</p><p>Tätä hallituskautta on leimannut mielivaltainen säästöjen generoiminen heikoimmassa asemassa olevien selkänahasta. Ja mikään ei tunnu olevan pyhää. Millä oikeudella virkailijat voivat ylittää lääkäreiden arviointikyvyn kunkin ihmisen tarpeesta hoitoon? Ja millä oikeudella näiden ihmisten yksityistäkin yksityisemmät tiedot annetaan hoitavan yksikön ulkopuolisten - maallikoiden nähtäväksi ja arvioitavaksi?</p><p>En uskalla edes kuvitella, millaisia rangaistuksia Sosiaali- ja Terveysministeriössä huonoimmassa asemassa oleville seuraavaksi keksitään.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Linkki blogiin: <a href="http://www.hankalapotilas.net/2018/01/kela-vartioi-toimeentulotukiasiakkaan-laakitysta/">http://www.hankalapotilas.net/2018/01/kela-vartioi-toimeentulotukiasiakkaan-laakitysta/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hankalapotilas.net vieraskynäkirjoituksessa paljastetaan, miten Kela toimii sairastuneiden toimeentulotukiasiakkaiden kastittamisen portinvartijana. Kaksoisstandardeja on nykyisen hallituksen aikana lanseerattu koko maan pituudelta ja leveydeltä pitkin ja poikin tukimuotoja, eikä loppua tunnu näkyvän. 

Lääkäreiden arvostelukykyä kyseenalaistetaan maallikkovirkailijoiden toimesta surutta, kun toimeentuloasiakkailta evätään oikeus lääkärin määräämiin lääkkeisiin. Lääkärit kirjoittavat reseptejä diagnoosien perusteella. Lääketiede on tiedettä. Tieteessä paneudutaan faktoihin. Näiden faktojen perusteella lääkäri määrittelee parhaan mahdollisen hoidon potilaalle. Ja nyt Kelan virkailijat viis veisaavat näistä päätöksistä, jos heidän mielestään ko. asiakas ei ole riittävästi todistellut tarvitsevansa hoitoa. Eikä edes HUS:n yksikönjohtajan allekirjoittama epikriisi riitä todisteeksi.

Tätä hallituskautta on leimannut mielivaltainen säästöjen generoiminen heikoimmassa asemassa olevien selkänahasta. Ja mikään ei tunnu olevan pyhää. Millä oikeudella virkailijat voivat ylittää lääkäreiden arviointikyvyn kunkin ihmisen tarpeesta hoitoon? Ja millä oikeudella näiden ihmisten yksityistäkin yksityisemmät tiedot annetaan hoitavan yksikön ulkopuolisten - maallikoiden nähtäväksi ja arvioitavaksi?

En uskalla edes kuvitella, millaisia rangaistuksia Sosiaali- ja Terveysministeriössä huonoimmassa asemassa oleville seuraavaksi keksitään. 

 

Linkki blogiin: http://www.hankalapotilas.net/2018/01/kela-vartioi-toimeentulotukiasiakkaan-laakitysta/

]]>
1 http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249338-kela-maarittelee-koyhan-oikeuden-laakkeisiin#comments Kansaneläkelaitos köyhyys Lääkkeet Toimeentulotuki Yksityisyys Thu, 18 Jan 2018 11:41:56 +0000 Markku Brask http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249338-kela-maarittelee-koyhan-oikeuden-laakkeisiin
Ei, maailma ei muutu jatkuvasti paremmaksi http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248979-ei-maailma-ei-muutu-jatkuvasti-paremmaksi <p>Helsingin Sanomat julkaisi tänään toimittaja Heikki Aittokosken <a href="https://www.hs.fi/blogi/maailmanselittaja/art-2000005519965.html?share=da85d29ab8fd05682010c50af661de5b">artikkelin</a>, jossa argumentointiin, että:</p><p>&rdquo;&hellip; elämä niin rikkaassa kuin köyhässä maailmassa on keskimäärin parantunut jatkuvasti. Silti tyytymättömyys &ndash; turhautuminen, jopa suoranainen raivo &ndash; on viime vuosina vallannut alaa.&rdquo;</p><p>Väitteen tueksi esitettiin kavalkadi historiallisia tarkasteluja, jotka aivan oikein osoittivat mm. lapsikuolleisuuden laskeneen ja lukutaidon nousseen huomattavasti viimeisen kahdensadan vuoden aikana. Tämä johti toimittajan tekemään päätelmän:</p><p>&rdquo;Mikään määrä tapahtunutta myönteistä kehitystä ei vähennä katkeruutta, joka seuraa, jos yhteiskunta koetaan epätasa-arvoiseksi tai jos sen koetaan muuttuvan epätasa-arvoiseen suuntaan.&rdquo;</p><p>Kyse ei kuitenkaan ole epätasa-arvoisuuden kokemuksesta, kuten toimittaja kirjoittaa, vaan sen absoluuttisista muutoksista.</p><p><strong>Tuloerot</strong></p><p>On lähes kiistatonta, että markkinatalous on parantanut ihmisten elinolosuhteita merkittävällä tavalla viimeisten 200 vuoden aikana. Joissakin länsimaissa tilanne on kuitenkin alkanut jälleen huonontua.</p><p>Osoitamme Luonnonvarakeskuksen tutkijan, tohtori Leena Kalliovirran kanssa arvostetussa tieteellisessä aikakauslehdessä, <em>Review of Income and Wealthissa</em>, keväällä julkaistavassa artikkelissa, miten länsimaat ovat siirtyneet jälleen hyvin epätasa-arvoisen tulonjaon ja suurten tuloerovaihteluiden aikakauteen (vanhempi versio artikkelista löytyy t<a href="http://www.ecineq.org/ecineq_lux15/FILESx2015/CR2/p19.pdf">äältä</a>). Olimme tasaisemman tulonjaon aikakaudessa aina 1950 -luvun puolivälistä 1980 -luvun loppupuolelle asti.</p><p>Tuloksemme myös indikoivat, että Yhdysvallat vaikuttaa keskeisesti tuloerojen kehitykseen länsimaissa. Kun tuloerot Yhdysvalloissa nousevat, näyttävät ne nousevan myös muissa länsimaissa vuoden-parin viiveellä. Yhdysvaltojen tulo- ja varallisuuserot ovat tällä hetkellä <a href="https://inequality.org/facts/wealth-inequality/">ennätyksellisellä tasolla</a>. Viime vuosikymmeniä myös keskiluokan ja köyhempien kotitalouksien palkkojen kehitys on <a href="http://www.epi.org/publication/charting-wage-stagnation/">pysähtynyt</a>. Tuloksiemme mukaan nämä tarkoittavat, että tuloerot ovat olleet pakotettuja nouseman myös muissa länsimaissa, ehkä jopa globaalisti. Syynä Yhdysvaltojen vaikutukseen muiden länsimaiden tuloeroihin ovat todennäköisesti sen voimakas rooli sekä globalisaation että maailmanlaajuisien pääoma- ja työmarkkinoiden muutoksien taustalla.</p><p><strong>Köyhyys ja elintaso</strong></p><p>Jos tarkastellaan köyhyyden kehitystä maittain (ks. kuvio), huomataan että se on joissakin länsimaissa, globaalin kehityksen vastaisesti, jopa noussut. Näihin maihin kuuluvat mm. Belgia, Italia, Kreikka ja Suomi. Köyhyyden globaali aleneminen onkin tapahtunut ennen kaikkea kehittyvissä maissa, mikä on hyvä asia, mutta mikä todennäköisesti lohduttaa melko vähän länsimaiden kasvanutta köyhien joukkoa.</p><p>Yhdysvalloissa ollaan saavuttu tilanteeseen, jossa eliniänajanodote on <a href="http://edition.cnn.com/2017/12/21/health/us-life-expectancy-study/index.html">alkanut laskea</a>, alennuttuaan trendinomaisesti sitä ennen vuosikymmenien ajan. On huomionarvoista, että kuolleisuus näyttää kasvavan etenkin <a href="https://www.brookings.edu/blog/brookings-now/2017/03/23/working-class-white-americans-are-now-dying-in-middle-age-at-faster-rates-than-minority-groups/">valkoihoisten keskiluokkaisten miesten</a> keskuudessa.</p><p><strong>Turhautuminen on ymmärrettävää</strong></p><p>Toimittaja Aittokoski toteaa, että tasa-arvon kokemus yhdistetään Brexitissä ja Donald Trumpin valinnassa kyteneen protestiin, ja että protestoijat unohtavat mistä olemme tulleet. Toimittajan huolellisempi analyysi olisi kertonut, että protestille on länsimaissa ollut selkeä tilaus. Elinolosuhteet sekä tuloerot ovat muuttuneet huonommiksi monessa länsimaassa, etenkin 2000 -luvun alun jälkeen. Tämä ei ole kokemus vaan tilastollinen tosiasia. Syyllinen ei myöskään ole pelkästään veropolitiikka, vaan yllämainittu artikkelimme viittaa, että syyt ovat syvällä nykyisten yhteiskuntiemme rakenteissa.</p><p>Syitä käänteeseen kohti huonompaa selvitetään, mutta sen taustalla ovat todennäköisesti ainakin globalisaation hyötyjen epätasapainoinen jakautuminen, epäonnistuneet instituutiot sekä länsimaisten valtiollisten organisaatioiden (lähinnä keskuspankkien) voimakas puuttuminen markkinatalouden toimintaan. Epätasa-arvoisuuden kokemus näiden suurien tulo- ja terveyseroja kasvattaneiden voimien taustalla on toissijainen. Protestointi on ymmärrettävää. &nbsp;</p> Helsingin Sanomat julkaisi tänään toimittaja Heikki Aittokosken artikkelin, jossa argumentointiin, että:

”… elämä niin rikkaassa kuin köyhässä maailmassa on keskimäärin parantunut jatkuvasti. Silti tyytymättömyys – turhautuminen, jopa suoranainen raivo – on viime vuosina vallannut alaa.”

Väitteen tueksi esitettiin kavalkadi historiallisia tarkasteluja, jotka aivan oikein osoittivat mm. lapsikuolleisuuden laskeneen ja lukutaidon nousseen huomattavasti viimeisen kahdensadan vuoden aikana. Tämä johti toimittajan tekemään päätelmän:

”Mikään määrä tapahtunutta myönteistä kehitystä ei vähennä katkeruutta, joka seuraa, jos yhteiskunta koetaan epätasa-arvoiseksi tai jos sen koetaan muuttuvan epätasa-arvoiseen suuntaan.”

Kyse ei kuitenkaan ole epätasa-arvoisuuden kokemuksesta, kuten toimittaja kirjoittaa, vaan sen absoluuttisista muutoksista.

Tuloerot

On lähes kiistatonta, että markkinatalous on parantanut ihmisten elinolosuhteita merkittävällä tavalla viimeisten 200 vuoden aikana. Joissakin länsimaissa tilanne on kuitenkin alkanut jälleen huonontua.

Osoitamme Luonnonvarakeskuksen tutkijan, tohtori Leena Kalliovirran kanssa arvostetussa tieteellisessä aikakauslehdessä, Review of Income and Wealthissa, keväällä julkaistavassa artikkelissa, miten länsimaat ovat siirtyneet jälleen hyvin epätasa-arvoisen tulonjaon ja suurten tuloerovaihteluiden aikakauteen (vanhempi versio artikkelista löytyy täältä). Olimme tasaisemman tulonjaon aikakaudessa aina 1950 -luvun puolivälistä 1980 -luvun loppupuolelle asti.

Tuloksemme myös indikoivat, että Yhdysvallat vaikuttaa keskeisesti tuloerojen kehitykseen länsimaissa. Kun tuloerot Yhdysvalloissa nousevat, näyttävät ne nousevan myös muissa länsimaissa vuoden-parin viiveellä. Yhdysvaltojen tulo- ja varallisuuserot ovat tällä hetkellä ennätyksellisellä tasolla. Viime vuosikymmeniä myös keskiluokan ja köyhempien kotitalouksien palkkojen kehitys on pysähtynyt. Tuloksiemme mukaan nämä tarkoittavat, että tuloerot ovat olleet pakotettuja nouseman myös muissa länsimaissa, ehkä jopa globaalisti. Syynä Yhdysvaltojen vaikutukseen muiden länsimaiden tuloeroihin ovat todennäköisesti sen voimakas rooli sekä globalisaation että maailmanlaajuisien pääoma- ja työmarkkinoiden muutoksien taustalla.

Köyhyys ja elintaso

Jos tarkastellaan köyhyyden kehitystä maittain (ks. kuvio), huomataan että se on joissakin länsimaissa, globaalin kehityksen vastaisesti, jopa noussut. Näihin maihin kuuluvat mm. Belgia, Italia, Kreikka ja Suomi. Köyhyyden globaali aleneminen onkin tapahtunut ennen kaikkea kehittyvissä maissa, mikä on hyvä asia, mutta mikä todennäköisesti lohduttaa melko vähän länsimaiden kasvanutta köyhien joukkoa.

Yhdysvalloissa ollaan saavuttu tilanteeseen, jossa eliniänajanodote on alkanut laskea, alennuttuaan trendinomaisesti sitä ennen vuosikymmenien ajan. On huomionarvoista, että kuolleisuus näyttää kasvavan etenkin valkoihoisten keskiluokkaisten miesten keskuudessa.

Turhautuminen on ymmärrettävää

Toimittaja Aittokoski toteaa, että tasa-arvon kokemus yhdistetään Brexitissä ja Donald Trumpin valinnassa kyteneen protestiin, ja että protestoijat unohtavat mistä olemme tulleet. Toimittajan huolellisempi analyysi olisi kertonut, että protestille on länsimaissa ollut selkeä tilaus. Elinolosuhteet sekä tuloerot ovat muuttuneet huonommiksi monessa länsimaassa, etenkin 2000 -luvun alun jälkeen. Tämä ei ole kokemus vaan tilastollinen tosiasia. Syyllinen ei myöskään ole pelkästään veropolitiikka, vaan yllämainittu artikkelimme viittaa, että syyt ovat syvällä nykyisten yhteiskuntiemme rakenteissa.

Syitä käänteeseen kohti huonompaa selvitetään, mutta sen taustalla ovat todennäköisesti ainakin globalisaation hyötyjen epätasapainoinen jakautuminen, epäonnistuneet instituutiot sekä länsimaisten valtiollisten organisaatioiden (lähinnä keskuspankkien) voimakas puuttuminen markkinatalouden toimintaan. Epätasa-arvoisuuden kokemus näiden suurien tulo- ja terveyseroja kasvattaneiden voimien taustalla on toissijainen. Protestointi on ymmärrettävää.  

]]>
49 http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248979-ei-maailma-ei-muutu-jatkuvasti-paremmaksi#comments Raha Brexit Donald Trump köyhyys Protestikulttuuri Tuloerot Thu, 11 Jan 2018 12:20:03 +0000 Tuomas Malinen http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248979-ei-maailma-ei-muutu-jatkuvasti-paremmaksi
Luokaamme aktiivisesti uusköyhälistöä http://ykirikkl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248897-luokaamme-aktiivisesti-uuskoyhalistoa <p><em>Ben Zyskowicz</em> on niitä hyvin toimeentulevan kansan osan kansanedustajia, jotka hyväksyivät työttömien rankaisun siitä, että työpaikkoja ei juuri ole. Hän oli myös puoluetovereidensa <em>Juhana Vartiaisen</em> (ex.dem, nyk. änk.kok) ja <em>Ville Rydman</em> (änk.kok) kanssa yksi kolmesta hallituspuolueiden edustajista, jotka vaivautuivat edes poikkeamaan suuressa salissa, kun siellä keskusteltiin ns. aktiivimallista. Nämä kolme kansanedustajaa ovat puolueensa änkyräoikeistosiipeä. Ministereitä siellä ei näkynyt ainuttakaan. Siis hallitus oli kokonaisuudessaan jossain muualla. Ei paikalla ollut edes koko mallin valmistelusta vastannut sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) eikä työvoimaministeri Jari Lindström (sin). Ajankohta oli perjantai-ilta. Oikein hyvä tällaisen esityksen eduskuntakäsittelyyn. Mattila kyllä twiittasi hyvät viikonloput kaikille ja kertoi samalla olevansa savusaunassa. Onhan savusaunan suloisessa lämmössä varmasti miellyttävämpää kuin kärvistellä salissa ikävän näköisten oppositiokansanedustajien kysymysvyöryssä.</p><p>&nbsp;</p><p>Koska hallituspuolueen kansanedustajia ei salissa keskustelemassa ollut, ei näillä todennäköisesti ollut oikein mitään käsitystä siitä mistä olivat äänestysnappia painamassa. Yksi kokoomuksen kansanedustaja Omega Speedmaster (nykypäivän hinta 10.000 euroa) ranteessa. Ilmeisesti ei myöskään elinkeinoelämän huolestuneet kannanotot valmistelussa olleesta aktiivimallista olleet kantautuneet elinkeinoelämän elinehtojen suojelemiseen ja parantamiseen sitoutuneille Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten kansanedustajille. Nämä nimittäin eivät ole innostuneet mahdollisesta tulvasta työhakemuksia, vaikka avoimia paikkoja ei olisi edes haettavaksi julistettu.</p><p>&nbsp;</p><p>Työvoimaviranomaiset eivät nämäkään ole innoissaan lisäduunista joka ainoan työttömän todellisen työnhakuhistorian selvittämisestä siltä kolmelta kuukaudelta. Jos se työtön luuseri oikeasti työllistyykin, alkaa jatkuva selvittely, kuinka paljon on työllistytty ja tienattu ja miten se vaikuttaa työttömyysturvaan, joka siis täytyy sovitella työtulojen kanssa vai evätäänkö kokonaan. Entä jos onkin saanut sen 250 euron yrittäjätulon? Silloin työtön asettuu yrittäjäksi ja koko työttömyysturva on uhattuna. Nythän jo se, että on merkintä vaikka toiminimestä, on riski joutua työttömyysturvan ulkopuolelle. Näin on useille käynyt. Ei ole auttanut, vaikka on yrittänyt osoittaa, ettei yritystoimintaa ole.</p><p>&nbsp;</p><p>Kokoomuksen rakkikoira Zyskowicz oli vastikään politiikkaradiossa puolustamassa mallia. Ehkä politiikkaradion toimituskunta jätti tahdikkuussyistä kutsumatta sen toisen innokkaan mallin puolustajan, Juhana Vartiaisen (ex-dem). Hänen ei tarvinnut enempää nolata itseään. Tai sitten Kokoomuksessa tuumittiin, ettei häntä pidä päästää radioon tässä asiassa enempää heikentämään Kokoomuksen kannatusta. Eipä Benkään juuri paremmin selvinnyt Eero Heinäluomaa vastaan. Hän osoitti hyvin sen, että 40 vuotta politiikassa ja niistä 38 eduskunnassa on vieroittanut hänet kiitettävästi kansalaisten arjesta. Hän peräti epäili sellaisten työttömien, joilla ei ole mitään mahdollisuutta itse vaikuttaa työllistymiseensä, olevan olemassakaan. Osoittaa nykyistä hallituksen erinomaista arroganttiutta ja ihmisten halveksuntaa se, että systeemin ajateltiin vesittyvän, jos jouduttaisiin jokaisen työttömän kohdalla erikseen tarkistamaan aktiivisuusehdon täyttymistä. Tämä siis Benin toteamaa. Hän siis kehtasi sen ääneen radiossa sanoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Viime sanoikseen Ben sanoitti osuvasti politiikan nykytilan. Että eduskunta hyväksyi yksimielisesti SEN lausuman, että mallia toteutettaessa &quot;seurataan&quot; sen toimimista. Ben kuten kaikki hallituspuolueiden kansanedustajat hyväksyvät noileesti lait ja asetukset, jotka kävelevät perustuslakivaliokunnan lausuntojen yli ja joiden perusteet ovat lähtökohtaisesti hämärät ja joiden vaikutuksista ei ole mitään hajua - että seurataan ja katsotaan nyt, mitä tapahtuu. Lakien sisältöön ei enää syvennytä, katsotaan vaan, toimiiko vai ei. Siis eivät ainakaan nykyisen eduskunnan hallituspuolueiden edustajat.</p><p>&nbsp;</p><p>Tutkija <strong><em>Pertti Honkanen</em></strong> Kelasta on ilmoittanut laitoksen<a href="http://http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/4402"> blogissa</a>, että aktiivimalli tuottaa runsaasti sekavuutta ja lisää auttamattomasti jo ennestäänkin ylityöllistettyjä virkailijoita. Meillä kun on vain pieni osa virkailijoita työtöntä kohti siitä, mitä muissa pohjoismaissa on. Sitten kun se surkea tuottamaton ja saamaton luuseri menettää osan työttömyysturvasta, lisää tämä homma toimeentulotuen lisäkasvuun. <em>&rdquo;Ainakin tältä osin mallin vaikutuksen työnteon kannusteisiin ovat ristiriitaiset, sillä riippuvuus asumistuesta ja toimeentulotuesta vaikuttaa turhauttavasti työnhakuun etenkin pienipalkkaisissa osa-aika- ja pätkätöissä&rdquo;,</em> kirjoittaa Honkanen.</p><p>&nbsp;</p><p>Perintätoimistot, jotka melkein kaikki ovat ulkomaisten ketjujen omistamia, kyllä tulevat kiittämään. Kuten on uutisoitu, maksuhäiriöt lisääntyvät ja kasaantuvat. Ja kyllähän se on selvää, minne ne kasaantuvat - köyhille ja työttömille luusereille. Kun rahaa ei ole, ei ole mistä maksaa. Mutta oma vika. Mitäs olet luuseri. Mikset hae töitä. Mikset <em>palaa</em> töihin, kuten Vartiainen sanoisi. Luottotietojen menetys tarkoittaa sitä, että mitään ei voi hankkia laskulla eikä osamaksulla. Kännykän laskut pitää maksaa ennakkoon tai sitten hankkia vain prepaid-kortteja. Luottokortti on tietty sula mahdottomuus, mutta pankkikortinkin saaminen voi olla hankalaa. Vuokra-asunnon saaminen voi olla pelkkää unta, mutta myös TÖIHIN pääseminen voi olla mahdottomuus.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallituksemme on ollut jo pitkään muodostamassa halpatyömarkkinoita Suomeen ja nämä uudet työttömien kurmuuttamistoimet vain alleviivaavat tätä pyrkimystä. Jos tuloerot eivät vielä ole riittävän suuret, kuten kansanedustaja Susanna Koski ja VM:n valtiosihteeri Martti Hetemäki ovat ilmaisseet, ne alkavat suurentua. Halpatyö tarkoittaa sitten myös sitä, että luottotiedot voivat olla höllässä, jos palkallaan ei tule toimeen ja toimeentulotukikin on laskennallisista syistä niukka. Mitään yllättäviä menoja tai muuta odottamatonta rahan menoa ei saa tulla, eikä sairastua saa.</p><p>&nbsp;</p><p>Juhana Vartiainen totesi, että aktiivimallilla saamme &quot;mukavia ratkaisuja työttömyysongelmaan&quot;. Niin, ongelma on ne työttömät, ei työpaikkojen puute. Olipa hyvä, ettei Vartiainen jäänyt sinne Ruotsiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ben Zyskowicz on niitä hyvin toimeentulevan kansan osan kansanedustajia, jotka hyväksyivät työttömien rankaisun siitä, että työpaikkoja ei juuri ole. Hän oli myös puoluetovereidensa Juhana Vartiaisen (ex.dem, nyk. änk.kok) ja Ville Rydman (änk.kok) kanssa yksi kolmesta hallituspuolueiden edustajista, jotka vaivautuivat edes poikkeamaan suuressa salissa, kun siellä keskusteltiin ns. aktiivimallista. Nämä kolme kansanedustajaa ovat puolueensa änkyräoikeistosiipeä. Ministereitä siellä ei näkynyt ainuttakaan. Siis hallitus oli kokonaisuudessaan jossain muualla. Ei paikalla ollut edes koko mallin valmistelusta vastannut sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) eikä työvoimaministeri Jari Lindström (sin). Ajankohta oli perjantai-ilta. Oikein hyvä tällaisen esityksen eduskuntakäsittelyyn. Mattila kyllä twiittasi hyvät viikonloput kaikille ja kertoi samalla olevansa savusaunassa. Onhan savusaunan suloisessa lämmössä varmasti miellyttävämpää kuin kärvistellä salissa ikävän näköisten oppositiokansanedustajien kysymysvyöryssä.

 

Koska hallituspuolueen kansanedustajia ei salissa keskustelemassa ollut, ei näillä todennäköisesti ollut oikein mitään käsitystä siitä mistä olivat äänestysnappia painamassa. Yksi kokoomuksen kansanedustaja Omega Speedmaster (nykypäivän hinta 10.000 euroa) ranteessa. Ilmeisesti ei myöskään elinkeinoelämän huolestuneet kannanotot valmistelussa olleesta aktiivimallista olleet kantautuneet elinkeinoelämän elinehtojen suojelemiseen ja parantamiseen sitoutuneille Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten kansanedustajille. Nämä nimittäin eivät ole innostuneet mahdollisesta tulvasta työhakemuksia, vaikka avoimia paikkoja ei olisi edes haettavaksi julistettu.

 

Työvoimaviranomaiset eivät nämäkään ole innoissaan lisäduunista joka ainoan työttömän todellisen työnhakuhistorian selvittämisestä siltä kolmelta kuukaudelta. Jos se työtön luuseri oikeasti työllistyykin, alkaa jatkuva selvittely, kuinka paljon on työllistytty ja tienattu ja miten se vaikuttaa työttömyysturvaan, joka siis täytyy sovitella työtulojen kanssa vai evätäänkö kokonaan. Entä jos onkin saanut sen 250 euron yrittäjätulon? Silloin työtön asettuu yrittäjäksi ja koko työttömyysturva on uhattuna. Nythän jo se, että on merkintä vaikka toiminimestä, on riski joutua työttömyysturvan ulkopuolelle. Näin on useille käynyt. Ei ole auttanut, vaikka on yrittänyt osoittaa, ettei yritystoimintaa ole.

 

Kokoomuksen rakkikoira Zyskowicz oli vastikään politiikkaradiossa puolustamassa mallia. Ehkä politiikkaradion toimituskunta jätti tahdikkuussyistä kutsumatta sen toisen innokkaan mallin puolustajan, Juhana Vartiaisen (ex-dem). Hänen ei tarvinnut enempää nolata itseään. Tai sitten Kokoomuksessa tuumittiin, ettei häntä pidä päästää radioon tässä asiassa enempää heikentämään Kokoomuksen kannatusta. Eipä Benkään juuri paremmin selvinnyt Eero Heinäluomaa vastaan. Hän osoitti hyvin sen, että 40 vuotta politiikassa ja niistä 38 eduskunnassa on vieroittanut hänet kiitettävästi kansalaisten arjesta. Hän peräti epäili sellaisten työttömien, joilla ei ole mitään mahdollisuutta itse vaikuttaa työllistymiseensä, olevan olemassakaan. Osoittaa nykyistä hallituksen erinomaista arroganttiutta ja ihmisten halveksuntaa se, että systeemin ajateltiin vesittyvän, jos jouduttaisiin jokaisen työttömän kohdalla erikseen tarkistamaan aktiivisuusehdon täyttymistä. Tämä siis Benin toteamaa. Hän siis kehtasi sen ääneen radiossa sanoa.

 

Viime sanoikseen Ben sanoitti osuvasti politiikan nykytilan. Että eduskunta hyväksyi yksimielisesti SEN lausuman, että mallia toteutettaessa "seurataan" sen toimimista. Ben kuten kaikki hallituspuolueiden kansanedustajat hyväksyvät noileesti lait ja asetukset, jotka kävelevät perustuslakivaliokunnan lausuntojen yli ja joiden perusteet ovat lähtökohtaisesti hämärät ja joiden vaikutuksista ei ole mitään hajua - että seurataan ja katsotaan nyt, mitä tapahtuu. Lakien sisältöön ei enää syvennytä, katsotaan vaan, toimiiko vai ei. Siis eivät ainakaan nykyisen eduskunnan hallituspuolueiden edustajat.

 

Tutkija Pertti Honkanen Kelasta on ilmoittanut laitoksen blogissa, että aktiivimalli tuottaa runsaasti sekavuutta ja lisää auttamattomasti jo ennestäänkin ylityöllistettyjä virkailijoita. Meillä kun on vain pieni osa virkailijoita työtöntä kohti siitä, mitä muissa pohjoismaissa on. Sitten kun se surkea tuottamaton ja saamaton luuseri menettää osan työttömyysturvasta, lisää tämä homma toimeentulotuen lisäkasvuun. ”Ainakin tältä osin mallin vaikutuksen työnteon kannusteisiin ovat ristiriitaiset, sillä riippuvuus asumistuesta ja toimeentulotuesta vaikuttaa turhauttavasti työnhakuun etenkin pienipalkkaisissa osa-aika- ja pätkätöissä”, kirjoittaa Honkanen.

 

Perintätoimistot, jotka melkein kaikki ovat ulkomaisten ketjujen omistamia, kyllä tulevat kiittämään. Kuten on uutisoitu, maksuhäiriöt lisääntyvät ja kasaantuvat. Ja kyllähän se on selvää, minne ne kasaantuvat - köyhille ja työttömille luusereille. Kun rahaa ei ole, ei ole mistä maksaa. Mutta oma vika. Mitäs olet luuseri. Mikset hae töitä. Mikset palaa töihin, kuten Vartiainen sanoisi. Luottotietojen menetys tarkoittaa sitä, että mitään ei voi hankkia laskulla eikä osamaksulla. Kännykän laskut pitää maksaa ennakkoon tai sitten hankkia vain prepaid-kortteja. Luottokortti on tietty sula mahdottomuus, mutta pankkikortinkin saaminen voi olla hankalaa. Vuokra-asunnon saaminen voi olla pelkkää unta, mutta myös TÖIHIN pääseminen voi olla mahdottomuus.

 

Hallituksemme on ollut jo pitkään muodostamassa halpatyömarkkinoita Suomeen ja nämä uudet työttömien kurmuuttamistoimet vain alleviivaavat tätä pyrkimystä. Jos tuloerot eivät vielä ole riittävän suuret, kuten kansanedustaja Susanna Koski ja VM:n valtiosihteeri Martti Hetemäki ovat ilmaisseet, ne alkavat suurentua. Halpatyö tarkoittaa sitten myös sitä, että luottotiedot voivat olla höllässä, jos palkallaan ei tule toimeen ja toimeentulotukikin on laskennallisista syistä niukka. Mitään yllättäviä menoja tai muuta odottamatonta rahan menoa ei saa tulla, eikä sairastua saa.

 

Juhana Vartiainen totesi, että aktiivimallilla saamme "mukavia ratkaisuja työttömyysongelmaan". Niin, ongelma on ne työttömät, ei työpaikkojen puute. Olipa hyvä, ettei Vartiainen jäänyt sinne Ruotsiin.

]]>
0 http://ykirikkl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248897-luokaamme-aktiivisesti-uuskoyhalistoa#comments Aktiivimalli köyhyys Työttömyys Tue, 09 Jan 2018 20:37:52 +0000 Yki Räikkälä http://ykirikkl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248897-luokaamme-aktiivisesti-uuskoyhalistoa
Potkaiskaamme köyhää persiille http://ykirikkl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248839-potkaiskaamme-koyhaa-persiille <p>Hallituksemme on valmistelemassa toista osaa työttömien luusereiden persiille potkimiseksi. Tämä ns. aktiivimalli tämän vuoden alussa voimaan tullut ns. aktviivimalli on vasta alkusoittoa. Keväällä tulee eduskuntaan hyväksytettäväksi uusi rumbaisu: jos työtön ei hae kerran viikossa töitä, on sanktiona kahden kuukauden työttömyyspäivärahan menetys.</p><p>&nbsp;</p><p>Sekä yksityisten suuryritysten johtajat, joilla on rekrytointilisät, työhöntulolisät, töissäpysymisbonukset, bonukset muuten vain, tulosbonukset ja erobonukset, ovat nostattaneet palkkojaan merisuolaisiksi. Kuten ovat myös valtion virastojen ja yritysten johtajat. Posti, VR, Alko ja mitä niitä on. Näiden johtajat eivät joudu vyötään kiristämään. Kuten eivät, muistettakoon sekin, myös ay-pomotkaan. Mitä firmojen pomot edellä, sitä työntekijäpuolen pomot perässä. Finnairin pääjohtajalle Pekka Vauramolle järjesteltiin vuonna 2016 lisäeläke, vaatimattomat 130.000 euroa per vuosi. Siis LISÄeläkettä.</p><p>&nbsp;</p><p>Nämä lisäeläkejärjestelyt ovat tuttua kauraa myös työeläkefirmoille. Näiden johtajien muutenkin varsin väljiin työsuhde-etuihin kuuluu lisäeläkejärjestelyt. Nekin ovat tuommoista 100.000 euron luokkaa. Ilmarisen tänä vuonna aloittavan uuden toimarin Jouko Pölösen lisäeläke-etu tulee olemaan vaivattomat 100.000 &ndash; 200.000 euroa vuodessa. Tämä siis, kun on jääty palkoilta pois vetelehtimään eli eläkkeelle. Työstä, josta vuosikorvaus on puoli miljoonaa vähintään + bonukset. Vauramon kuukausipalkka samaa luokkaa ja ne bonukset päälle. Ja lisäeläke. Ilmarinen kuten muutkin työeläkeyhtiöt ovat yksityisiä, mutta ne eivät toimi ns. vapailla markkinoilla, vaan ne saavat rahastaa lakisääteisesti. Tyel-maksut ovat laissa määrättyjä.</p><p>&nbsp;</p><p>Näissä lisäeläkkeissä on kyse veronkierrosta. Ne ovat osa palkkaa, joka maksetaan siis myöhemmin lisäeläkkeinä. Ne on myös määritelty ryhmäeläkevakuutuksiksi, joissa verokohtelu on väljempi kuin yksilöllisissä lisäeläkkeissä. Ryhmäeläkevakuutukset tarkoitettiin alun perin paikkaamaan pieniä eläkkeitä, mutta mitä köyhälle edellä, sitä samaa rikkaalle. Niillä on kätevää isorikkaankin välttää veroja.</p><p>&nbsp;</p><p>Verorasitusta on siirretty useita vuosia pienituloisten suuntaan. Tuloverojen osuus koko verokertymästä on nyt VAIN noin 35 %, lähes 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vain jokunen vuosi sitten. Rikkaiden pääoman haltijoiden verotus on heidän niin halutessaan kevyttä ja raikasta kuin kesäinen aamukaste. Esimerkiksi Koneen pääomistajan Antti Herlinin veroprosentti tuloistaan on samaa luokkaa kuin jonkun 1500 e/kk ansaitsevan - kiitos valtion hövelin veropolitiikan. Vuonna 2016 Herlinille maksettiin Koneen osinkoja 160.000.000 euroa. Veroprosentti oli 4,7.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuloverojen osuutta kokonaiskertymästä on jatkuvasti alennettu ja verojen pääpaino on siirtynyt palveluihin tavaroihin ja muihin, joista kerrytetään alvia ja valmisteveroja ja ties mitä maksuja. Siis yhä enemmän pieni- ja keskituloisten suuntaan. Jos tuloerot eivät vähään aikaan juuri kasvaneet, niin varallisuuserot alkavat olla meillä pian samaa hyvää luokkaa kuin kapitalismin kultamaa Yhdysvalloissa. Siellä rikkain prosentti omistaa 35% kaikesta. Suomessa rikkain viisi prosenttia omistaa 31% (tilastokeskus 2015), ja on nousussa. 20 vuotta aiemmin se oli 25%. Eräs uusi laskelma kertoo, että Seitsemällä rikkaimmalla on mammonaa saman verran kuin 40 %:lla vähävaraisimmista yhteensä. Rikkaat satsaavatkin pääomaan, eikä niinkään suurin tuloihin. Se on kannattavampaa. Ei tarvitse maksaa niin paljon veroja. Se, mistä yksittäisuutisia silloin tällöin näkee eli rikkaimpien rikastuminen ja köyhien köyhtyminen, on todellisuutta. Meillä on tosiasiassa miljoona köyhää. Aika hyvin viiden ja puolen miljoonan kansasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Meillä lienee nyt noin 250.000 työtöntä. Näiden päälle kai lähemmäs 200.000 ns. aktivointitoimenpiteiden kohteina, kättely- ja askartelukursseilla sekä palkatta töissä ns. kuntouttavissa työtoiminnoissa, työelämäkokeiluissa jne. Suuri osa valtaisasta työttömyydestä johtuu siitä, että ns. tuottamattomia teollisuustyöpaikkoja on viety halpatyömaihin, joissa työntekijöiden palkka ja elämä on halpaa. Monet näistä työpaikkoja muualle vieneistä on saanut investointeihinsa yritystukea eli yrityssossua. Takaisin ei tarvitse maksaa. 60-luvulla, kun työttömiä oli vain jokunen kymmenen tuhatta, valtio järjesti työttömille töitä. Rakennettiin teitä ja muuta. Työttömyystöitä. Eivät ne häävejä olleet, kun määrättiin lähtemään pitkien matkojen päähän ja parakkiin asumaan, mutta töitä kuitenkin. Silloinkin kieltäytymisestä rangaistiin. Nyt työttömiä rangaistaan siitä, että työpaikkoja ei vain ole.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta mikä on se sellainen työ, jossa lomia vuodessa on yhteensä yli 25 viikkoa eli puolet vuodesta, kuuden ja puolen tonnin kuukausipalkka, jonka päälle tonnin, puolentoista kulukorvaus ja työpaikalla ei välttämättä tarvitse olla, jos on jotain tärkeämpääkin tekemistä ja työn jälkeiset ns. sopeutumiseläkkeet, vaikka olisi alle viisikymppinen? Aivan oikein. Kansanedustajan homma se on. Nämä kansanedustajat ovat niitä, jotka joko hyväksyvät tai hylkäävät köyhiä halveksuvat hallituksen esitykset. Ja kuten on hyvin havaittu, yleensä hyväksyvät. Ja koska köyhät eivät juuri äänestä, tulee eduskunta, siis kansamme edustajat, hyväksymään jatkossakin köyhiä päähän potkivat lait, asetukset ja aktiivimallit. Tosin on kansanedustajiakin alettu aktivoittamaan, kun uudet kansanedustajat saavat enää sopeutumisrahan ja sitäkin vähän aikaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kannattaako köyhää potkaista persiille? Viimeksi tasan 100 vuotta sitten alkoi sisällissota, jossa eräänä keskeisenä syynä oli räikeät yhteiskunnalliset epäoikeudenmukaisuudet. Köyhiä oli potkittu persiille kauan. Nyt tasan 100 vuotta sisällissodan alkuhetkien jälkeen työttömiä on ryhdytty ajamaan entistä ahtaammalle. Köyhiä eläkeläisiä samoin. Pian jälleen otetaan eläkkeet ja muut ns. etuudet syyniin eli niitä leikataan. Kuinka kauan niin voi jatkua ennen kuin tulee se flow back? Jos toukokuussa elämme siinä todellisuudessa, että köyhiä työttömiä rangaistaan siitä, että töitä ei ole, ja sairaita, opiskelijoita ja eläkeläisiä siitä, että valtion rahaa täytyy säästää, jotta hyvätuloisille voidaan jakaa verohelpotuksia, valtion yritysjohtajille jättipalkkoja ja firmoille turskeja yritystukia, voi alkaa tapahtumaan jotain. Tietenkään ei tule sadan vuoden takaista toisintoa, mutta jotain tulee.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksemme on valmistelemassa toista osaa työttömien luusereiden persiille potkimiseksi. Tämä ns. aktiivimalli tämän vuoden alussa voimaan tullut ns. aktviivimalli on vasta alkusoittoa. Keväällä tulee eduskuntaan hyväksytettäväksi uusi rumbaisu: jos työtön ei hae kerran viikossa töitä, on sanktiona kahden kuukauden työttömyyspäivärahan menetys.

 

Sekä yksityisten suuryritysten johtajat, joilla on rekrytointilisät, työhöntulolisät, töissäpysymisbonukset, bonukset muuten vain, tulosbonukset ja erobonukset, ovat nostattaneet palkkojaan merisuolaisiksi. Kuten ovat myös valtion virastojen ja yritysten johtajat. Posti, VR, Alko ja mitä niitä on. Näiden johtajat eivät joudu vyötään kiristämään. Kuten eivät, muistettakoon sekin, myös ay-pomotkaan. Mitä firmojen pomot edellä, sitä työntekijäpuolen pomot perässä. Finnairin pääjohtajalle Pekka Vauramolle järjesteltiin vuonna 2016 lisäeläke, vaatimattomat 130.000 euroa per vuosi. Siis LISÄeläkettä.

 

Nämä lisäeläkejärjestelyt ovat tuttua kauraa myös työeläkefirmoille. Näiden johtajien muutenkin varsin väljiin työsuhde-etuihin kuuluu lisäeläkejärjestelyt. Nekin ovat tuommoista 100.000 euron luokkaa. Ilmarisen tänä vuonna aloittavan uuden toimarin Jouko Pölösen lisäeläke-etu tulee olemaan vaivattomat 100.000 – 200.000 euroa vuodessa. Tämä siis, kun on jääty palkoilta pois vetelehtimään eli eläkkeelle. Työstä, josta vuosikorvaus on puoli miljoonaa vähintään + bonukset. Vauramon kuukausipalkka samaa luokkaa ja ne bonukset päälle. Ja lisäeläke. Ilmarinen kuten muutkin työeläkeyhtiöt ovat yksityisiä, mutta ne eivät toimi ns. vapailla markkinoilla, vaan ne saavat rahastaa lakisääteisesti. Tyel-maksut ovat laissa määrättyjä.

 

Näissä lisäeläkkeissä on kyse veronkierrosta. Ne ovat osa palkkaa, joka maksetaan siis myöhemmin lisäeläkkeinä. Ne on myös määritelty ryhmäeläkevakuutuksiksi, joissa verokohtelu on väljempi kuin yksilöllisissä lisäeläkkeissä. Ryhmäeläkevakuutukset tarkoitettiin alun perin paikkaamaan pieniä eläkkeitä, mutta mitä köyhälle edellä, sitä samaa rikkaalle. Niillä on kätevää isorikkaankin välttää veroja.

 

Verorasitusta on siirretty useita vuosia pienituloisten suuntaan. Tuloverojen osuus koko verokertymästä on nyt VAIN noin 35 %, lähes 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vain jokunen vuosi sitten. Rikkaiden pääoman haltijoiden verotus on heidän niin halutessaan kevyttä ja raikasta kuin kesäinen aamukaste. Esimerkiksi Koneen pääomistajan Antti Herlinin veroprosentti tuloistaan on samaa luokkaa kuin jonkun 1500 e/kk ansaitsevan - kiitos valtion hövelin veropolitiikan. Vuonna 2016 Herlinille maksettiin Koneen osinkoja 160.000.000 euroa. Veroprosentti oli 4,7.

 

Tuloverojen osuutta kokonaiskertymästä on jatkuvasti alennettu ja verojen pääpaino on siirtynyt palveluihin tavaroihin ja muihin, joista kerrytetään alvia ja valmisteveroja ja ties mitä maksuja. Siis yhä enemmän pieni- ja keskituloisten suuntaan. Jos tuloerot eivät vähään aikaan juuri kasvaneet, niin varallisuuserot alkavat olla meillä pian samaa hyvää luokkaa kuin kapitalismin kultamaa Yhdysvalloissa. Siellä rikkain prosentti omistaa 35% kaikesta. Suomessa rikkain viisi prosenttia omistaa 31% (tilastokeskus 2015), ja on nousussa. 20 vuotta aiemmin se oli 25%. Eräs uusi laskelma kertoo, että Seitsemällä rikkaimmalla on mammonaa saman verran kuin 40 %:lla vähävaraisimmista yhteensä. Rikkaat satsaavatkin pääomaan, eikä niinkään suurin tuloihin. Se on kannattavampaa. Ei tarvitse maksaa niin paljon veroja. Se, mistä yksittäisuutisia silloin tällöin näkee eli rikkaimpien rikastuminen ja köyhien köyhtyminen, on todellisuutta. Meillä on tosiasiassa miljoona köyhää. Aika hyvin viiden ja puolen miljoonan kansasta.

 

Meillä lienee nyt noin 250.000 työtöntä. Näiden päälle kai lähemmäs 200.000 ns. aktivointitoimenpiteiden kohteina, kättely- ja askartelukursseilla sekä palkatta töissä ns. kuntouttavissa työtoiminnoissa, työelämäkokeiluissa jne. Suuri osa valtaisasta työttömyydestä johtuu siitä, että ns. tuottamattomia teollisuustyöpaikkoja on viety halpatyömaihin, joissa työntekijöiden palkka ja elämä on halpaa. Monet näistä työpaikkoja muualle vieneistä on saanut investointeihinsa yritystukea eli yrityssossua. Takaisin ei tarvitse maksaa. 60-luvulla, kun työttömiä oli vain jokunen kymmenen tuhatta, valtio järjesti työttömille töitä. Rakennettiin teitä ja muuta. Työttömyystöitä. Eivät ne häävejä olleet, kun määrättiin lähtemään pitkien matkojen päähän ja parakkiin asumaan, mutta töitä kuitenkin. Silloinkin kieltäytymisestä rangaistiin. Nyt työttömiä rangaistaan siitä, että työpaikkoja ei vain ole.

 

Mutta mikä on se sellainen työ, jossa lomia vuodessa on yhteensä yli 25 viikkoa eli puolet vuodesta, kuuden ja puolen tonnin kuukausipalkka, jonka päälle tonnin, puolentoista kulukorvaus ja työpaikalla ei välttämättä tarvitse olla, jos on jotain tärkeämpääkin tekemistä ja työn jälkeiset ns. sopeutumiseläkkeet, vaikka olisi alle viisikymppinen? Aivan oikein. Kansanedustajan homma se on. Nämä kansanedustajat ovat niitä, jotka joko hyväksyvät tai hylkäävät köyhiä halveksuvat hallituksen esitykset. Ja kuten on hyvin havaittu, yleensä hyväksyvät. Ja koska köyhät eivät juuri äänestä, tulee eduskunta, siis kansamme edustajat, hyväksymään jatkossakin köyhiä päähän potkivat lait, asetukset ja aktiivimallit. Tosin on kansanedustajiakin alettu aktivoittamaan, kun uudet kansanedustajat saavat enää sopeutumisrahan ja sitäkin vähän aikaa.

 

Kannattaako köyhää potkaista persiille? Viimeksi tasan 100 vuotta sitten alkoi sisällissota, jossa eräänä keskeisenä syynä oli räikeät yhteiskunnalliset epäoikeudenmukaisuudet. Köyhiä oli potkittu persiille kauan. Nyt tasan 100 vuotta sisällissodan alkuhetkien jälkeen työttömiä on ryhdytty ajamaan entistä ahtaammalle. Köyhiä eläkeläisiä samoin. Pian jälleen otetaan eläkkeet ja muut ns. etuudet syyniin eli niitä leikataan. Kuinka kauan niin voi jatkua ennen kuin tulee se flow back? Jos toukokuussa elämme siinä todellisuudessa, että köyhiä työttömiä rangaistaan siitä, että töitä ei ole, ja sairaita, opiskelijoita ja eläkeläisiä siitä, että valtion rahaa täytyy säästää, jotta hyvätuloisille voidaan jakaa verohelpotuksia, valtion yritysjohtajille jättipalkkoja ja firmoille turskeja yritystukia, voi alkaa tapahtumaan jotain. Tietenkään ei tule sadan vuoden takaista toisintoa, mutta jotain tulee.

]]>
3 http://ykirikkl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248839-potkaiskaamme-koyhaa-persiille#comments Hallituksen aktiivimalli köyhyys Työttömyys Vastakkainasettelu Mon, 08 Jan 2018 20:25:26 +0000 Yki Räikkälä http://ykirikkl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248839-potkaiskaamme-koyhaa-persiille
Esimerkki kahdesta perheestä aktiivimalliin liittyen http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248614-esimerkki-kahdesta-perheesta-aktiivimalliin-liittyen <p><br />Käytän kahta kuvitteellista esimerkkiä, joiden laatimiseen on otettu aineksia todellisuudesta. Esimerkit ovat kuitenkin kuvitteellisia (ja yhdistelty useasta perheestä).<br /><br />1) Otetaan vaikkapa kahden hyvin tienaavan korkeakoulutetun perhe, joka asuu päälle kahdensadan neliön velkarahoitteisessa omassa omakotitalossa pääkaupukiseudulla. Perheellä on muutama murrosikää lähestyvä lapsi, joiden kalliit harrastukset maksavat. Lisäksi taloa on remontoitu: Pihan ensiluokkaista grillikatosta maksetaan vielä pitkään, eikä autokaan ole ihan viimeistä vuosimallia. Tästä johtuen perhe elää kulujensa vuoksi käytännössä kädestä suuhun, eikä ylimääräistä aikaa juuri ole.&nbsp;<br /><br />Hyvin tienaava perhe kokee, että heidän kaikki aikansa menee rahan tienaamiseen ja katsoo kateellisena työttömiä. Perheen isä onkin usein miettinyt irtisanoutumista työstä ja alkamista sossun elätiksi. Sieltähän rahaa saa, kun kävelee sisään ja pyytää.<br /><br />2) Otetaan vertailuksi samainkäistä lapsilaumaa elättävä uusioperhe. Kummatkin vanhemmat ovat olleet pitkään työttöminä, kunnes lähivanhempi sai vihdoin töitä. Ansiosidonnaisen loputtua toinen vanhemmista opiskelee opintotuella, 200 euroa ja risat päälle. Yhteiskunta maksaa elatusmaksut, asumistuet opiskelijakämppään. Usean lapsen harrastuksiin ei ole rahaa, joten yhtäkään ei viedä mihinkään maksullisiin harrastuksiin. Auto maksoi 200 euroa pikkuvikaisena, mutta sillä ei ole varaa ajaa kun tarpeeseen, esimerkiksi lasten hakureissulla.<br /><br />Yhteiskunta maksaa köyhemmälle perheelle asumista, opiskelun tukia, elatustukia. Tuista kasautuukin kolminumeroinen summa. Lisäksi köyhemmällä perheellä näyttää olevan valtavasti aikaa harrastuksille, esimerkiksi karaoken laulamiselle lähiöbaarissa. Köyhemmän perheen isä tienasi verotettavina tuloina viime vuonna opintotuen verran, 3600 euroa brutto koko vuonna.<br /><br />Viikonlopuksi etävanhemman kotiin tulevat lapset pitää syöttää 200 euron kuukausituloilla ja aikaisemmin töissä ollessa otetut velat (hometalo) pitää vielä hoitaa lyhentämällä niitä opintolainalla. Sossulta ei tipu mitään omaisuuden (hometalo) vuoksi. Auton naapuria vanhemman vuosimallin köyhä kestää kyllä mielellään, mutta kun laturivikaisen auton akku pitää vaihtaa kotona valmiiksi ladattuun toiseen akkuun kaupasta kotiin lähtiessä tai ainakin työntää auto itse käyntiin. Säröytyneen tuulilasin korjaaminen maksaisi enemmän kuin auto itse, joten autolla voi ajaa vain katsastusajan loppuun.<br /><br />Köyhemmän perheen isä hakee opiskelujen ohella jatkuvasti töitä, mutta ei saa niitä pitkään jatkuneen työttömyyden vuoksi.&nbsp; Hän yrittää saavuttaa työelämäkelpoisuuden opiskelemalla uutta tutkintoa. Opiskelujen ohella hän jättää nykyään enään 3-4 työhakemusta/kuukausi, koulutustaan ja osaamistaan vastaaviin työpaikkoihin. Ikää on kuitenkin yli 43 vuotta, jonka jälkeen töitä ei kuulemma enää oikein saa. Työelämässä pitkään olleet ystävät kehoittavat perheen isää lopettamaan laiskottelu, itsensä etsimisen opiskelemalla ja menemään oikeisiin töihin.<br /><br />Mitä he sitten ajattelevat toisistaan?<br /><br />Köyhempi ei oikein ymmärrä kolmesta neljään kertaa tämän verotettavien vuositulojen verran kuukaudessa tienaavan vertailuperheen eksistentiaalista angstia siitä, kuinka joutuvat verovaroillaan elättämään tukien varassa eläviä. Puheet vakitöistä pois jäämisestä, kun sossun rahoilla pääsee kerran helpommalla, tuntuvat mielettömiltä, masentuneilta tai burnouttia läheneviltä. Miten rikas saisi sillä omaisuudella senttiäkään sossulta, kun köyhäkään ei sieltä mitään saa? Ehkä tuollaisia ajattelevan kannattaisi hakea ajoissa ammattiapua?<br /><br />Köyhemmän mielestä rikaat ovat ihan itse kaivaneet sen oman kuoppansa: miksi moninkertaisesti tarpeellisen ylittävät tulot eivät riitä onnelliseen elämään? Pakkoko on ostaa valtava talo ja laittaa ne lapset niihin kalliisiin harrastuksiin? Paremmin tienaavilla ei heidän mielestä ole mitään käsitystä köyhemmän arjesta. Lisäksi, köyhä muistuttaa, rikkaalle jää lopulta käteen maksettu talo. Köyhä ottaa koko ajan opintolainaa, koska yrittää päästä opiskelemalla eteenpäin. Rikkaat eivät köyhemmän mielestä tunnu ymmärtävän rahan tuomaa valinnanvapautta: Jos yrität tehdä rahatta yhtään mitään, siitä tulee helvetillisen vaikeaa. On vaikeaa löytää sympatiaa rikkaampaa kohtaan, joka on ihan itse, ja ilmeisesti liian tiukkaan, päättänyt, mihin pistää joka sentin tuloistaan.</p> <p>Osan parempaan luokkaan kuuluvien mielestä on aidosti väärin, että he elättävät ihmisiä, joiden ei tarvitse aamulla lähteä töihin. Heidän mielikuvissaan nämä elätettävät ihmiset ovat kuin he itse vuotta ennen muuttamista kotoa. Eläteillä ei ole rikkaampien kuvitelmissa suuria perheitä, eikä velkoja, vaan he käyvät joka ilta sinkkuina oluella parhaissa menomestoissa ja nauravat heitä kovalla työllä elättäville typeryksille.</p> <p>Lain takana olevat poliitikot tietävät, että tämä laki ei ratkaise työttömyyttä. He myös tietävät, että mallin toimenpiteillä on aitoa ja laajaa kannatusta, eikä kyse ole mistään hallituksen itse kokoon keittämästä salajuonesta. Tätäkään ei moni pitkäaikaistyötön edelleenkään voi uskoa.<br /><br />PS.&nbsp; Miten tämä liittyy aktiivimalliin? Ei mitenkään. Työkkäri ei suinkaan maksa köyhän opiskelua, vaan vaatii opinto-oikeudesta pysyvästi luopumista opintotukea huomattavasti korkeampien työttömyyskorvausten ehtona. Köyhän perheen isän mielestä työvoiman pitää joustaa rakennemuutoksissa siirtymällä toiselle alalle, mutta lainsäätäjän mielestä joustaja saa maksaa viulunsa itse. Rikkaampien aikaisempien angstinpurkutalkoiden aikana säädettyjen lakien vuoksi itse asemaansa opiskelemalla parantamaan lähtenyt perheen isä ei saa senttiäkään työttömystukea. Kun köyhemmän perheen opintotuki loppuu, hänen on pysyvästi luovuttava kaikista opinto-oikeuksistaan, siis nakattava opintonsa roskiin, saadakseen työttömyyskorvausta. Sossultahan ei mitään hometalon omistamisen vuoksi tipu. Tällainen on nykyinen laki ja tämä &quot;aktiivimalli&quot; ei tee mitään auttaakseen aidosti aktiivisia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Käytän kahta kuvitteellista esimerkkiä, joiden laatimiseen on otettu aineksia todellisuudesta. Esimerkit ovat kuitenkin kuvitteellisia (ja yhdistelty useasta perheestä).

1) Otetaan vaikkapa kahden hyvin tienaavan korkeakoulutetun perhe, joka asuu päälle kahdensadan neliön velkarahoitteisessa omassa omakotitalossa pääkaupukiseudulla. Perheellä on muutama murrosikää lähestyvä lapsi, joiden kalliit harrastukset maksavat. Lisäksi taloa on remontoitu: Pihan ensiluokkaista grillikatosta maksetaan vielä pitkään, eikä autokaan ole ihan viimeistä vuosimallia. Tästä johtuen perhe elää kulujensa vuoksi käytännössä kädestä suuhun, eikä ylimääräistä aikaa juuri ole. 

Hyvin tienaava perhe kokee, että heidän kaikki aikansa menee rahan tienaamiseen ja katsoo kateellisena työttömiä. Perheen isä onkin usein miettinyt irtisanoutumista työstä ja alkamista sossun elätiksi. Sieltähän rahaa saa, kun kävelee sisään ja pyytää.

2) Otetaan vertailuksi samainkäistä lapsilaumaa elättävä uusioperhe. Kummatkin vanhemmat ovat olleet pitkään työttöminä, kunnes lähivanhempi sai vihdoin töitä. Ansiosidonnaisen loputtua toinen vanhemmista opiskelee opintotuella, 200 euroa ja risat päälle. Yhteiskunta maksaa elatusmaksut, asumistuet opiskelijakämppään. Usean lapsen harrastuksiin ei ole rahaa, joten yhtäkään ei viedä mihinkään maksullisiin harrastuksiin. Auto maksoi 200 euroa pikkuvikaisena, mutta sillä ei ole varaa ajaa kun tarpeeseen, esimerkiksi lasten hakureissulla.

Yhteiskunta maksaa köyhemmälle perheelle asumista, opiskelun tukia, elatustukia. Tuista kasautuukin kolminumeroinen summa. Lisäksi köyhemmällä perheellä näyttää olevan valtavasti aikaa harrastuksille, esimerkiksi karaoken laulamiselle lähiöbaarissa. Köyhemmän perheen isä tienasi verotettavina tuloina viime vuonna opintotuen verran, 3600 euroa brutto koko vuonna.

Viikonlopuksi etävanhemman kotiin tulevat lapset pitää syöttää 200 euron kuukausituloilla ja aikaisemmin töissä ollessa otetut velat (hometalo) pitää vielä hoitaa lyhentämällä niitä opintolainalla. Sossulta ei tipu mitään omaisuuden (hometalo) vuoksi. Auton naapuria vanhemman vuosimallin köyhä kestää kyllä mielellään, mutta kun laturivikaisen auton akku pitää vaihtaa kotona valmiiksi ladattuun toiseen akkuun kaupasta kotiin lähtiessä tai ainakin työntää auto itse käyntiin. Säröytyneen tuulilasin korjaaminen maksaisi enemmän kuin auto itse, joten autolla voi ajaa vain katsastusajan loppuun.

Köyhemmän perheen isä hakee opiskelujen ohella jatkuvasti töitä, mutta ei saa niitä pitkään jatkuneen työttömyyden vuoksi.  Hän yrittää saavuttaa työelämäkelpoisuuden opiskelemalla uutta tutkintoa. Opiskelujen ohella hän jättää nykyään enään 3-4 työhakemusta/kuukausi, koulutustaan ja osaamistaan vastaaviin työpaikkoihin. Ikää on kuitenkin yli 43 vuotta, jonka jälkeen töitä ei kuulemma enää oikein saa. Työelämässä pitkään olleet ystävät kehoittavat perheen isää lopettamaan laiskottelu, itsensä etsimisen opiskelemalla ja menemään oikeisiin töihin.

Mitä he sitten ajattelevat toisistaan?

Köyhempi ei oikein ymmärrä kolmesta neljään kertaa tämän verotettavien vuositulojen verran kuukaudessa tienaavan vertailuperheen eksistentiaalista angstia siitä, kuinka joutuvat verovaroillaan elättämään tukien varassa eläviä. Puheet vakitöistä pois jäämisestä, kun sossun rahoilla pääsee kerran helpommalla, tuntuvat mielettömiltä, masentuneilta tai burnouttia läheneviltä. Miten rikas saisi sillä omaisuudella senttiäkään sossulta, kun köyhäkään ei sieltä mitään saa? Ehkä tuollaisia ajattelevan kannattaisi hakea ajoissa ammattiapua?

Köyhemmän mielestä rikaat ovat ihan itse kaivaneet sen oman kuoppansa: miksi moninkertaisesti tarpeellisen ylittävät tulot eivät riitä onnelliseen elämään? Pakkoko on ostaa valtava talo ja laittaa ne lapset niihin kalliisiin harrastuksiin? Paremmin tienaavilla ei heidän mielestä ole mitään käsitystä köyhemmän arjesta. Lisäksi, köyhä muistuttaa, rikkaalle jää lopulta käteen maksettu talo. Köyhä ottaa koko ajan opintolainaa, koska yrittää päästä opiskelemalla eteenpäin. Rikkaat eivät köyhemmän mielestä tunnu ymmärtävän rahan tuomaa valinnanvapautta: Jos yrität tehdä rahatta yhtään mitään, siitä tulee helvetillisen vaikeaa. On vaikeaa löytää sympatiaa rikkaampaa kohtaan, joka on ihan itse, ja ilmeisesti liian tiukkaan, päättänyt, mihin pistää joka sentin tuloistaan.

Osan parempaan luokkaan kuuluvien mielestä on aidosti väärin, että he elättävät ihmisiä, joiden ei tarvitse aamulla lähteä töihin. Heidän mielikuvissaan nämä elätettävät ihmiset ovat kuin he itse vuotta ennen muuttamista kotoa. Eläteillä ei ole rikkaampien kuvitelmissa suuria perheitä, eikä velkoja, vaan he käyvät joka ilta sinkkuina oluella parhaissa menomestoissa ja nauravat heitä kovalla työllä elättäville typeryksille.

Lain takana olevat poliitikot tietävät, että tämä laki ei ratkaise työttömyyttä. He myös tietävät, että mallin toimenpiteillä on aitoa ja laajaa kannatusta, eikä kyse ole mistään hallituksen itse kokoon keittämästä salajuonesta. Tätäkään ei moni pitkäaikaistyötön edelleenkään voi uskoa.

PS.  Miten tämä liittyy aktiivimalliin? Ei mitenkään. Työkkäri ei suinkaan maksa köyhän opiskelua, vaan vaatii opinto-oikeudesta pysyvästi luopumista opintotukea huomattavasti korkeampien työttömyyskorvausten ehtona. Köyhän perheen isän mielestä työvoiman pitää joustaa rakennemuutoksissa siirtymällä toiselle alalle, mutta lainsäätäjän mielestä joustaja saa maksaa viulunsa itse. Rikkaampien aikaisempien angstinpurkutalkoiden aikana säädettyjen lakien vuoksi itse asemaansa opiskelemalla parantamaan lähtenyt perheen isä ei saa senttiäkään työttömystukea. Kun köyhemmän perheen opintotuki loppuu, hänen on pysyvästi luovuttava kaikista opinto-oikeuksistaan, siis nakattava opintonsa roskiin, saadakseen työttömyyskorvausta. Sossultahan ei mitään hometalon omistamisen vuoksi tipu. Tällainen on nykyinen laki ja tämä "aktiivimalli" ei tee mitään auttaakseen aidosti aktiivisia.

]]>
2 http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248614-esimerkki-kahdesta-perheesta-aktiivimalliin-liittyen#comments Aktiivimalli köyhyys Opintotuki Opiskelu Thu, 04 Jan 2018 15:03:28 +0000 Antero Metso http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248614-esimerkki-kahdesta-perheesta-aktiivimalliin-liittyen
Uusivuosi, tuleeko muutos? http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248473-uusivuosi-tuleeko-muutos Olin uudenvuoden aattona Hakaniemessä järjestetyssä soppatykkitilaisuudessa ja hienoa oli huomata kuinka paljon on ihmisiä jotka välittävät toisistaan ja myös maastamme. Vaikka tilaisuus ei ollut poliittinen, tuli sitä kuitenkin aihetta sivuten juteltua niitä ja näitä muiden mukana olleiden kanssa.Mieleenpainuvin oli ehkä keskustelu siitä miten Hallitus kehtaa karsia vähävaraisilta ja antaa hyväosaisille vieläkin enemmän. Kyseessä oli siis näiden ruokajonojen avustusten karsiminen ja toisaalta muiden turhanpäiväisyyksien suosiminen.Otetaan nyt vaikka esimerkiksi nuo paperittomien terveydenhoidon laajennukset tai vakuutuskuorijemmailut, lista on laaja.Hallitus puhuu yhtä ja tekee toista, nähtäväksi jää kuinka paljon tuhoa saa vielä aikaiseksi, ennen seuraavia vaaleja. Ps. Ketään poliitikkoa en tilaisuudessa nähnyt,liekö syynä että Ilja oli järjestänyt tuon.Olisi kuitenkin ollut melko hyvä tilaisuus tulla näyttäytymään, olisihan sillä voinut muutaman äänen kalastella.Eipä varmaan ollut nyt tarvetta astua norsunluutornistaan alas tavallisten kansalaisten keskuuteen. Pps. Uudet tuulet kuitenkin puhaltaa ja sen mukana toivottavasti tulee muutos asioihin.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 0 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248473-uusivuosi-tuleeko-muutos#comments köyhyys Politiikka Ruokajonot Mon, 01 Jan 2018 15:13:26 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248473-uusivuosi-tuleeko-muutos Leonid Brežnevin Uudenvuodenpuhe 1979 http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248460-leonid-breznevin-uudenvuodenpuhe-1979 <p>Eletään vuoden 1979 &rdquo;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pysähtyneisyyden_aika">pysähtyneisyyden aikaa</a>&rdquo; Neuvostoliitossa ja sen kommunistisissa satelliiteissa. Neuvostoliiton johtaja Leonid Brežnevistä kuvataan televisiomateriaalia Uudenvuodenpuheeseen. Netissä julkaistu&nbsp; &ndash; englanniksi tekstitetty &ndash; raakamateriaali paljastaa todellisuuden. Brežnev on supervaltion 73-vuotias kiistaton johtaja, mutta niin henkisesti kuin fyysisestikin silmin nähden heikossa kunnossa. Silti hän tulee säilymään vallassa vielä kuolemaansa, vuoteen 1982 asti.</p><p>Brežnevin Uudenvuodenpuheen sisältö käsittelee lasten asemaa ja se sisältää neuvostoliturgiaa rauhasta, terveydestä ja tulevaisuudesta. Puheen sisältö ja teot eivät kohdanneet kommunistisissa maissa. Samaan aikaan Neuvostoliitto lähetti sotilaitaan Afganistaniin, ja jäi jumiin maahan lähes kymmeniksi vuodeksi.</p><p>Ironista kyllä, Neuvostoliiton hajoamisen ja markkinatalouden voittokulun myötä sodissa <a href="https://files.prio.org/publication_files/prio/Gates,%20Nygård,%20Strand,%20Urdal%20-%20Trends%20in%20Armed%20Conflict,%20Conflict%20Trends%201-2016.pdf">kuolee vähemmän ihmisiä</a> kuin koskaan. Kun vuonna 1979 maapallon ihmisistä <a href="https://data.worldbank.org/topic/poverty?end=2014&amp;start=1979">yli 40 prosenttia eli äärimmäisessä köyhyydessä</a>, niin tänä päivänä prosenttiosuus enää noin kymmenen.</p><p>Leonid Brežnevin unelma voitti, kun kommunistinen diktatuuri päättyi.</p><p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=E66oM2iAMwM">Youtube video</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eletään vuoden 1979 ”pysähtyneisyyden aikaa” Neuvostoliitossa ja sen kommunistisissa satelliiteissa. Neuvostoliiton johtaja Leonid Brežnevistä kuvataan televisiomateriaalia Uudenvuodenpuheeseen. Netissä julkaistu  – englanniksi tekstitetty – raakamateriaali paljastaa todellisuuden. Brežnev on supervaltion 73-vuotias kiistaton johtaja, mutta niin henkisesti kuin fyysisestikin silmin nähden heikossa kunnossa. Silti hän tulee säilymään vallassa vielä kuolemaansa, vuoteen 1982 asti.

Brežnevin Uudenvuodenpuheen sisältö käsittelee lasten asemaa ja se sisältää neuvostoliturgiaa rauhasta, terveydestä ja tulevaisuudesta. Puheen sisältö ja teot eivät kohdanneet kommunistisissa maissa. Samaan aikaan Neuvostoliitto lähetti sotilaitaan Afganistaniin, ja jäi jumiin maahan lähes kymmeniksi vuodeksi.

Ironista kyllä, Neuvostoliiton hajoamisen ja markkinatalouden voittokulun myötä sodissa kuolee vähemmän ihmisiä kuin koskaan. Kun vuonna 1979 maapallon ihmisistä yli 40 prosenttia eli äärimmäisessä köyhyydessä, niin tänä päivänä prosenttiosuus enää noin kymmenen.

Leonid Brežnevin unelma voitti, kun kommunistinen diktatuuri päättyi.

Youtube video

]]>
1 http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248460-leonid-breznevin-uudenvuodenpuhe-1979#comments köyhyys Leonid Brežnev Neuvostoliitto Sota Uudenvuodenpuhe Mon, 01 Jan 2018 10:30:29 +0000 Mikko Savelius http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248460-leonid-breznevin-uudenvuodenpuhe-1979
On muodikasta sulkea silmät köyhyydeltä - Välittäminen on hyvyyden keskus http://kamalpalanijafi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248101-on-muodikasta-sulkea-silmat-koyhyydelta-valittaminen-on-hyvyyden-keskus <p>Ihmiset, jotka eivät ole koskaan olleet köyhiä tai joilla ei ole kosketuspintaa köyhyyteen voivat pahimmillaan kuvitella, että köyhät ovat tehneet jotain väärin tai köyhyys olisi ihmisen oma vika. Näinä vaikeina taloudellisina aikoina köyhien ja köyhyyttä kokemattomien välinen kuilu on entistä syvempi. Tutkimukset vahvistavat edellisen väittämän. Tutkimuksen mukaan joka neljäs varakas suomalainen on sitä mieltä, että köyhyys on köyhän ihmisen oma syy.</p><p>&nbsp;</p><p>Köyhyyttä kokemattomat voivat ajatella, että he eivät ole köyhiä, koska ovat ansainneen kaikki tulonsa kovan työn ja ahkeruuden takia. Vastaavasti ajatellaan, että köyhyys johtuu laiskuudesta tai asennevammaisuudesta. Tutkimuksen mukaan joka neljäs varakas suomalainen on sitä mieltä, että köyhyys on köyhän ihmisen oma syy. Köyhyys on yhtä vähän ihmisen oma syy kuin vauraaseen perheeseen syntyminen on ihmisen oma ansio, vaikka vauras mielellään ajattelisi, että on ihan itse ansainnut oman vaurautensa.</p><p>&nbsp;</p><p>Moni ajattelee, että ihmisillä olisi yhtä hyvät lähtökohdat päästä pois köyhyydestä. Väite ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Ihminen ei voi vaikuttaa siihen, mihin perheeseen, ympäristöön tai maahan syntyy. Köyhyys voi tarkoittaa myöskin sitä, että ei ole mahdollista vaikuttaa omiin elinoloihin. Puhumattakaan kulttuurien ja yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutuksista yksilön kokemaan köyhyyteen. Maailmanpankin määritelmän mukaan ihminen on äärimmäisen köyhä, kun hän joutuu selviytymään 1 eurolla päivässä. Nykyään äärimmäisessä köyhyydessä elää 1,2 miljardia ihmistä. Vajaa 2,5 miljardia ihmistä elää puolestaan 1,5 eurolla päivässä. Onko järkevää käyttää maailman mittaria puhuessamme Suomen köyhistä ja köyhyydestä? Ei ole.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka köyhyyden takana olisi yksilöllisiä tekijöitä, harjoitetulla politiikalla on roolinsa. Ei sovi unohtaa politiikan roolia. Jos köyhyys ei kosketa poliitikkoa itseään, hänen perhettään eikä läheisiään, köyhän elämää voi olla vaikea ymmärtää. Siksi poliitikkojen on tultava torneistaan alas ihmisten arjen tasolle katsomaan, mitä köyhyys todella tarkoittaa ja mitä köyhien haasteet ovat.</p><p>Pitkään jatkuvasta köyhyydestä seuraa itsearvostuksen puutetta, heikentyvää itsetuntoa, ulkopuolisuuden tunnetta. Kun joutuu koko ajan pohtimaan sitä mistä on puutetta, elämä rajautuukin pieneksi. Ja kun ei kelpaa yhdellekään työnantajalle tai ei enää ole työkykyinen, se voi johtaa osattomuuden kokemukseen, näköalattomuuteen ja voimattomuuteen. Hallituksemme aktiivimalli syventää tätä ongelmaa entisestään. Puhumattakaan niistä lukuisista leikkauksista, joita hallituksemme on toteuttanut tähän asti. Sillä on väliä, että ketä me äänestämme valtaan ja ketä me äänestämme.</p><p>Kyse on halusta olla näkemättä köyhyyttä tai köyhiä. Jos köyhyydestä halutaan päästä eroon, se edellyttää mahdollisuuden antamista köyhyydessä eläville nousta ylöspäin, ei heidän siivoamista pois silmistä, niin houkuttelevaa ja muodikasta kuin se onkin.</p><p>&nbsp;</p><p>Kymmenet tuhannet suomalaiset laskevat jouluun kuluvia öitä ahdistuen. He viettävät joulua perheen ja ystävien sijasta yksinäisten ajatustensa kanssa. Joulu on monelle vuoden yksinäisin juhla. Perinteisesti jouluun liittyy perheiden ja ystävien yhdessäolo ja jos ei ole kutsuttu mihinkään tai ei ole ketään kenen luokse mennä, niin se on hyvin ahdistavaa ihmiselle. Jos tunnet jonkun, jonka tiedät asuvan yksin ja joka voisi mitenkään tulla iloiseksi toisten ihmisten seurasta, niin muista välittää ja pyytää tällainen ihminen kylään. On kaikkien etu, että kaikilla menee hyvin ja kukaan ei koe olonsa yksinäiseksi. Yritetään kaikista leikkauksista ja epäoikeudenmukaisuudesta pitää yhtä hyvät kansalaiset. Yhdessä tätä maata on rakennettu ja yhdessä tätä maata viedään eteenpäin. Välittäminen ei maksa mitään, välittäminen on suuri voimavara ihmiskunnalle ja välittäminen on hyvyyden keskus.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille!</strong></p><p><strong>Kamal Palani Jafi</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmiset, jotka eivät ole koskaan olleet köyhiä tai joilla ei ole kosketuspintaa köyhyyteen voivat pahimmillaan kuvitella, että köyhät ovat tehneet jotain väärin tai köyhyys olisi ihmisen oma vika. Näinä vaikeina taloudellisina aikoina köyhien ja köyhyyttä kokemattomien välinen kuilu on entistä syvempi. Tutkimukset vahvistavat edellisen väittämän. Tutkimuksen mukaan joka neljäs varakas suomalainen on sitä mieltä, että köyhyys on köyhän ihmisen oma syy.

 

Köyhyyttä kokemattomat voivat ajatella, että he eivät ole köyhiä, koska ovat ansainneen kaikki tulonsa kovan työn ja ahkeruuden takia. Vastaavasti ajatellaan, että köyhyys johtuu laiskuudesta tai asennevammaisuudesta. Tutkimuksen mukaan joka neljäs varakas suomalainen on sitä mieltä, että köyhyys on köyhän ihmisen oma syy. Köyhyys on yhtä vähän ihmisen oma syy kuin vauraaseen perheeseen syntyminen on ihmisen oma ansio, vaikka vauras mielellään ajattelisi, että on ihan itse ansainnut oman vaurautensa.

 

Moni ajattelee, että ihmisillä olisi yhtä hyvät lähtökohdat päästä pois köyhyydestä. Väite ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Ihminen ei voi vaikuttaa siihen, mihin perheeseen, ympäristöön tai maahan syntyy. Köyhyys voi tarkoittaa myöskin sitä, että ei ole mahdollista vaikuttaa omiin elinoloihin. Puhumattakaan kulttuurien ja yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutuksista yksilön kokemaan köyhyyteen. Maailmanpankin määritelmän mukaan ihminen on äärimmäisen köyhä, kun hän joutuu selviytymään 1 eurolla päivässä. Nykyään äärimmäisessä köyhyydessä elää 1,2 miljardia ihmistä. Vajaa 2,5 miljardia ihmistä elää puolestaan 1,5 eurolla päivässä. Onko järkevää käyttää maailman mittaria puhuessamme Suomen köyhistä ja köyhyydestä? Ei ole.

 

Vaikka köyhyyden takana olisi yksilöllisiä tekijöitä, harjoitetulla politiikalla on roolinsa. Ei sovi unohtaa politiikan roolia. Jos köyhyys ei kosketa poliitikkoa itseään, hänen perhettään eikä läheisiään, köyhän elämää voi olla vaikea ymmärtää. Siksi poliitikkojen on tultava torneistaan alas ihmisten arjen tasolle katsomaan, mitä köyhyys todella tarkoittaa ja mitä köyhien haasteet ovat.

Pitkään jatkuvasta köyhyydestä seuraa itsearvostuksen puutetta, heikentyvää itsetuntoa, ulkopuolisuuden tunnetta. Kun joutuu koko ajan pohtimaan sitä mistä on puutetta, elämä rajautuukin pieneksi. Ja kun ei kelpaa yhdellekään työnantajalle tai ei enää ole työkykyinen, se voi johtaa osattomuuden kokemukseen, näköalattomuuteen ja voimattomuuteen. Hallituksemme aktiivimalli syventää tätä ongelmaa entisestään. Puhumattakaan niistä lukuisista leikkauksista, joita hallituksemme on toteuttanut tähän asti. Sillä on väliä, että ketä me äänestämme valtaan ja ketä me äänestämme.

Kyse on halusta olla näkemättä köyhyyttä tai köyhiä. Jos köyhyydestä halutaan päästä eroon, se edellyttää mahdollisuuden antamista köyhyydessä eläville nousta ylöspäin, ei heidän siivoamista pois silmistä, niin houkuttelevaa ja muodikasta kuin se onkin.

 

Kymmenet tuhannet suomalaiset laskevat jouluun kuluvia öitä ahdistuen. He viettävät joulua perheen ja ystävien sijasta yksinäisten ajatustensa kanssa. Joulu on monelle vuoden yksinäisin juhla. Perinteisesti jouluun liittyy perheiden ja ystävien yhdessäolo ja jos ei ole kutsuttu mihinkään tai ei ole ketään kenen luokse mennä, niin se on hyvin ahdistavaa ihmiselle. Jos tunnet jonkun, jonka tiedät asuvan yksin ja joka voisi mitenkään tulla iloiseksi toisten ihmisten seurasta, niin muista välittää ja pyytää tällainen ihminen kylään. On kaikkien etu, että kaikilla menee hyvin ja kukaan ei koe olonsa yksinäiseksi. Yritetään kaikista leikkauksista ja epäoikeudenmukaisuudesta pitää yhtä hyvät kansalaiset. Yhdessä tätä maata on rakennettu ja yhdessä tätä maata viedään eteenpäin. Välittäminen ei maksa mitään, välittäminen on suuri voimavara ihmiskunnalle ja välittäminen on hyvyyden keskus.

 

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille!

Kamal Palani Jafi

]]>
27 http://kamalpalanijafi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248101-on-muodikasta-sulkea-silmat-koyhyydelta-valittaminen-on-hyvyyden-keskus#comments Kotimaa Joulun yksinäisyys köyhyys Köyhyys Suomessa Yksinäisyys Sat, 23 Dec 2017 09:50:33 +0000 Kamal Palani Jafi http://kamalpalanijafi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248101-on-muodikasta-sulkea-silmat-koyhyydelta-valittaminen-on-hyvyyden-keskus
Hallituksesta ja heidän valheistaan http://juhasalden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248088-hallituksesta-ja-heidan-valheistaan <p>Olen ollut köyhyysaktivisti jo vuosien ajan. Koskaan aiemmin ei aikuisikäni aikana ole kuitenkaan köyhiä kohdeltu yhtä kurjasti, kun tänä aikana. 1990 - luvun lama oli murhenäytelmä, josta voisi kirjoittaa loputtomasti. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen aikana on tehty joukko uusia raskaan luokan virheitä, toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen Kelaan on kaikista merkittävin.</p><p>Nelosoluen myynnin siirtyminen ruokakauppaan sai runsaasti mediahuomiota. Ilman aktivisteja ja sosiaalista mediaa olisi työttömien aktiivimalli tai oikeastaan pakkolaki työttömien ihmisten kurjistamiseksi jäänyt vaille sen ansaitsemaa huomiota. Hallituspuolueissa kuitenkin kiistetään sen olevan rangaistus, vaan pikemminkin taloustieteellinen fakta jolla saadaan työttömät työllistymään työpaikkoihin, joita ei edes ole. Tai sitten vaihtoehtoisesti aloittamaan uusi ura yrittäjänä.</p><p>&nbsp;</p><p>Yritystoiminnan aloittaminen vaatii usein alkupääomaa, jota ei vuosikausia työttömällä ole. Tämän lisäksi valtiovalta on säätänyt lailla, että saadakseen Y-tunnuksen tarvitaan puhtaat luottotiedot. Muuten sellaisen saaminen jää haaveksi. Y-tunnuksen puuttuminen taas johtaa siihen, että kaupanteko niin valtion, kun monen julkisen yhteisön kanssa on mahdotona.</p><p>&nbsp;</p><p>Joululahjaksi moni työtön, sairas ja pienituloinen eläkeläinen on saanut Kelalta oikein lämpimän yllätyksen, jonka varmasti muistaa pitkään. Se on virheellinen perustoimeentulotuesta tai ensisijaisesta etuudesta annettu virheellinen päätös. Suuressa mittakaavassa tämä näyttää liukuhinalta tehtailulta ja kun muistaa pääministerin taustan yritysjohtajana, sekä jo häneen aiemmin kohdistuneen kritiikin johtaa valtiota, kuten yritystä johdetaan,niin mieleen tulee kirjanpidollinen temppu jolla saadaan tilastot näyttämään paremmilta, mitä ne oikeasti ovat. Tämän tempun maksajana ovat sitten ne tuhannet ihmiset, joiden joulusta tulee lähinnä pitkäperjantaita muistuttava kärsimysnäytelmä. Yksilön tasolla subjektiivisena tuntemuksena tämä on varmasti lähempänä oikeaa oleva havainto, kun yksikään halituksen antama vakuutus. Rahojen puuttuessa, virastojen ollessa suljettuna katsot lähinnä sivusta muiden nauttiessa joulun riemujuhlaa ja nälän kurniessa ja sen kuuluisan harmituksen hiertäessä rakon lailla.&nbsp; Kelan valitusprosessi taas kestää kauan ja monen kohdalla ovatkin uudet sanktiot päällä, ennenkuin nämä virheet ovat korjattu. Silloin ne vain hiukan korjaavat kaavailtuja leikkauksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Yritysmaailmassa vastaavaa tilastojen korjausta kutsutaan kirjanpitorikokseksi. Pääministeri Sipilä ja valtionvaraministeri Orpo kutsuu tätä&nbsp; hyväksi valtionpidoksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kalja kusettaa kansalaisia ja hallitus kusettaa heitä lisää. Nyt tietoni tulleet useat Kelan joululahjat ovat tuskin vain sattumaa. Tämän täytyy olla täysin tietoista toimintaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen ollut köyhyysaktivisti jo vuosien ajan. Koskaan aiemmin ei aikuisikäni aikana ole kuitenkaan köyhiä kohdeltu yhtä kurjasti, kun tänä aikana. 1990 - luvun lama oli murhenäytelmä, josta voisi kirjoittaa loputtomasti. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen aikana on tehty joukko uusia raskaan luokan virheitä, toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen Kelaan on kaikista merkittävin.

Nelosoluen myynnin siirtyminen ruokakauppaan sai runsaasti mediahuomiota. Ilman aktivisteja ja sosiaalista mediaa olisi työttömien aktiivimalli tai oikeastaan pakkolaki työttömien ihmisten kurjistamiseksi jäänyt vaille sen ansaitsemaa huomiota. Hallituspuolueissa kuitenkin kiistetään sen olevan rangaistus, vaan pikemminkin taloustieteellinen fakta jolla saadaan työttömät työllistymään työpaikkoihin, joita ei edes ole. Tai sitten vaihtoehtoisesti aloittamaan uusi ura yrittäjänä.

 

Yritystoiminnan aloittaminen vaatii usein alkupääomaa, jota ei vuosikausia työttömällä ole. Tämän lisäksi valtiovalta on säätänyt lailla, että saadakseen Y-tunnuksen tarvitaan puhtaat luottotiedot. Muuten sellaisen saaminen jää haaveksi. Y-tunnuksen puuttuminen taas johtaa siihen, että kaupanteko niin valtion, kun monen julkisen yhteisön kanssa on mahdotona.

 

Joululahjaksi moni työtön, sairas ja pienituloinen eläkeläinen on saanut Kelalta oikein lämpimän yllätyksen, jonka varmasti muistaa pitkään. Se on virheellinen perustoimeentulotuesta tai ensisijaisesta etuudesta annettu virheellinen päätös. Suuressa mittakaavassa tämä näyttää liukuhinalta tehtailulta ja kun muistaa pääministerin taustan yritysjohtajana, sekä jo häneen aiemmin kohdistuneen kritiikin johtaa valtiota, kuten yritystä johdetaan,niin mieleen tulee kirjanpidollinen temppu jolla saadaan tilastot näyttämään paremmilta, mitä ne oikeasti ovat. Tämän tempun maksajana ovat sitten ne tuhannet ihmiset, joiden joulusta tulee lähinnä pitkäperjantaita muistuttava kärsimysnäytelmä. Yksilön tasolla subjektiivisena tuntemuksena tämä on varmasti lähempänä oikeaa oleva havainto, kun yksikään halituksen antama vakuutus. Rahojen puuttuessa, virastojen ollessa suljettuna katsot lähinnä sivusta muiden nauttiessa joulun riemujuhlaa ja nälän kurniessa ja sen kuuluisan harmituksen hiertäessä rakon lailla.  Kelan valitusprosessi taas kestää kauan ja monen kohdalla ovatkin uudet sanktiot päällä, ennenkuin nämä virheet ovat korjattu. Silloin ne vain hiukan korjaavat kaavailtuja leikkauksia.

 

Yritysmaailmassa vastaavaa tilastojen korjausta kutsutaan kirjanpitorikokseksi. Pääministeri Sipilä ja valtionvaraministeri Orpo kutsuu tätä  hyväksi valtionpidoksi. 

 

Kalja kusettaa kansalaisia ja hallitus kusettaa heitä lisää. Nyt tietoni tulleet useat Kelan joululahjat ovat tuskin vain sattumaa. Tämän täytyy olla täysin tietoista toimintaa. 

 

 

 

 

]]>
6 http://juhasalden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248088-hallituksesta-ja-heidan-valheistaan#comments hallitus köyhyys Politiikka Sat, 23 Dec 2017 04:25:23 +0000 Juha Salden http://juhasalden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248088-hallituksesta-ja-heidan-valheistaan
Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, vai miten se menee? http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248035-rikkaat-rikastuvat-ja-koyhat-koyhtyvat-vai-miten-se-menee <p>Otsikko on yksi poliittisen fraseologian perusviisauksista. Toinen yhtä suosittu on &rdquo;hallitus ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille&rdquo;. Mutta aina huonosti nämä lauseenparret sopivat yhteen datan kanssa. Tulonjakotilaston uudet luvut kertovat, että viime vuosina pienituloisten saamat nettotulonsiirrot (tulonsiirrot miinus tuloverot) ovat kasvaneet ja suurituloisten maksamat nettotulonsiirrot kasvaneet (kuvio 1). Tuloeroja mittaava Gini &ndash;indeksin arvo on sekin laskenut. Tosin muutosta on yleensä luonnehdittu sanomalla, että tuloerot ovat pysyneet ennallaan. Jos GINI &ndash;indeksi olisi hievahtanut piirunkin ylöspäin, tulkinta olisi varmaan ollut tyyliin &rdquo;tuloerot kasvoivat jälleen&rdquo;.</p><p>Kun katselee nettotulonsiirtoja, silmiinpistävää on se, että valtaosa kotitalouksista on saamapuolella. Oikeastaan vain kolme suurituloisinta tuloluokkaa (kymmenystä) on maksaa nettomääräisesti, ja niistäkin oikeastaan vain kaikkein suurituloisin (kuvio 2). Ero korostuu vielä, jos pelkkien tulonsiirtojen lisäksi huomioidaan julkiset palvelut (julkinen kulutus) ja hyödykeverot (olettaen, että kaikki ihmiset käyttävät julkisia palveluksia yhtä paljon ja että hyödykeverot määräytyvät suorassa suhteessa tulojen ja (yksityisen) kulutuksen kanssa). Maksajaksi ei oikeastaan jää kuin kaikkien suurituloisin kymmenys kotitalouksista (kuvio 3). Täytyy vaan toivoa, etteivät ne jonain päivänä pakkaa laukkujaan ja lähde paremmille tienesteille ulkomaille (tosin, kuten kuviosta 4 ilmenee, &rdquo;hyvään alkuun&rdquo; on jo päästy).</p><p>Ainakin yksi suuri ongelma tuloeroihin liittyy.&nbsp; Tulonjakotilaston luvuista käy nimittäin selvästi ilmi, että maahanmuuttajat (maahanmuuttajataustaiset) pakkautuvat entistä enemmän tulojakauman alapäähän (kuvio 5). Alimman tulokymmenyksen kotitalouksista kohta 20 % on maahanmuuttajataustaisia, vaikka heidän osuutensa pitäisi olla noin 6 %, mikäli heidän tulojakaumansa olisi samanlainen kuin kantaväestöllä. Itse asiassa tilanne on paljon &rdquo;huonompi&rdquo; kuin mitä kuvio näyttää, koska luokittelun pohjana olevissa tuloissa ovat mukana tulonsiirrot. Alimmista tuloluokista on nopeaan tahtiin tulossa leimallisesti maahanmuuttajataustaisia, millä on varmaan suuri merkitys myös poliittiseen ilmastoon Suomessa. Valitettavasti tilastot eivät kiinnosta poliitikkoja, heillä on &rdquo;näkemys&rdquo;, johon mitkään tosiasiat eivät vaikuta.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otsikko on yksi poliittisen fraseologian perusviisauksista. Toinen yhtä suosittu on ”hallitus ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille”. Mutta aina huonosti nämä lauseenparret sopivat yhteen datan kanssa. Tulonjakotilaston uudet luvut kertovat, että viime vuosina pienituloisten saamat nettotulonsiirrot (tulonsiirrot miinus tuloverot) ovat kasvaneet ja suurituloisten maksamat nettotulonsiirrot kasvaneet (kuvio 1). Tuloeroja mittaava Gini –indeksin arvo on sekin laskenut. Tosin muutosta on yleensä luonnehdittu sanomalla, että tuloerot ovat pysyneet ennallaan. Jos GINI –indeksi olisi hievahtanut piirunkin ylöspäin, tulkinta olisi varmaan ollut tyyliin ”tuloerot kasvoivat jälleen”.

Kun katselee nettotulonsiirtoja, silmiinpistävää on se, että valtaosa kotitalouksista on saamapuolella. Oikeastaan vain kolme suurituloisinta tuloluokkaa (kymmenystä) on maksaa nettomääräisesti, ja niistäkin oikeastaan vain kaikkein suurituloisin (kuvio 2). Ero korostuu vielä, jos pelkkien tulonsiirtojen lisäksi huomioidaan julkiset palvelut (julkinen kulutus) ja hyödykeverot (olettaen, että kaikki ihmiset käyttävät julkisia palveluksia yhtä paljon ja että hyödykeverot määräytyvät suorassa suhteessa tulojen ja (yksityisen) kulutuksen kanssa). Maksajaksi ei oikeastaan jää kuin kaikkien suurituloisin kymmenys kotitalouksista (kuvio 3). Täytyy vaan toivoa, etteivät ne jonain päivänä pakkaa laukkujaan ja lähde paremmille tienesteille ulkomaille (tosin, kuten kuviosta 4 ilmenee, ”hyvään alkuun” on jo päästy).

Ainakin yksi suuri ongelma tuloeroihin liittyy.  Tulonjakotilaston luvuista käy nimittäin selvästi ilmi, että maahanmuuttajat (maahanmuuttajataustaiset) pakkautuvat entistä enemmän tulojakauman alapäähän (kuvio 5). Alimman tulokymmenyksen kotitalouksista kohta 20 % on maahanmuuttajataustaisia, vaikka heidän osuutensa pitäisi olla noin 6 %, mikäli heidän tulojakaumansa olisi samanlainen kuin kantaväestöllä. Itse asiassa tilanne on paljon ”huonompi” kuin mitä kuvio näyttää, koska luokittelun pohjana olevissa tuloissa ovat mukana tulonsiirrot. Alimmista tuloluokista on nopeaan tahtiin tulossa leimallisesti maahanmuuttajataustaisia, millä on varmaan suuri merkitys myös poliittiseen ilmastoon Suomessa. Valitettavasti tilastot eivät kiinnosta poliitikkoja, heillä on ”näkemys”, johon mitkään tosiasiat eivät vaikuta. 

]]>
170 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248035-rikkaat-rikastuvat-ja-koyhat-koyhtyvat-vai-miten-se-menee#comments köyhyys Maahanmuutto Tulonsiirrot Thu, 21 Dec 2017 19:50:34 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248035-rikkaat-rikastuvat-ja-koyhat-koyhtyvat-vai-miten-se-menee
Suomen etsikkoaika - köyhät pois, varakkaille uusi elämä! http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247855-suomen-etsikkoaika-koyhat-pois-varakkaille-uusi-elama <p>Idän suuntaan kumartamisen politiikka lienee tullut tiensä päähän.</p><p>Entinen Neuvostoliitto, nykyinen Venäjä, on sallinut maahamme rauhanomaisen rinnakkainelon.&nbsp;</p><p>Viiimeisten vuosikymmenten ajan, kansallemme on iskostettu, miten maamme on vaurastunut ja kansa voi hyvin.</p><p>Totuus on kuitenkin toinen.</p><p>Vain hyvin toimeentulevat voivat, hyvin. Paremmin kuin koskaan.</p><p>Nykyinen hallituksemme on pitänyt huolen siitä, että vain hyvinvoivien elämä kohenee ja köyhät joko selviytyvät roposillaan tai kuolevat ennen aikojaan.</p><p>Kuolevat ovatkin pelastus suurten ikäluokkien tuomilta verorasituksilta.</p><p>Niitähän rikkaat eivät halua maksaa.</p><p>Veroja.</p><p>Verot ovat myös köyhien rasite. Jokaisesta eurosta lähtee prosentit. Bruttotulo onkin vain illusio.</p><p>Asumistukikin lasketaan bruttotulosta.&nbsp;</p><p>Näennäispelaamisen auttajayhteiskunta, suomalaisille.</p><p>Katkeruutta aiheuttaa aina, kun tulee tietoiseksi, miten jotkut pelaavat yhteiskunnan tuilla.&nbsp;</p><p>Maahanmuuttajat saavat etuuksia, joista kantasuomalaiset eivät voi edes uneksia.</p><p>Näin meillä, Suomessa, pidetään huolta ihmisistä, jotka ovat tehneet koko elämäntyönsä ja maksaneet veroja.</p><p>Heistä onkin tullut rasite maahanmuuttaneiden&nbsp; paremman elämän edesauttamisen hyväksi.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Idän suuntaan kumartamisen politiikka lienee tullut tiensä päähän.

Entinen Neuvostoliitto, nykyinen Venäjä, on sallinut maahamme rauhanomaisen rinnakkainelon. 

Viiimeisten vuosikymmenten ajan, kansallemme on iskostettu, miten maamme on vaurastunut ja kansa voi hyvin.

Totuus on kuitenkin toinen.

Vain hyvin toimeentulevat voivat, hyvin. Paremmin kuin koskaan.

Nykyinen hallituksemme on pitänyt huolen siitä, että vain hyvinvoivien elämä kohenee ja köyhät joko selviytyvät roposillaan tai kuolevat ennen aikojaan.

Kuolevat ovatkin pelastus suurten ikäluokkien tuomilta verorasituksilta.

Niitähän rikkaat eivät halua maksaa.

Veroja.

Verot ovat myös köyhien rasite. Jokaisesta eurosta lähtee prosentit. Bruttotulo onkin vain illusio.

Asumistukikin lasketaan bruttotulosta. 

Näennäispelaamisen auttajayhteiskunta, suomalaisille.

Katkeruutta aiheuttaa aina, kun tulee tietoiseksi, miten jotkut pelaavat yhteiskunnan tuilla. 

Maahanmuuttajat saavat etuuksia, joista kantasuomalaiset eivät voi edes uneksia.

Näin meillä, Suomessa, pidetään huolta ihmisistä, jotka ovat tehneet koko elämäntyönsä ja maksaneet veroja.

Heistä onkin tullut rasite maahanmuuttaneiden  paremman elämän edesauttamisen hyväksi.

 

 

 

]]>
3 http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247855-suomen-etsikkoaika-koyhat-pois-varakkaille-uusi-elama#comments EU köyhyys Maaseutu Sosiaalinen turvattomuus Mon, 18 Dec 2017 17:19:49 +0000 Mirjami Parant http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247855-suomen-etsikkoaika-koyhat-pois-varakkaille-uusi-elama
Perheet ja eläkeläiset ovat hyvätuloisia köyhiä http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247413-perheet-ja-elakelaiset-ovat-hyvatuloisia-koyhia <p>Työssäkäyvistä lapsiperheistä ja eläkeläisistä on tullut hyvätuloisia köyhiä. TNS-Kantar julkaisi uusimmassa tutkimuksessaan, että suomalaisten kulutusmenoista peräti lähes 29 % kului vuonna 2016 asumiseen ja energiaan. Ruokaan, ilman ravintola- ja juomakuluja, kulutusmenoista meni enää alle 11 %.<br /><br />Vastaavasti vuonna 1995 asumiseen ja energiaan kului vain reilut 24 % ja ruokaan 14 % kotitalouksien kulutusmenoista. Ja samaan aikaan kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat yli 30 % Tilastokeskuksen 1990-2012 tehdyn vertailun mukaan.</p><p>Suomeen on syntynyt uusi yhteiskunnallinen ongelma: hyvätuloiset köyhät. Ihmiset, joilla voi kohtuullisen hyvän työstä saatavat ansiot tai jopa varallisuutta, mutta jotka joutuvat maksamaan kohtuuttomia summia normaaleista elämisen kustannuksista.</p><p>Lapsiperheissä molemmat vanhemmat voivat tehdä täyttä työviikkoa, mutta asumisen kalleus, päivähoitomaksut ja normaalit lasten ja omaan elämään liittyvät menot syövät käytettävissä olevat tulot. Uutena kuluna on syntynyt turvallisuudesta aiheutuvat kulut - mobiililaitteista, turvajärjestelmistä, ylimääräisistä kuskaamisista jne.</p><p>Monella ei ole mahdollista eikä useilla periaatteestakaan ole keinoa hakea tai saada yhteiskunnan tukea. Lapsiperheiden uutena ilmiönä on maahanmuutosta aiheutuvat kulut, lasten ja oman turvallisuuden parantamisessa. Ne, jotka isoilla kaupunkialueilla pystyvät, yrittävät saada lapsensa erikoiskouluihin, sekä oppimisen mutta myös turvallisuuden takia.</p><p>Suomessa ei kerrota, että monissa pääkaupunkiseudun kouluissa on ulkomaalaistaustaisten lasten huumebisnestä, jengejä ja suoranaista väkivaltaa ja sillä uhkaamista suomalaista syntyperää oleviin lapsiin.</p><p>Toinen huolestuttava piirre on köyhtyvät eläkeläiset. Tunnen henkilökohtaisesti ja viimeisten kuukausien aikana olen kohdannut satoja yli 40 vuotta työuraa tehneitä eläkeläisiä, joiden eläke keikkuu siellä 750 euron kieppeillä. Tulot, jotka varmasti eivät sairastuttaessa riitä elämiseen. Ihmisten ainoa vaihtoehto on, että säästössä on jotain.</p><p>Erityisen huolestunut olen siitä, että nämä vanhemmat ikäpolvet koetaan pankkien silmissä pelkkinä uhkina. Jos he myyvät asuntonsa ja eivät ole ennättäneet saada vielä sovitusta kaupasta rahojaan tilille, he eivät voi ostaa uutta pienempää asuntoa, koska heillä ei iän takia ole vakuutta pankin silmissä. Käsittämätöntä.<br /><br />Jokaiselle meistä laskutaitoa omaavalle on selvää, että omistusasumisen kustannukset suurissa kaupungeissa on paljon pienemmät kuin kohtuuttomat vuokra-asumisen kustannukset.</p><p>Tosiasia, jota ei julkisesti myönnetä, on että EU:n talous- ja rahaliiton vakausvaatimusten ja jatkuvan keskittämisen takia terve maalaisjärki rahoituspolitiikasta on hävinnyt. Ne, jotka tatvitsevat lainaa, eivät EMU-pakkopaidan takia sitä saa. Ja ne nuoret, joiden elämisen kustannukset kalliista vuokrakuluista alenisivat, eivät saa pankista asuntolainaa vakuuksien puutteen takia.</p><p>Suomen talous ei kestä kahta asiaa: eurosta johtuvaa turhaa 10 vuoden lamaa ja sitä pakkopaitaa, jonka keskusohjaus antaa täysin eri olosuhteissa Euroopan reunalla asuvalle erityiselle kansalle, ja 2. niitä kestämättömiä kustannuksia, jotka Suomen valtio upottaa maahanmuuttoon ja siitä aiheutuviin haittoihin tavallisille ihmisille.</p><p>Nämä kaikki johtavat tilanteeseen, jossa kulujen maksajina veroina ovat työssäkäyvät lapsiperheet, eläkeläiset ja tavallinen kansa - uudet hyvätuloiset köyhät.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työssäkäyvistä lapsiperheistä ja eläkeläisistä on tullut hyvätuloisia köyhiä. TNS-Kantar julkaisi uusimmassa tutkimuksessaan, että suomalaisten kulutusmenoista peräti lähes 29 % kului vuonna 2016 asumiseen ja energiaan. Ruokaan, ilman ravintola- ja juomakuluja, kulutusmenoista meni enää alle 11 %.

Vastaavasti vuonna 1995 asumiseen ja energiaan kului vain reilut 24 % ja ruokaan 14 % kotitalouksien kulutusmenoista. Ja samaan aikaan kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat yli 30 % Tilastokeskuksen 1990-2012 tehdyn vertailun mukaan.

Suomeen on syntynyt uusi yhteiskunnallinen ongelma: hyvätuloiset köyhät. Ihmiset, joilla voi kohtuullisen hyvän työstä saatavat ansiot tai jopa varallisuutta, mutta jotka joutuvat maksamaan kohtuuttomia summia normaaleista elämisen kustannuksista.

Lapsiperheissä molemmat vanhemmat voivat tehdä täyttä työviikkoa, mutta asumisen kalleus, päivähoitomaksut ja normaalit lasten ja omaan elämään liittyvät menot syövät käytettävissä olevat tulot. Uutena kuluna on syntynyt turvallisuudesta aiheutuvat kulut - mobiililaitteista, turvajärjestelmistä, ylimääräisistä kuskaamisista jne.

Monella ei ole mahdollista eikä useilla periaatteestakaan ole keinoa hakea tai saada yhteiskunnan tukea. Lapsiperheiden uutena ilmiönä on maahanmuutosta aiheutuvat kulut, lasten ja oman turvallisuuden parantamisessa. Ne, jotka isoilla kaupunkialueilla pystyvät, yrittävät saada lapsensa erikoiskouluihin, sekä oppimisen mutta myös turvallisuuden takia.

Suomessa ei kerrota, että monissa pääkaupunkiseudun kouluissa on ulkomaalaistaustaisten lasten huumebisnestä, jengejä ja suoranaista väkivaltaa ja sillä uhkaamista suomalaista syntyperää oleviin lapsiin.

Toinen huolestuttava piirre on köyhtyvät eläkeläiset. Tunnen henkilökohtaisesti ja viimeisten kuukausien aikana olen kohdannut satoja yli 40 vuotta työuraa tehneitä eläkeläisiä, joiden eläke keikkuu siellä 750 euron kieppeillä. Tulot, jotka varmasti eivät sairastuttaessa riitä elämiseen. Ihmisten ainoa vaihtoehto on, että säästössä on jotain.

Erityisen huolestunut olen siitä, että nämä vanhemmat ikäpolvet koetaan pankkien silmissä pelkkinä uhkina. Jos he myyvät asuntonsa ja eivät ole ennättäneet saada vielä sovitusta kaupasta rahojaan tilille, he eivät voi ostaa uutta pienempää asuntoa, koska heillä ei iän takia ole vakuutta pankin silmissä. Käsittämätöntä.

Jokaiselle meistä laskutaitoa omaavalle on selvää, että omistusasumisen kustannukset suurissa kaupungeissa on paljon pienemmät kuin kohtuuttomat vuokra-asumisen kustannukset.

Tosiasia, jota ei julkisesti myönnetä, on että EU:n talous- ja rahaliiton vakausvaatimusten ja jatkuvan keskittämisen takia terve maalaisjärki rahoituspolitiikasta on hävinnyt. Ne, jotka tatvitsevat lainaa, eivät EMU-pakkopaidan takia sitä saa. Ja ne nuoret, joiden elämisen kustannukset kalliista vuokrakuluista alenisivat, eivät saa pankista asuntolainaa vakuuksien puutteen takia.

Suomen talous ei kestä kahta asiaa: eurosta johtuvaa turhaa 10 vuoden lamaa ja sitä pakkopaitaa, jonka keskusohjaus antaa täysin eri olosuhteissa Euroopan reunalla asuvalle erityiselle kansalle, ja 2. niitä kestämättömiä kustannuksia, jotka Suomen valtio upottaa maahanmuuttoon ja siitä aiheutuviin haittoihin tavallisille ihmisille.

Nämä kaikki johtavat tilanteeseen, jossa kulujen maksajina veroina ovat työssäkäyvät lapsiperheet, eläkeläiset ja tavallinen kansa - uudet hyvätuloiset köyhät.

]]>
4 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247413-perheet-ja-elakelaiset-ovat-hyvatuloisia-koyhia#comments Eläkeläinen köyhyys Perhe Politiikka Sun, 10 Dec 2017 11:23:10 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247413-perheet-ja-elakelaiset-ovat-hyvatuloisia-koyhia
100 vuotias Suomi - Paljon onnea ja vähemmän pahaa oloa! http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247234-100-vuotias-suomi-paljon-onnea-ja-vahemman-pahaa-oloa <p>On onni asua Suomessa.&nbsp; Onnea meille&nbsp; ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!</p><p>Kaikille ei ole onnea suotu vaikka Suomessa asuukin. On kodittomuutta, päihdeongelmia, mielenterveysongelmia, köyhyyttä,leipäjonoja.&nbsp;&nbsp;</p><p>Molemmat isoisäni taistelivat itsenäisyyden puolesta, sen puolesta, että jokaisella olisi hyvä olla ja asua kauniissa maassamme. Ja jokaisesta pidettäisiin huoli.&nbsp; Vaikka olisikin ongelmia.</p><p>Moni veteraani jätettiin sodan jälkeen suorastaan heitteille, osa heistä kärsi mielenterveydenongelmista ja osa olivat koukussa morfiiniin, pervitiiniin, heroiiniin.&nbsp;</p><p>Itsenäinen Suomi meillä on, mutta silti on paljon ongelmia, joihin voisimme varmasti keksiä parempia ratkaisuja.&nbsp;</p><p>Politiikan teosta on inhimillisyys kateissa, vain ja ainoastaan raha merkitsee.</p><p>Ihmisiä holhotaan, kuin jokainen aikuinen olisi lapsi joka kaipaa ohjausta.&nbsp;</p><p>Ihmisiin ei luoteta, tältä ainakin tuntuu minusta.</p><p>Leipäjonot on yksi häpeä meillä. Se olisi kyllä ratkaistavissa melko helposti.</p><p>Toinen ongelma on suhtautuminen päihde/huumeongelmaan.Siitä on tyystin inhimillisyys kateissa.&nbsp; &nbsp;</p><p>Isoin ongelma on syrjäytyminen. Jos ratkaisemme tai edes oikeasti vähenetään syrjäytymistä yhteiskunnasta, monet muutkin ongelmat katoavat tai vähenevät.&nbsp;</p><p>Välittäminen on ratkaisu avain. Pitäkää ja olkaan läsnä lastenne elämässä. Antakaa heille aikaa ja kuunnelkaa heitä.</p><p>Islannissa on tehty sukupoven aikana mahtava muutos ja siinä kieltojen sijaan on luotettu ihmisiin. Eli nuorille tekemistä.&nbsp;</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9547038">Pyhtään mopotalli</a> on hyvä esimerkki onnistuneesta toiminnasta tai <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9951371">oli kunnes huhujen perusteella sen toiminta siirretään kunnan hallintaan.</a></p><p>P.s leipäjonosta tai päihteidenkäytön ongelmista ei voi syyttää ulkopuolisia. Se on Suomen sisäinen ongelma.&nbsp;</p><p><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/leipajonoissa-kayva-hannu-sodassa-taistellut-isani-hapeaisi-suomea/6686260#gs.aaFQJmo">Leipäjonoissa käyvä Hannu: Sodassa taistellut isäni häpeäisi Suomea</a></p><p><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005466772.html">Islannin nuoriso joi vielä 1990-luvulla eniten Euroopassa, nyt lähes kaikki ovat raittiita &ndash; Hurjaan muutokseen ei tarvittu valistusta vaan kotiintuloajat ja tekemistä</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9547038">Koko kylän sylkykupeista tuli kullanmuruja: Asukkaita häiriköineet nuoret saivat oman mopotallin &ndash; ilkivalta loppui</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9951371">Pyhtään kehutun mopotallin jatko uhattuna &ndash; kunnalle paljastui, että tallissa käytetään nuuskaa ja lipitetään energiajuomaa: &quot;Peli on vihellettävä poikki&quot;</a></p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711282200566788_u0.shtml"><strong>18-vuotias Julius paransi mopopoikien ja aikuisten välit Pyhtäällä - sai kutsun Linnan juhliin</strong></a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On onni asua Suomessa.  Onnea meille  ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Kaikille ei ole onnea suotu vaikka Suomessa asuukin. On kodittomuutta, päihdeongelmia, mielenterveysongelmia, köyhyyttä,leipäjonoja.  

Molemmat isoisäni taistelivat itsenäisyyden puolesta, sen puolesta, että jokaisella olisi hyvä olla ja asua kauniissa maassamme. Ja jokaisesta pidettäisiin huoli.  Vaikka olisikin ongelmia.

Moni veteraani jätettiin sodan jälkeen suorastaan heitteille, osa heistä kärsi mielenterveydenongelmista ja osa olivat koukussa morfiiniin, pervitiiniin, heroiiniin. 

Itsenäinen Suomi meillä on, mutta silti on paljon ongelmia, joihin voisimme varmasti keksiä parempia ratkaisuja. 

Politiikan teosta on inhimillisyys kateissa, vain ja ainoastaan raha merkitsee.

Ihmisiä holhotaan, kuin jokainen aikuinen olisi lapsi joka kaipaa ohjausta. 

Ihmisiin ei luoteta, tältä ainakin tuntuu minusta.

Leipäjonot on yksi häpeä meillä. Se olisi kyllä ratkaistavissa melko helposti.

Toinen ongelma on suhtautuminen päihde/huumeongelmaan.Siitä on tyystin inhimillisyys kateissa.   

Isoin ongelma on syrjäytyminen. Jos ratkaisemme tai edes oikeasti vähenetään syrjäytymistä yhteiskunnasta, monet muutkin ongelmat katoavat tai vähenevät. 

Välittäminen on ratkaisu avain. Pitäkää ja olkaan läsnä lastenne elämässä. Antakaa heille aikaa ja kuunnelkaa heitä.

Islannissa on tehty sukupoven aikana mahtava muutos ja siinä kieltojen sijaan on luotettu ihmisiin. Eli nuorille tekemistä. 

Pyhtään mopotalli on hyvä esimerkki onnistuneesta toiminnasta tai oli kunnes huhujen perusteella sen toiminta siirretään kunnan hallintaan.

P.s leipäjonosta tai päihteidenkäytön ongelmista ei voi syyttää ulkopuolisia. Se on Suomen sisäinen ongelma. 

Leipäjonoissa käyvä Hannu: Sodassa taistellut isäni häpeäisi Suomea

Islannin nuoriso joi vielä 1990-luvulla eniten Euroopassa, nyt lähes kaikki ovat raittiita – Hurjaan muutokseen ei tarvittu valistusta vaan kotiintuloajat ja tekemistä

Koko kylän sylkykupeista tuli kullanmuruja: Asukkaita häiriköineet nuoret saivat oman mopotallin – ilkivalta loppui

Pyhtään kehutun mopotallin jatko uhattuna – kunnalle paljastui, että tallissa käytetään nuuskaa ja lipitetään energiajuomaa: "Peli on vihellettävä poikki"

18-vuotias Julius paransi mopopoikien ja aikuisten välit Pyhtäällä - sai kutsun Linnan juhliin

 

]]>
3 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247234-100-vuotias-suomi-paljon-onnea-ja-vahemman-pahaa-oloa#comments köyhyys Lapset ja nuoret Leipäjonot Suomi100 Syrjäytyminen Wed, 06 Dec 2017 20:06:09 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247234-100-vuotias-suomi-paljon-onnea-ja-vahemman-pahaa-oloa
Eduskunta lahjoitti 50 miljoonaa! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247132-eduskunta-lahjoitti-50-miljoonaa <p>Kirjoitin edellisen bologitekstini&nbsp;<a href="http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247127-radio-tulee-televisioon">Radio tulee televisioon</a>&nbsp;reilut puoli tuntia sitten. Maria Lohelan puhe, itse asiassa se mihin se liittyi &quot;pakotti&quot; minut jälleen kirjoittamaan jotain. Lapsiperheetko ne ovat ahdingossa? Köyhiä ja syrjäytyneitä - heitäkö pitää auttaa? Tottakai. 50 miljoonalla. (ääniä sillä saa?)</p><p><strong>Olen itse ollut köyhä.</strong> Olen ollut nelihenkisen perheen isä, saanut toimeentulotukea, ja maksanut samalla asuntolainaa. Hyvin onnistui, pärjättiin, autokin oli, ja oli siis myös omistusasunto. Nyt ei ole.</p><p>Taloudellisesti pärjään nyt paljon huonommin. Syy on omani. Tuolloin kun olin perheen isä niin olisin myös voinut pärjätä huonommin - mutta käytin rahat järkevästi - käytimme.</p><p><strong>Olen ollut myös yksinhuoltaja (=vähemmän köyhä).&nbsp;</strong>Silloin pärjäsin lasteni kanssa taloudellisesti paremmin kuin koskaan. Yksinhuoltajilla on vähintäänkin riittävät tuet - voin sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä. Äänellä :-)</p><p>Niin - politiikka (=yhteisiin asioihin vaikuttaminen) on populismia (=äänten kalastelua) jossa ei useinkaan oteta huomioon sitä mikä on todellisuus, koska todellisen tilanteen myöntäminen vie ääniä &quot;kalastajilta&quot;. Niin se on!</p><p>Tarkoitan: tuo <strong>50 miljoonaa lahjoitettiin väärään kohteeseen.</strong></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitin edellisen bologitekstini Radio tulee televisioon reilut puoli tuntia sitten. Maria Lohelan puhe, itse asiassa se mihin se liittyi "pakotti" minut jälleen kirjoittamaan jotain. Lapsiperheetko ne ovat ahdingossa? Köyhiä ja syrjäytyneitä - heitäkö pitää auttaa? Tottakai. 50 miljoonalla. (ääniä sillä saa?)

Olen itse ollut köyhä. Olen ollut nelihenkisen perheen isä, saanut toimeentulotukea, ja maksanut samalla asuntolainaa. Hyvin onnistui, pärjättiin, autokin oli, ja oli siis myös omistusasunto. Nyt ei ole.

Taloudellisesti pärjään nyt paljon huonommin. Syy on omani. Tuolloin kun olin perheen isä niin olisin myös voinut pärjätä huonommin - mutta käytin rahat järkevästi - käytimme.

Olen ollut myös yksinhuoltaja (=vähemmän köyhä). Silloin pärjäsin lasteni kanssa taloudellisesti paremmin kuin koskaan. Yksinhuoltajilla on vähintäänkin riittävät tuet - voin sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä. Äänellä :-)

Niin - politiikka (=yhteisiin asioihin vaikuttaminen) on populismia (=äänten kalastelua) jossa ei useinkaan oteta huomioon sitä mikä on todellisuus, koska todellisen tilanteen myöntäminen vie ääniä "kalastajilta". Niin se on!

Tarkoitan: tuo 50 miljoonaa lahjoitettiin väärään kohteeseen.

 

]]>
8 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247132-eduskunta-lahjoitti-50-miljoonaa#comments Eduskunta köyhyys Lahjoitus Lapset Lapsiperheet Tue, 05 Dec 2017 10:27:21 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247132-eduskunta-lahjoitti-50-miljoonaa
Uhrin ansiosta lippu liehuu http://kaukotuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247001-uhrin-ansiosta-lippu-liehuu <p>Kun Suomi täyttää sata vuotta, ajattelen sen leipäjonoja.</p><p>&rdquo;On maamme köyhä, siksi jää.&rdquo; Ikävä kyllä,<em> Maamme</em>-laulun kirjoittaja oli oikeassa. Köyhyyttä kantavat sekä aineellisesti köyhät &rdquo;lähimmäiset&rdquo; että henkisesti köyhä vallasväki sekä sen kannattajat ja äänestäjät.</p><p>&rdquo;Yhteiskunta valitsee kuolleensa&rdquo;. Tämän sanomiseen tarvitaankin jo muu kuin suomalainen: ranskalainen Jean-Paul Sartre.</p><p>Vallanpito on valintansa tehnyt: Suomi ei halua poistaa köyhyyttä ja nälkää. Valtionhoito ei ole köyhäinhoitoa. Köyhien uhraaminen on hyvinvoivan enemmistön etu ja vapaus &ndash; teidän vapautenne, teidän tarvitsemanne uhri.</p><p>Köyhyys yksityistetään köyhille, pakolla. Yhteiskunta ei ole yhteinen. Suomi ei ole yhteinen. Kaverille ei jätetä.</p><p>Häpeä, isänmaa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun Suomi täyttää sata vuotta, ajattelen sen leipäjonoja.

”On maamme köyhä, siksi jää.” Ikävä kyllä, Maamme-laulun kirjoittaja oli oikeassa. Köyhyyttä kantavat sekä aineellisesti köyhät ”lähimmäiset” että henkisesti köyhä vallasväki sekä sen kannattajat ja äänestäjät.

”Yhteiskunta valitsee kuolleensa”. Tämän sanomiseen tarvitaankin jo muu kuin suomalainen: ranskalainen Jean-Paul Sartre.

Vallanpito on valintansa tehnyt: Suomi ei halua poistaa köyhyyttä ja nälkää. Valtionhoito ei ole köyhäinhoitoa. Köyhien uhraaminen on hyvinvoivan enemmistön etu ja vapaus – teidän vapautenne, teidän tarvitsemanne uhri.

Köyhyys yksityistetään köyhille, pakolla. Yhteiskunta ei ole yhteinen. Suomi ei ole yhteinen. Kaverille ei jätetä.

Häpeä, isänmaa!

]]>
1 http://kaukotuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247001-uhrin-ansiosta-lippu-liehuu#comments köyhyys Nälkä Suomi 100 vuotta Sat, 02 Dec 2017 21:16:19 +0000 Kauko Tuovinen http://kaukotuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247001-uhrin-ansiosta-lippu-liehuu