köyhyys http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132631/all Thu, 26 Apr 2018 10:51:47 +0300 fi Leipäjonot ja yhteinen pöytä. http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254436-leipajonot-ja-yhteinen-poyta Hallitus on päättänyt saada leipäjonot ja niiden tuoman tuskan/huonon mielikuvan piiloon tällä yhteinen pöytä hankkeella. Kirjoittelinkin tästä jokin aika sitten ja kerroin kuinka olin pyytänyt Hurstia ja Myllypyron leipäjon vetäjää mukaan, huonolla menestyksellä. Hursti meni rahaa saamaan hyväkkäiden varainkeruuseen 10 500 tuli kasaan, Myllypuron vetäjä lähti tähän YHP Hankkeseen. Nyt on karu totuus heillekkin paljastunut, kun rahoitusta ajetaan alas,olisiko sittenkin kannattanut tulla mukaan Eduskuntatalolle kertomaan ettei leipäjonojen tukia saa vetää pois. Ps. Voisin ilakoida ja sanoa että sitä saa mitä tilaa, mutte ei en tee sitä vaan olen avoinna yhteistyölle. Hursti ja muut voivat yhteyttä ottaa, mikäli nyt haluavat ääntä ilmoille.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 2 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254436-leipajonot-ja-yhteinen-poyta#comments köyhyys Leipäjonot Thu, 26 Apr 2018 07:51:47 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254436-leipajonot-ja-yhteinen-poyta Poissa silmistä, poissa mielestä. http://maurikokkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254368-poissa-silmista-poissa-mielesta <p>Niin Espoossa kuin Helsingissäkin on kova halu päästä eroon leipäjonoista sellaisena kuin ne nyt ovat: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10173516" title="https://yle.fi/uutiset/3-10173516">https://yle.fi/uutiset/3-10173516</a><br />Eihän herrasväen silmille sovi katsoa köyhää jonottamassa leipää. Rumentaahan se herrasväen mielestä kaupunkikuvaa ja mikä pahinta se iskee todellisuuden vasten kasvoja. Suomessa on köyhyyttä mikä lisääntyy jatkuvasti ja yksi köyhyyden lisääntymisen mittareista ovat olleet leipäjonot. Leipäjonot kaikessa karuudessaan ovatkin köyhyyden lisääntymisen raadollisin esimerkki.<br />&nbsp;</p><p>Leipäjonot eivät ole myöskään kylmä tilasto paperilla missä lukee numeroin kuinka köyhyys on lisääntynyt minkäkin prosenttiyksikön verran. Numerot paperilla kun eivät ole lainkaan yhtä havahduttava esimerkki todellisuuteen kuin pahimmillaan yli korttelin pituinen leipäjono missä ihmiset jonottavat tuntikausia leipää säällä kuin säällä. Leipäjonot ovatkin nykyisen hallituksen aikana kasvaneet roimasti. Vaikka hallitus paukuttaakin henkseleitään talouden nousulla. Samalla toki Orpo on muistuttanut, että jakovaraa ei ole. Ideksijäädytyksiä ei peruta, ei lääkekorvausten leikkuuta, ei aktiivimilallia. Akviitimalli viekin yli 215 000 työttömältä noin 30 euroa kuukaudessa. Ja se on vain yksi monista leikkauksista tämän hallituskauden aikana mikä on osaltaan leipäjonoja maassamme kasvattanut.<br /><br />Norsunluutornissaan istuva hallituksen päättäjä ei voi millään käsittää miten valtavan iso raha 30 euroa on työmarkkinatuen varassa kituvalle ihmiselle. Monille se on ollut kuukauden viimeisen viikon ruokaraha ja sen kadottua hallituksen leikkuusilppuriin on edessä ollut leipäjono.<br /><br />Häpeä on se tunne mitä koen Espoon suunnitelluista toimista ja häpeää kovasti lisää se, että Espoo on synnyinkaupunkini ja ollut asuinpaikkani koko elämäni ajan. Espoossa on pohdittu ruoka-avun muuttamista vastikkeelliseksi, ruokakassin saisi jatkossa, jos osallistuisi yhteisölliseen ruokailuun tai esimerkiksi kokki- tai ruoanlaittokurssille.<br /><br />Ketkä ovat moisen älyvapaan ehdotuksen takana? Se on varmaa, että ei yksikään joka on leipäjonoissa jakamassa leipää, sitä jonottamassa, tai jonka läheisistä tai ystävistä joku olisi säännöllisesti leipäjonossa. Pitääkö leipäjonoon menijää nöyryyttää vielä sillä, että hänen tulisi mennä jollekin pilipali kurssille oppimaan ruoantekoa ikään kuin köyhä ei osaisi edes ruokaa tehdä? Kun hän haluaa vain ruokaa nälkäänsä, ei osallistua aikuisten lastentarhaan vasten tahtoaan, että saisi ruokaa nälkäänsä. Mikä ihmeen aktiivisuus ja sosiaalisoitumis villitys Suomeen on oikein iskenyt? Pitääkö leipäjonossa seisovan kohta esittää sirkustemppuja, että saisi palasen leipää?<br /><br />Ihmiselle leipäjonoon meneminen voi muutenkin olla kova paikka. Monille se käy ylpeyden päälle, ihminen voi monesti tuntea itsensä epäonnistuneeksi, että hänen pitää turvautua leipäjonoon. Moni haluaa vain saada jonotuksen mahdollisimman äkkiä hoidettua alta pois ja vain ja ainoastaan, että saisi ruokaa. Hän ei halua mennä minnekään kurssille opettelemaan ruoantekoa kuin peruskoululainen kotitaloustunnilla, onhan hän aikuinen ihminen jota ei tarvitse holhota! Eikä hän välttämättä halua osallistua ruokailuun muiden kanssa. Uskokaa hyvät ihmiset, että kaikki eivät kaipaa ihmisten seuraa eivätkä tunne oloaan yksinäiseksi vaikka olisivat yksin. Toiset viihtyvät yksin ja jos he kaipaavat seuraa heille riittää seuraksi omat läheiset ja ystävät. Eivät he kaipaa väkisin sosiaalisoitua toimintaa yhteisruokailujen tai kokkauskurssien merkeissä. Sosiaalisia tilanteita pelkäävälle pelkkä leipäjonoonkin meneminen voi olla jo työn ja tuskan takana saati sitten kokkauskurssille tai yhteisruokailuun meno.<br /><br />Mielenterveysongelmaiset joille tuottaa tuskaa päästä jo ovesta ulos, saati päästä leipäjonoon asti jättäisivät takuulla kokkauskurssit ja yhteisruokailut välistä ja jäisivät näin ilman ruoka-apua. Mistään muusta tässä ei lopulta ole kyse kuin vain ja ainoastaan siitä, että tiettyjen tahojen silmille leipäjonojen raadollinen todellisuus köyhyyden todellisuudesta ja sen kasvusta on liikaa, oikea rikka silmässä ja siksi ne halutaan siivota pois silmistä. Kaikki muu on pelkkää selittelyä kun todellisen syyn taakse näkee helposti jos valheiden verhoa hiukankin raottaa. Kannattaa toki muistaa aikaisempi leikkaus missä hallitus leikkasi leipäjonoilta miljoona-avustuksen: <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005497556.html" title="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005497556.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005497556.html</a></p><p>Joku voi uskoa sattumiin, mutta minä en. Tavalla taikka toisella leipäjonojen kertoma karu ja raadollinen todellisuus halutaan saada piiloon, pois näkösältä.</p><p>Poissa silmistä, poissa mielestä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Niin Espoossa kuin Helsingissäkin on kova halu päästä eroon leipäjonoista sellaisena kuin ne nyt ovat: https://yle.fi/uutiset/3-10173516
Eihän herrasväen silmille sovi katsoa köyhää jonottamassa leipää. Rumentaahan se herrasväen mielestä kaupunkikuvaa ja mikä pahinta se iskee todellisuuden vasten kasvoja. Suomessa on köyhyyttä mikä lisääntyy jatkuvasti ja yksi köyhyyden lisääntymisen mittareista ovat olleet leipäjonot. Leipäjonot kaikessa karuudessaan ovatkin köyhyyden lisääntymisen raadollisin esimerkki.
 

Leipäjonot eivät ole myöskään kylmä tilasto paperilla missä lukee numeroin kuinka köyhyys on lisääntynyt minkäkin prosenttiyksikön verran. Numerot paperilla kun eivät ole lainkaan yhtä havahduttava esimerkki todellisuuteen kuin pahimmillaan yli korttelin pituinen leipäjono missä ihmiset jonottavat tuntikausia leipää säällä kuin säällä. Leipäjonot ovatkin nykyisen hallituksen aikana kasvaneet roimasti. Vaikka hallitus paukuttaakin henkseleitään talouden nousulla. Samalla toki Orpo on muistuttanut, että jakovaraa ei ole. Ideksijäädytyksiä ei peruta, ei lääkekorvausten leikkuuta, ei aktiivimilallia. Akviitimalli viekin yli 215 000 työttömältä noin 30 euroa kuukaudessa. Ja se on vain yksi monista leikkauksista tämän hallituskauden aikana mikä on osaltaan leipäjonoja maassamme kasvattanut.

Norsunluutornissaan istuva hallituksen päättäjä ei voi millään käsittää miten valtavan iso raha 30 euroa on työmarkkinatuen varassa kituvalle ihmiselle. Monille se on ollut kuukauden viimeisen viikon ruokaraha ja sen kadottua hallituksen leikkuusilppuriin on edessä ollut leipäjono.

Häpeä on se tunne mitä koen Espoon suunnitelluista toimista ja häpeää kovasti lisää se, että Espoo on synnyinkaupunkini ja ollut asuinpaikkani koko elämäni ajan. Espoossa on pohdittu ruoka-avun muuttamista vastikkeelliseksi, ruokakassin saisi jatkossa, jos osallistuisi yhteisölliseen ruokailuun tai esimerkiksi kokki- tai ruoanlaittokurssille.

Ketkä ovat moisen älyvapaan ehdotuksen takana? Se on varmaa, että ei yksikään joka on leipäjonoissa jakamassa leipää, sitä jonottamassa, tai jonka läheisistä tai ystävistä joku olisi säännöllisesti leipäjonossa. Pitääkö leipäjonoon menijää nöyryyttää vielä sillä, että hänen tulisi mennä jollekin pilipali kurssille oppimaan ruoantekoa ikään kuin köyhä ei osaisi edes ruokaa tehdä? Kun hän haluaa vain ruokaa nälkäänsä, ei osallistua aikuisten lastentarhaan vasten tahtoaan, että saisi ruokaa nälkäänsä. Mikä ihmeen aktiivisuus ja sosiaalisoitumis villitys Suomeen on oikein iskenyt? Pitääkö leipäjonossa seisovan kohta esittää sirkustemppuja, että saisi palasen leipää?

Ihmiselle leipäjonoon meneminen voi muutenkin olla kova paikka. Monille se käy ylpeyden päälle, ihminen voi monesti tuntea itsensä epäonnistuneeksi, että hänen pitää turvautua leipäjonoon. Moni haluaa vain saada jonotuksen mahdollisimman äkkiä hoidettua alta pois ja vain ja ainoastaan, että saisi ruokaa. Hän ei halua mennä minnekään kurssille opettelemaan ruoantekoa kuin peruskoululainen kotitaloustunnilla, onhan hän aikuinen ihminen jota ei tarvitse holhota! Eikä hän välttämättä halua osallistua ruokailuun muiden kanssa. Uskokaa hyvät ihmiset, että kaikki eivät kaipaa ihmisten seuraa eivätkä tunne oloaan yksinäiseksi vaikka olisivat yksin. Toiset viihtyvät yksin ja jos he kaipaavat seuraa heille riittää seuraksi omat läheiset ja ystävät. Eivät he kaipaa väkisin sosiaalisoitua toimintaa yhteisruokailujen tai kokkauskurssien merkeissä. Sosiaalisia tilanteita pelkäävälle pelkkä leipäjonoonkin meneminen voi olla jo työn ja tuskan takana saati sitten kokkauskurssille tai yhteisruokailuun meno.

Mielenterveysongelmaiset joille tuottaa tuskaa päästä jo ovesta ulos, saati päästä leipäjonoon asti jättäisivät takuulla kokkauskurssit ja yhteisruokailut välistä ja jäisivät näin ilman ruoka-apua. Mistään muusta tässä ei lopulta ole kyse kuin vain ja ainoastaan siitä, että tiettyjen tahojen silmille leipäjonojen raadollinen todellisuus köyhyyden todellisuudesta ja sen kasvusta on liikaa, oikea rikka silmässä ja siksi ne halutaan siivota pois silmistä. Kaikki muu on pelkkää selittelyä kun todellisen syyn taakse näkee helposti jos valheiden verhoa hiukankin raottaa. Kannattaa toki muistaa aikaisempi leikkaus missä hallitus leikkasi leipäjonoilta miljoona-avustuksen: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005497556.html

Joku voi uskoa sattumiin, mutta minä en. Tavalla taikka toisella leipäjonojen kertoma karu ja raadollinen todellisuus halutaan saada piiloon, pois näkösältä.

Poissa silmistä, poissa mielestä.

]]>
0 http://maurikokkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254368-poissa-silmista-poissa-mielesta#comments Köyhä köyhyys Leipäjono Leipäjonot Tue, 24 Apr 2018 23:36:26 +0000 Mauri Kokkonen http://maurikokkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254368-poissa-silmista-poissa-mielesta
Olen köyhä. Kannan EU-ruokaa jätteeksi. En sitä syö? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254078-olen-koyha-silti-kannan-eu-ruokaa-jatteeksi-miksiko <p>Kansalaiset, med började (kirjoitetaanko se noin?). Arvatkaa mitä (&quot;väärää&quot;) tein eilen? Menin ja kannoin biojätteeseen ruokaa joka varmasti oli yhä käyttökelpoista. Ihan <a href="http://juhanivehmaskangas.vapaavuoro.uusisuomi.fi/ruoka/242390-eu-ruoka-apukassin-sisalto#comment-3836466">avaamattomissa paketeissakin</a>.</p> <p>EU-ruokajakeluun pitäisi saada järkeä. Miksi koskaan ei kysytä minulta: mitä Sinä haluat. Totta - kun minulta kysytään niin iso ässä siinä olla pitää, jees! Onneksi osaan asennoitua... - tarkoitan: olen empatiakykyinen. Välillä minulta pyydetään mitä ihmeellisempiä asioita. No minä ainakin kuuntelen ja keskustelen. Kaikki eivät &quot;osaa&quot;?</p> <p><strong>Olen muuttamassa</strong></p> <p>VäliOtsikossa on syy siihen, että kannoin tuota ruoka-apua roskiin. Se oli: syyskuussa 2017 hakemaani EU-ruokaa. Siinä oli sellaista tavaraa, että oli kaapissa säilynyt tähän päivään saakka. Ruokaa on siis ollut riittävästi (minulla). No ainakaan en ole laihtunut, mikä on valitettavaa, mutta ei takaa mitään.</p> <p><strong>Vuokralla asun</strong></p> <p>Minulla oli joskus aikoinaan omistuksessani 50% kiinteistöosakeyhtiöstä ja sen lisäksi kaksi kiinteistöä joilla sijainneet omakotitalot olin vuokrannut. Katson tuon antavan minulle luvan puhua (tästäkin) ongelmasta.</p> <p><strong>Ongelma</strong></p> <p>Vuokra kahteen paikkaan. Kela ei maksa, kuka maksaa -&gt; jäät vuokravelkaa. Saat maksuhäiriömerkinnän -&gt; muutto liki mahdotonta jatkossa. Miten käytäntöä voisi muuttaa?</p> <p>Itse joudun siis nyt alkavan toukokuun osalta maksamaan vuokraa kahteen asuntoon. Onneksi siinä onnistun. Tuo asia olisi mahdollista hoitaa sitenkin, että köyhä ei joutuisi maksamaan kahta vuokraa samanaikaisesti kun asuntoa vaihtaa. Miten se olisi mahdollista? Sanoin, että olisi mahdollista. Olen oikeassa.</p> <p>Ehkä <a href="http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254077-harkimo-erosi-kokomuuksesta-hallituskokoonpano-muuttuu">Harkimo tähän puuttuu</a> tulevaisuudessa lähtemällä liikkeelle jo nyt?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansalaiset, med började (kirjoitetaanko se noin?). Arvatkaa mitä ("väärää") tein eilen? Menin ja kannoin biojätteeseen ruokaa joka varmasti oli yhä käyttökelpoista. Ihan avaamattomissa paketeissakin.

EU-ruokajakeluun pitäisi saada järkeä. Miksi koskaan ei kysytä minulta: mitä Sinä haluat. Totta - kun minulta kysytään niin iso ässä siinä olla pitää, jees! Onneksi osaan asennoitua... - tarkoitan: olen empatiakykyinen. Välillä minulta pyydetään mitä ihmeellisempiä asioita. No minä ainakin kuuntelen ja keskustelen. Kaikki eivät "osaa"?

Olen muuttamassa

VäliOtsikossa on syy siihen, että kannoin tuota ruoka-apua roskiin. Se oli: syyskuussa 2017 hakemaani EU-ruokaa. Siinä oli sellaista tavaraa, että oli kaapissa säilynyt tähän päivään saakka. Ruokaa on siis ollut riittävästi (minulla). No ainakaan en ole laihtunut, mikä on valitettavaa, mutta ei takaa mitään.

Vuokralla asun

Minulla oli joskus aikoinaan omistuksessani 50% kiinteistöosakeyhtiöstä ja sen lisäksi kaksi kiinteistöä joilla sijainneet omakotitalot olin vuokrannut. Katson tuon antavan minulle luvan puhua (tästäkin) ongelmasta.

Ongelma

Vuokra kahteen paikkaan. Kela ei maksa, kuka maksaa -> jäät vuokravelkaa. Saat maksuhäiriömerkinnän -> muutto liki mahdotonta jatkossa. Miten käytäntöä voisi muuttaa?

Itse joudun siis nyt alkavan toukokuun osalta maksamaan vuokraa kahteen asuntoon. Onneksi siinä onnistun. Tuo asia olisi mahdollista hoitaa sitenkin, että köyhä ei joutuisi maksamaan kahta vuokraa samanaikaisesti kun asuntoa vaihtaa. Miten se olisi mahdollista? Sanoin, että olisi mahdollista. Olen oikeassa.

Ehkä Harkimo tähän puuttuu tulevaisuudessa lähtemällä liikkeelle jo nyt?

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254078-olen-koyha-silti-kannan-eu-ruokaa-jatteeksi-miksiko#comments EU EU-ruoka-apu Köyhä köyhyys Ruoka-apu Fri, 20 Apr 2018 01:44:00 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254078-olen-koyha-silti-kannan-eu-ruokaa-jatteeksi-miksiko
Lähiö- Sosiaalisen katastrofin ground zero http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253725-lahio-sosiaalisen-katastrofin-ground-zero <p>Lähiöstä on sekä mediassa, että taiteessa luotu melkoisen värikkäitä mielikuvia. Oluen ruskeaa, veren punaista, kaupungin vuokra-asuntojen istuttamien pensaiden vihreää ja yhteisöllisyyden luomaa hattaran pinkkiä on maalailtu tasaisiksi kerroksiksi niin, että elämä lähiössä saadaan ulkopuolisen silmin näyttämään &rdquo;normaalilta&rdquo; ja joillekin jopa tavoittelemisen arvoiselta. Saattaa tuollainen fantasiamaailma olla tottakin, joskus, hetken&hellip; Totuus kuitenkin on melkoisen toisenlainen. Lähiö on betonisten kuutioiden harmautta, köyhyyden värittömyyttä sekä päihde- ja mielenterveysongelmien syvää mustaa. Näitä kolmea kehystämässä ja ikään kuin jalustalle nostamassa ovat ne &rdquo;tavalliset&rdquo; ihmiset. Ne, jotka käyvät töissä, kasvattavat perhettä ja haravoivat pihalla eläkepäiviensä ratoksi. Heille lähiö on väliaikainen ratkaisu. Hyvin harvoin nuo &rdquo;normaalit&rdquo; ihmiset ovat viettäneet koko ikäänsä lähiössä tai ainakaan suunnittelevat siellä koko elämäänsä viettävänsä. Vierailunsa aikana he korostavat tehokkaasti kaikkea sitä, mikä on yhteiskunnan toimesta onnistuttu eristämään lähiöön: Juoppoja, narkkareita, köyhiä, maahanmuuttajia ja edellä mainittujen huonokäytöksisiä ja äänekkäitä lapsia, jotka kaiken lisäksi rikkovat paikkoja sekä todennäköisesti kasvavat vanhempiensa kaltaisiksi. Mistäkö tiedän? Koska olen itse kasvanut lähiössä, vieläpä poikkeuksellisen paskassa sellaisessa.</p><p>Yritin jo ylä- aste ikäisenä kuvailla omaa lähiötäni esimerkiksi kuvataiteen tai kirjoitetun sanan muotoon. Myöhemmin yritin kuvailla sitä myöskin musiikilla, mutta aina jotakin jäi puuttumaan. On äärimmäisen vaikeaa kuvailla ymmärrettävästi jotakin sellaista, jonka niin monenlaiset ihmiset ja jopa kokonaiset kansan kerrokset kokevat niin kovin eri tavalla. Tämä kirjoitus on yksi, todennäköisesti epäonnistunut yritys muiden joukossa. Vaikeinta on mielestäni kuvailla lähiössä asuvien enemmistön tuntemuksia, niitä, jotka kaikkein räikeimmin ovat ristiriidassa muun väestön kanssa. Vaikka lähiöiden asukkaat usein puhuvat hieman kaunistellen asioista, on ihmisellä kummallinen aisti jolla havaita se, ettei kaikki ole kunnossa. Tuo aisti ei näe naapuriluukussa asuvan nistin arkea tai tunne mitä hän tuntee. Kuitenkin tuo nisti muistuttaa olemassaolostaan kävellessään vaikkapa paikallisen ostoskeskuksen edessä, pihalla kuin tamppoonin naru, joskus nauraen, joskus itkien. Sama toistuu toki muidenkin päihteiden kohdalla. Esimerkiksi alkoholistit ovat usein varsin syrjäytynyttä väkeä, hautautuneena, joskus kirjaimellisestikin omaan paskaansa. Mikään meidän aisteistamme ei riitä näkemään puliukon pään sisään, mutta ahdistuksen ja pahan olon yleensä voi helposti aistia tällaisen elämänsä uhrin kävellessä ohi. Se, joka väittää, ettei tuollaisen aistiminen jätä minkäänlaista jälkeä, omaa jonkintasoisia sosiopaatin oireita, vaikkakin välinpitämättömyys on aikamme ihmiselle ominaista&hellip;</p><p>Aistimuksen jättämä jälki vaikuttaa sekä aistijaan itseensä, että välillisesti muihin, kuten sen alkulähde, puliukkokin. Jäljen edelleen siirtyminen taas luo juurikin sen ilmapiirin, tunteen ja tunnelman, jota on sanalla, kuvalla tai äänellä niin helvetin vaikea kuvailla. Jäljen edelleen siirtyminen on varmasti myöskin yksi niistä syistä, miksi lähiön asukkaat on ohjattu asumaan lähiössä. Joskus tuo jälki asuu omassa perheessä ja joskus taas naapuriovessa. Yhtä kaikki, pidemmän päälle se vaikuttaa samalla tavalla, joskin eri vahvuisena. Se syö elämäniloa, tekee kyyniseksi ja passivoi. Vaikka televisio välittää kuvaa menestyvistä sekä &rdquo;normaaleista&rdquo; ihmisistä, on tietoisuus kaikesta ympärillä vellovasta paskasta vahvasti läsnä. Sekä lapset, että aikuiset altistuvat sille ja television tarjoama kontrasti yksilön todellisuudelle tuo ihmiseen katkeruuden, kateuden ja tunteen epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Yksin edellinen lause selittää sen, miksi lähiöissä rikotaan ikkunoita, sotketaan paikkoja, juodaan kaljaa lapsesta saakka ja haukutaan pystyyn kaikki, jotka eivät tietyiltä osin ole kuten hän itse. On turhaa kysyä lähiön lapselta &rdquo;miksi teit mitä teit?&rdquo;. Ilkivalta kun hyvin usein on oire, eikä sille usein ole sen tuomittavampaa syytä, kuin vaikkapa ärhäkässä vatsataudissa housuun turahtavalla sonnalla.</p><p>Evoluutiossa korostunut ihmisen sopeutumiskyky ei ole vain hyvä asia, vaan ihminen sopeutuu myöskin lähiön aiheuttamiin oireisiin ja useimmiten hyväksyy annetun tuomion sellaisenaan. Ihminen adaptoituu ympäristöönsä, assimiloi toimintatavat sekä keinot selviytyä, vain nähdäkseen oman jälkikasvunsa hukuttautuvan samaan apatian sitkeään suohon. Köyhyys on periytyvää, kuten usein ovat päihde- ja mielenterveysongelmatkin. Yhteiskunta ei tee itselleen palvelusta työntämällä köyhät sekä päihde- ja mielenterveysongelmaiset näille altistavien riskitekijöiden sammon äärelle. Surullista on myöskin se, että äärimmäisen usein köyhyys aiheuttaa päihde- ja mielenterveysongelmia ja toisin päin. Yksilön on oltava poikkeuksellisen lahjakas sekä geneettisesti, että muilta osin, päästäkseen &rdquo;ehjänä&rdquo; pois lähiöstä, mikäli sellaiseen on sattunut syntymään. Valitettavasti tällaisia yksilöitä on kovin vähän.</p><p>Lyhyesti: Lähiö tekee ihmisistä kaltaisiaan. Betonisten asuinkuutioiden tavoin, ihmisestä tulee säiliö, johon on pakattu se &rdquo;abstrakti massa&rdquo;, mitä ihmisenä elämiseen tarvitaan. Massa aloittaa käymisprojektin ja ulkopuolelta tulee lisää hiivaa ja sokeria. Lopputuloksena on pahoinvoinnin, sosiaalisten ongelmien sekä menetetyn yhteiskunnallisen potentiaalin lisäksi valtava kontrasti &rdquo;normaalien&rdquo; ja lähiön ihmisten välillä. Se, että poikkeukselliset yksilöt tai &rdquo;paremmat lähiöt&rdquo; nostetaan framille, ei poista vuosikymmeniä vanhoja ongelmia, jotka lähiöiden sammuksiin potkittujen katuvalojen reunustamien pimeiden kujien ja katujen varsilla asuu. Toiset ovat 1947 Château Cheval Blancia ja toiset ovat vesikiljua.</p><p>Kirjoitus on alunperin julkaistu <a href="https://www.nykysuomi.com/2018/04/12/kolumni-lahio-sosiaalisen-katastrofin-ground-zero/">Nykysuomi.com</a>-nettilehdessä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lähiöstä on sekä mediassa, että taiteessa luotu melkoisen värikkäitä mielikuvia. Oluen ruskeaa, veren punaista, kaupungin vuokra-asuntojen istuttamien pensaiden vihreää ja yhteisöllisyyden luomaa hattaran pinkkiä on maalailtu tasaisiksi kerroksiksi niin, että elämä lähiössä saadaan ulkopuolisen silmin näyttämään ”normaalilta” ja joillekin jopa tavoittelemisen arvoiselta. Saattaa tuollainen fantasiamaailma olla tottakin, joskus, hetken… Totuus kuitenkin on melkoisen toisenlainen. Lähiö on betonisten kuutioiden harmautta, köyhyyden värittömyyttä sekä päihde- ja mielenterveysongelmien syvää mustaa. Näitä kolmea kehystämässä ja ikään kuin jalustalle nostamassa ovat ne ”tavalliset” ihmiset. Ne, jotka käyvät töissä, kasvattavat perhettä ja haravoivat pihalla eläkepäiviensä ratoksi. Heille lähiö on väliaikainen ratkaisu. Hyvin harvoin nuo ”normaalit” ihmiset ovat viettäneet koko ikäänsä lähiössä tai ainakaan suunnittelevat siellä koko elämäänsä viettävänsä. Vierailunsa aikana he korostavat tehokkaasti kaikkea sitä, mikä on yhteiskunnan toimesta onnistuttu eristämään lähiöön: Juoppoja, narkkareita, köyhiä, maahanmuuttajia ja edellä mainittujen huonokäytöksisiä ja äänekkäitä lapsia, jotka kaiken lisäksi rikkovat paikkoja sekä todennäköisesti kasvavat vanhempiensa kaltaisiksi. Mistäkö tiedän? Koska olen itse kasvanut lähiössä, vieläpä poikkeuksellisen paskassa sellaisessa.

Yritin jo ylä- aste ikäisenä kuvailla omaa lähiötäni esimerkiksi kuvataiteen tai kirjoitetun sanan muotoon. Myöhemmin yritin kuvailla sitä myöskin musiikilla, mutta aina jotakin jäi puuttumaan. On äärimmäisen vaikeaa kuvailla ymmärrettävästi jotakin sellaista, jonka niin monenlaiset ihmiset ja jopa kokonaiset kansan kerrokset kokevat niin kovin eri tavalla. Tämä kirjoitus on yksi, todennäköisesti epäonnistunut yritys muiden joukossa. Vaikeinta on mielestäni kuvailla lähiössä asuvien enemmistön tuntemuksia, niitä, jotka kaikkein räikeimmin ovat ristiriidassa muun väestön kanssa. Vaikka lähiöiden asukkaat usein puhuvat hieman kaunistellen asioista, on ihmisellä kummallinen aisti jolla havaita se, ettei kaikki ole kunnossa. Tuo aisti ei näe naapuriluukussa asuvan nistin arkea tai tunne mitä hän tuntee. Kuitenkin tuo nisti muistuttaa olemassaolostaan kävellessään vaikkapa paikallisen ostoskeskuksen edessä, pihalla kuin tamppoonin naru, joskus nauraen, joskus itkien. Sama toistuu toki muidenkin päihteiden kohdalla. Esimerkiksi alkoholistit ovat usein varsin syrjäytynyttä väkeä, hautautuneena, joskus kirjaimellisestikin omaan paskaansa. Mikään meidän aisteistamme ei riitä näkemään puliukon pään sisään, mutta ahdistuksen ja pahan olon yleensä voi helposti aistia tällaisen elämänsä uhrin kävellessä ohi. Se, joka väittää, ettei tuollaisen aistiminen jätä minkäänlaista jälkeä, omaa jonkintasoisia sosiopaatin oireita, vaikkakin välinpitämättömyys on aikamme ihmiselle ominaista…

Aistimuksen jättämä jälki vaikuttaa sekä aistijaan itseensä, että välillisesti muihin, kuten sen alkulähde, puliukkokin. Jäljen edelleen siirtyminen taas luo juurikin sen ilmapiirin, tunteen ja tunnelman, jota on sanalla, kuvalla tai äänellä niin helvetin vaikea kuvailla. Jäljen edelleen siirtyminen on varmasti myöskin yksi niistä syistä, miksi lähiön asukkaat on ohjattu asumaan lähiössä. Joskus tuo jälki asuu omassa perheessä ja joskus taas naapuriovessa. Yhtä kaikki, pidemmän päälle se vaikuttaa samalla tavalla, joskin eri vahvuisena. Se syö elämäniloa, tekee kyyniseksi ja passivoi. Vaikka televisio välittää kuvaa menestyvistä sekä ”normaaleista” ihmisistä, on tietoisuus kaikesta ympärillä vellovasta paskasta vahvasti läsnä. Sekä lapset, että aikuiset altistuvat sille ja television tarjoama kontrasti yksilön todellisuudelle tuo ihmiseen katkeruuden, kateuden ja tunteen epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Yksin edellinen lause selittää sen, miksi lähiöissä rikotaan ikkunoita, sotketaan paikkoja, juodaan kaljaa lapsesta saakka ja haukutaan pystyyn kaikki, jotka eivät tietyiltä osin ole kuten hän itse. On turhaa kysyä lähiön lapselta ”miksi teit mitä teit?”. Ilkivalta kun hyvin usein on oire, eikä sille usein ole sen tuomittavampaa syytä, kuin vaikkapa ärhäkässä vatsataudissa housuun turahtavalla sonnalla.

Evoluutiossa korostunut ihmisen sopeutumiskyky ei ole vain hyvä asia, vaan ihminen sopeutuu myöskin lähiön aiheuttamiin oireisiin ja useimmiten hyväksyy annetun tuomion sellaisenaan. Ihminen adaptoituu ympäristöönsä, assimiloi toimintatavat sekä keinot selviytyä, vain nähdäkseen oman jälkikasvunsa hukuttautuvan samaan apatian sitkeään suohon. Köyhyys on periytyvää, kuten usein ovat päihde- ja mielenterveysongelmatkin. Yhteiskunta ei tee itselleen palvelusta työntämällä köyhät sekä päihde- ja mielenterveysongelmaiset näille altistavien riskitekijöiden sammon äärelle. Surullista on myöskin se, että äärimmäisen usein köyhyys aiheuttaa päihde- ja mielenterveysongelmia ja toisin päin. Yksilön on oltava poikkeuksellisen lahjakas sekä geneettisesti, että muilta osin, päästäkseen ”ehjänä” pois lähiöstä, mikäli sellaiseen on sattunut syntymään. Valitettavasti tällaisia yksilöitä on kovin vähän.

Lyhyesti: Lähiö tekee ihmisistä kaltaisiaan. Betonisten asuinkuutioiden tavoin, ihmisestä tulee säiliö, johon on pakattu se ”abstrakti massa”, mitä ihmisenä elämiseen tarvitaan. Massa aloittaa käymisprojektin ja ulkopuolelta tulee lisää hiivaa ja sokeria. Lopputuloksena on pahoinvoinnin, sosiaalisten ongelmien sekä menetetyn yhteiskunnallisen potentiaalin lisäksi valtava kontrasti ”normaalien” ja lähiön ihmisten välillä. Se, että poikkeukselliset yksilöt tai ”paremmat lähiöt” nostetaan framille, ei poista vuosikymmeniä vanhoja ongelmia, jotka lähiöiden sammuksiin potkittujen katuvalojen reunustamien pimeiden kujien ja katujen varsilla asuu. Toiset ovat 1947 Château Cheval Blancia ja toiset ovat vesikiljua.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Nykysuomi.com-nettilehdessä.

]]>
5 http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253725-lahio-sosiaalisen-katastrofin-ground-zero#comments köyhyys Lähiö Päihde- ja mielenterveysongelmat Päihteet Thu, 12 Apr 2018 11:14:37 +0000 Petri Perta http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253725-lahio-sosiaalisen-katastrofin-ground-zero
Itseaiheutetut ongelmat: köyhyys ja kiire http://annaaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253596-itseaiheutetut-ongelmat-koyhyys-ja-kiire <p>Luen mielelläni Juho Saaren kirjoituksia, niissä pureudutaan oleellisiin asioihin &ndash; köyhyys, eriarvoisuus sekä sosiaaliturvan toteutustapojen vaikutukset. Mielenkiintoista on, että Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005632161.html">artikkelissa&nbsp;</a>köyhyyttä verrataan kiireeseen. Näinhän se on, toiset ovat köyhiä ja toisilla on kiire. Kumpaakaan on ulkopuolisen hankala ymmärtää. Molemmista kuulee vähätteleviä kommentteja. &rdquo;Kai nyt kaikilla on 10 euroa&rdquo; ja &rdquo;kaikilla meillähän on kiire&rdquo;.</p><p>Miksi tämä on itseaiheutettua? Me itse olemme valinneet päättäjät, joiden aikaansaannosta yhteiskuntamme rakenteelliset ongelmat ovat. Kukin henkilö luonnollisesti pyrkii toimimaan itsensä kannalta kannattavalla tavalla. Edes keskituloisella perheellisellä on liikkumavaraa yllättävän vähän. Parinkin satasen muutos tuloissa nollaa ruokabudjetista merkittävän määrän. Muuta liikkumavaraa monenkaan taloudessa ei ole, esimerkiksi asunnon vaihto ei onnistu lennosta ja siitä on kustannuksia. Sosiaaliturvan varassa elävien on myös oltava tarkkoja. Jos ei tee mitään, ei ota riskiä, että tuet muuttuisivat.</p><p>Tehokas yhteiskunta on sellainen, että kukin voi erikoistua siihen asiaan, jonka osaa parhaiten. Lääkäri tekee lääkärin töitä ja tilaa putkimiehen hoitamaan jäätyneen tuloputken. Tätä varten meillä on raha. On myös käytännöllistä, että yhteiskunta kerää tietyn siivun verotuloina, jotta saamme peruspalvelut kuten tieverkon. Jos verotus on suurempi kuin tehokkuusero, aletaan siirtyä itsepalveluyhteiskuntaan. Kenenkään ei kannata ostaa muiden palveluita, jos vain jotenkin pystyy asian tekemään itse.</p><p>Jotta verotuksen vaikutus tulisi selväksi, otetaan yksinkertaistettu esimerkki. Oletetaan, että veroihin ja veroluonteisiin maksuihin menisi vaikkapa 90%. Pakataan kaikki maksut yhteen, koska yksittäisten prosenttien laskeminen ja maksujen erittely on näpertelyä. Meidän kaikkien on helppo katsoa palkkalaskelmastamme kaksi summaa: bruttopalkka ja tilille maksettava määrä. Luontaisetujen vaikutuksen voi kukin arvioida itse. Olemme siis superverotuksen onnelassa. Tapahtuu mitä tahansa, ottaa yhteiskunta 90% siivun. Mitä tämä aiheuttaa? Juuri kenenkään ei kannata ostaa toisten palveluita. Yhden tunnin työn ostamiseen toiselta pitäisi itse tehdä kymmenen tuntia töitä. Seurauksena on massiivinen työttömyys ja lopulta yhteiskunta jää ainoaksi palveluiden tuottajaksi. Aiheutetussa työllisyystilanteessa olisi todennäköisesti paineita kiristää verotusta entisestään sekä leikata palveluita. Alkaako kuulostaa tutulta?</p><p>Jos olemme yllä mainitusta periaatteesta samaa mieltä, jää jäljelle vain keskustelu siitä, millä verotuksen tasolla päädymme tehottomaan yhteiskuntaan. En osaa sanoa, mikä olisi optimi, mutta se on helppo nähdä, että olemme ylittäneet sen. Verotus heikentää työllisyyttä. Köyhällä ei ole varaa olla aktiivinen, sillä liki kaikki tekeminen vaatii rahaa. Työssäkäyvillä taas on kiireempi kuin koskaan ja he uupuvat sorvin ääreen. Työssäkäyvä ei pysty keventämään kotitöiden kuormaa ostamalla palveluita, koska siihen ei yksinkertaisesti ole varaa.</p><p>Mikä ratkaisuksi? Liberaalipuolue kannattaa rakenteellisia muutoksia. Yksi tapa on leikata yritystukia merkittävästi. Koska erilaisten poliittisten kompromissien takia kaikki tavoitteet vesittyvät, otetaan lähtökohdaksi vaikkapa yritystuet pois ja koko summalla veronkevennyksiä. Veronkevennykset tulisi kohdistaa työn verotukseen. Jo pienten tulojen veroprosentti kohoaa Suomessa korkeaksi. Jos tämä toteutuisi edes osittain, voisimme päästä pois tästä kurjistumisen kierteestä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Luen mielelläni Juho Saaren kirjoituksia, niissä pureudutaan oleellisiin asioihin – köyhyys, eriarvoisuus sekä sosiaaliturvan toteutustapojen vaikutukset. Mielenkiintoista on, että Helsingin Sanomien artikkelissa köyhyyttä verrataan kiireeseen. Näinhän se on, toiset ovat köyhiä ja toisilla on kiire. Kumpaakaan on ulkopuolisen hankala ymmärtää. Molemmista kuulee vähätteleviä kommentteja. ”Kai nyt kaikilla on 10 euroa” ja ”kaikilla meillähän on kiire”.

Miksi tämä on itseaiheutettua? Me itse olemme valinneet päättäjät, joiden aikaansaannosta yhteiskuntamme rakenteelliset ongelmat ovat. Kukin henkilö luonnollisesti pyrkii toimimaan itsensä kannalta kannattavalla tavalla. Edes keskituloisella perheellisellä on liikkumavaraa yllättävän vähän. Parinkin satasen muutos tuloissa nollaa ruokabudjetista merkittävän määrän. Muuta liikkumavaraa monenkaan taloudessa ei ole, esimerkiksi asunnon vaihto ei onnistu lennosta ja siitä on kustannuksia. Sosiaaliturvan varassa elävien on myös oltava tarkkoja. Jos ei tee mitään, ei ota riskiä, että tuet muuttuisivat.

Tehokas yhteiskunta on sellainen, että kukin voi erikoistua siihen asiaan, jonka osaa parhaiten. Lääkäri tekee lääkärin töitä ja tilaa putkimiehen hoitamaan jäätyneen tuloputken. Tätä varten meillä on raha. On myös käytännöllistä, että yhteiskunta kerää tietyn siivun verotuloina, jotta saamme peruspalvelut kuten tieverkon. Jos verotus on suurempi kuin tehokkuusero, aletaan siirtyä itsepalveluyhteiskuntaan. Kenenkään ei kannata ostaa muiden palveluita, jos vain jotenkin pystyy asian tekemään itse.

Jotta verotuksen vaikutus tulisi selväksi, otetaan yksinkertaistettu esimerkki. Oletetaan, että veroihin ja veroluonteisiin maksuihin menisi vaikkapa 90%. Pakataan kaikki maksut yhteen, koska yksittäisten prosenttien laskeminen ja maksujen erittely on näpertelyä. Meidän kaikkien on helppo katsoa palkkalaskelmastamme kaksi summaa: bruttopalkka ja tilille maksettava määrä. Luontaisetujen vaikutuksen voi kukin arvioida itse. Olemme siis superverotuksen onnelassa. Tapahtuu mitä tahansa, ottaa yhteiskunta 90% siivun. Mitä tämä aiheuttaa? Juuri kenenkään ei kannata ostaa toisten palveluita. Yhden tunnin työn ostamiseen toiselta pitäisi itse tehdä kymmenen tuntia töitä. Seurauksena on massiivinen työttömyys ja lopulta yhteiskunta jää ainoaksi palveluiden tuottajaksi. Aiheutetussa työllisyystilanteessa olisi todennäköisesti paineita kiristää verotusta entisestään sekä leikata palveluita. Alkaako kuulostaa tutulta?

Jos olemme yllä mainitusta periaatteesta samaa mieltä, jää jäljelle vain keskustelu siitä, millä verotuksen tasolla päädymme tehottomaan yhteiskuntaan. En osaa sanoa, mikä olisi optimi, mutta se on helppo nähdä, että olemme ylittäneet sen. Verotus heikentää työllisyyttä. Köyhällä ei ole varaa olla aktiivinen, sillä liki kaikki tekeminen vaatii rahaa. Työssäkäyvillä taas on kiireempi kuin koskaan ja he uupuvat sorvin ääreen. Työssäkäyvä ei pysty keventämään kotitöiden kuormaa ostamalla palveluita, koska siihen ei yksinkertaisesti ole varaa.

Mikä ratkaisuksi? Liberaalipuolue kannattaa rakenteellisia muutoksia. Yksi tapa on leikata yritystukia merkittävästi. Koska erilaisten poliittisten kompromissien takia kaikki tavoitteet vesittyvät, otetaan lähtökohdaksi vaikkapa yritystuet pois ja koko summalla veronkevennyksiä. Veronkevennykset tulisi kohdistaa työn verotukseen. Jo pienten tulojen veroprosentti kohoaa Suomessa korkeaksi. Jos tämä toteutuisi edes osittain, voisimme päästä pois tästä kurjistumisen kierteestä.

 

]]>
18 http://annaaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253596-itseaiheutetut-ongelmat-koyhyys-ja-kiire#comments köyhyys Liberaalipuolue Rakenteelliset ongelmat Verotus Tue, 10 Apr 2018 09:43:02 +0000 Anna Aaltonen http://annaaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253596-itseaiheutetut-ongelmat-koyhyys-ja-kiire
Lapset ovat maan rikkaus ja kansan keskinäisen rakkauden lähde http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253456-lapset-ovat-maan-rikkaus-ja-kansan-keskinaisen-rakkauden-lahde <p>Lapsiasiavaltuutettu <em>Tuomas Kurttila</em> on tehtävänsä mukaisesti noussut puolustamaan Suomen lasten oikeuksia. Asia on tarkoituksellisesti nostettu esiin hyvään ajankohtaan, <em>Juha Sipilän</em> (kesk) hallituksen ensi vuoden kehysriihen alla.</p><p>Kurttila muistuttaa, että vuoden 2015 tulonjakotilaston mukaan lapsiperheistämme 9,3 prosenttia kuului pienituloisimpiin talouksiin. Vuoden 2016 tulonjakotilaston mukaan Suomen lapsista 10,2 prosenttia eli noin 110 000 lasta kuului pienituloisimpiin kotitalouksiin. Senkin jälkeen on tilanne huonontunut. Lapsilisät ovat indeksin jäädyttämisen vuoksi alentuneet ja menettäneet ostovoimaansa. Yhteiskunnastamme on tullut lapsivihamielinen.</p><p>Lapsiperheiden köyhyys on suuri ongelma yhteiskunnassamme. Vähintään yhtä suuri ongelma on lasten vähyys. Laspiperheiden sorto on jatkunut kauan, liian kauan. Tämä yhteiskunnan nurja asenne lapsia ja lapsiperheitä kohtaan on epäterve ilmiö ja se vaarantaa Suomen kansan tulevaisuuden.</p><p>Toisen maailmansodan jälkeen Suomi kävi rivakasti korjaamaan särkynyttä väestörakennetta. Otettiin 1948 käyttöön lapsilisät, joilla parannettiin lapsiperheiden toimeentuloa.</p><p>Sodan jälkeen syntyneet niin sanotut suuret ikäluokat olivat mahtavat. Enimmillään 1940-luvun lopulla syntyi parhaina vuosina yli 100 000 lasta.</p><p>Lapset toivat toimelaisuutta, työtä, iloa ja tulevaisuudenuskoa. Pinta-alaltaan pienentynyt, runsaasti parhaassa työiässä olleita miehiä menettänyt maa, joka maksoi raskaita sotakorvauksia, kykeni osoittamaan elinvoimansa. Maa kasvatti ja koulutti lapsensa. Hyvinvointiyhteiskunta luotiin. Pohjois- ja Itä-Suomen nuoret ihmiset ovat Suomen pääkaupunkiseudun hyvinvoinnin suurelta osalta rakentaneet. &rdquo;Vintiltä tulee hyvää väkeä&rdquo;, kiiteltiin Helsinkiin tullutta &rdquo;vierastyövoimaa&rdquo; viime vuosisadan puolen pääkaupungissamme.</p><p>Aikuistuttuaan suuret ikäluokat turvasivat maamme teollistumiseen tarvittavan työvoiman riittävyyden 1900-luvun lopulle asti. Sodalta säästynyt Ruotsi oli kaupungistumisessa Suomea pidemmällä ja kykeni ilomielin ottamaan hyvätasoista, ahkeraa ja motivoitunutta työvoimaa Suomesta. Ruotsi otti vierasmaalaista väkeä tarpeeseensa, ei lahjaksi eikä ilman vastiketta.</p><p>Työllään tehtaan liukuhihnalla saattoi vierasta kieltä osaamatonkin hankkia elantonsa. On väärämielistä se nykyään kuultava puhe, että Ruotsi otti suomalaisia armosta vastaan tai suomalaisten &rdquo;ihmisoikeuksia&rdquo; kunnioittaakseen. Suomalaiset ovat omalla työllään Ruotsissa leipänsä ansainneet.</p><p>Sodanjälkeisessä lapsuudessani Kuusamossa jopa yli kymmenen lapsen perheet olivat tavanomaisia. Kotikylässäni oli turvallista kasvaa. Kylän keskus oli suuri kansakoulu, jossa lähes 150 lasta opiskeli. Koulun vieressä oli Terveystalo, jossa oli kätilö ja terveyssisar. Terveydenhuoltopalvelut odottaville äideille, lapsille ja lapsiperheille, työikäisille ja vanhuksille olivat lähellä. Kirkonkylän sairaalaan mentiin terveyssisaren lähettäminä. Jotkut kävivät Oulussa asti, jos määrättiin, mutta tavanomaisimmat leikkauspalvelutkin annettiin omassa kunnassa. Ilmapiiri kylässä oli turvallinen. Kaikki kasvattivat lapsia ja toisiaan. Jokaisella vanhemmalla oli oikeus ojentaa naapurinkin lasta. Lasten kiistoja selvitellessä vanhemmat ensiksi varmistivat oliko oma lapsi syyllinen, vasta toiseksi epäiltiin naapurin lasta.</p><p>Mihin tuo turvallinen maailma on kadonnut? Onko tultu onnellisemmiksi ja tyytyväisemmiksi kun lapsia on vähän? Onko koulujen, terveystalojen ja terveyskeskusten lakkauttaminen parantanut kunnan tai maan taloutta? Onko nuorten avioliittojen solmimisen ja lastenteon lykkääminen yli 30 ikävuoden tuonut nuorille työtä, onnea ja varallisuutta tulevaisuuden turvaksi?</p><p>Ei. Vaan kaikki on mennyt huonommaksi, riitaisemmaksi, itsekkäämmäksi. Työt ja yhteiskunnalliset palvelut ovat syrjistä kaikonneet. Onni on kääntänyt selkänsä kodille, perheonnelle ja lapsirakkaudelle. Näyttää kuin onni olisi mennyt pois koko valtiosta, Suomesta, jossa ei enää ole tilaa lapsille, kun joku muu on vienyt lapsen tilan.</p><p>&rdquo;Lapset ovat Jumalan lahja.&rdquo; &rdquo;Lapsi tuo leivän tullessaan.&rdquo; Näin sanottiin lapsuudessani. Ja lisättiin, että kaikki syntyneet ovat maailmaan mahtuneet ja paikkansa löytäneet.</p><p>Lapsilisän tulo perheeseen oli suuri juhlapäivä. Sitä odotettiin. Käsitettiin, että se on hyvän valtion lahja kansakunnan tulevaisuuden rakentajille. Meille lahjan saajille opetettiin, että meidän tulee jo lapsena kantaa vastuumme perheen ja siten koko maan hyväksi ja sitten aikanaan paikallamme, jonka saamme, tulemme tekemään parhaamme, että maa ja sen lapset saavat kasvaa turvallisessa ja hyvässä maassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on tehtävänsä mukaisesti noussut puolustamaan Suomen lasten oikeuksia. Asia on tarkoituksellisesti nostettu esiin hyvään ajankohtaan, Juha Sipilän (kesk) hallituksen ensi vuoden kehysriihen alla.

Kurttila muistuttaa, että vuoden 2015 tulonjakotilaston mukaan lapsiperheistämme 9,3 prosenttia kuului pienituloisimpiin talouksiin. Vuoden 2016 tulonjakotilaston mukaan Suomen lapsista 10,2 prosenttia eli noin 110 000 lasta kuului pienituloisimpiin kotitalouksiin. Senkin jälkeen on tilanne huonontunut. Lapsilisät ovat indeksin jäädyttämisen vuoksi alentuneet ja menettäneet ostovoimaansa. Yhteiskunnastamme on tullut lapsivihamielinen.

Lapsiperheiden köyhyys on suuri ongelma yhteiskunnassamme. Vähintään yhtä suuri ongelma on lasten vähyys. Laspiperheiden sorto on jatkunut kauan, liian kauan. Tämä yhteiskunnan nurja asenne lapsia ja lapsiperheitä kohtaan on epäterve ilmiö ja se vaarantaa Suomen kansan tulevaisuuden.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi kävi rivakasti korjaamaan särkynyttä väestörakennetta. Otettiin 1948 käyttöön lapsilisät, joilla parannettiin lapsiperheiden toimeentuloa.

Sodan jälkeen syntyneet niin sanotut suuret ikäluokat olivat mahtavat. Enimmillään 1940-luvun lopulla syntyi parhaina vuosina yli 100 000 lasta.

Lapset toivat toimelaisuutta, työtä, iloa ja tulevaisuudenuskoa. Pinta-alaltaan pienentynyt, runsaasti parhaassa työiässä olleita miehiä menettänyt maa, joka maksoi raskaita sotakorvauksia, kykeni osoittamaan elinvoimansa. Maa kasvatti ja koulutti lapsensa. Hyvinvointiyhteiskunta luotiin. Pohjois- ja Itä-Suomen nuoret ihmiset ovat Suomen pääkaupunkiseudun hyvinvoinnin suurelta osalta rakentaneet. ”Vintiltä tulee hyvää väkeä”, kiiteltiin Helsinkiin tullutta ”vierastyövoimaa” viime vuosisadan puolen pääkaupungissamme.

Aikuistuttuaan suuret ikäluokat turvasivat maamme teollistumiseen tarvittavan työvoiman riittävyyden 1900-luvun lopulle asti. Sodalta säästynyt Ruotsi oli kaupungistumisessa Suomea pidemmällä ja kykeni ilomielin ottamaan hyvätasoista, ahkeraa ja motivoitunutta työvoimaa Suomesta. Ruotsi otti vierasmaalaista väkeä tarpeeseensa, ei lahjaksi eikä ilman vastiketta.

Työllään tehtaan liukuhihnalla saattoi vierasta kieltä osaamatonkin hankkia elantonsa. On väärämielistä se nykyään kuultava puhe, että Ruotsi otti suomalaisia armosta vastaan tai suomalaisten ”ihmisoikeuksia” kunnioittaakseen. Suomalaiset ovat omalla työllään Ruotsissa leipänsä ansainneet.

Sodanjälkeisessä lapsuudessani Kuusamossa jopa yli kymmenen lapsen perheet olivat tavanomaisia. Kotikylässäni oli turvallista kasvaa. Kylän keskus oli suuri kansakoulu, jossa lähes 150 lasta opiskeli. Koulun vieressä oli Terveystalo, jossa oli kätilö ja terveyssisar. Terveydenhuoltopalvelut odottaville äideille, lapsille ja lapsiperheille, työikäisille ja vanhuksille olivat lähellä. Kirkonkylän sairaalaan mentiin terveyssisaren lähettäminä. Jotkut kävivät Oulussa asti, jos määrättiin, mutta tavanomaisimmat leikkauspalvelutkin annettiin omassa kunnassa. Ilmapiiri kylässä oli turvallinen. Kaikki kasvattivat lapsia ja toisiaan. Jokaisella vanhemmalla oli oikeus ojentaa naapurinkin lasta. Lasten kiistoja selvitellessä vanhemmat ensiksi varmistivat oliko oma lapsi syyllinen, vasta toiseksi epäiltiin naapurin lasta.

Mihin tuo turvallinen maailma on kadonnut? Onko tultu onnellisemmiksi ja tyytyväisemmiksi kun lapsia on vähän? Onko koulujen, terveystalojen ja terveyskeskusten lakkauttaminen parantanut kunnan tai maan taloutta? Onko nuorten avioliittojen solmimisen ja lastenteon lykkääminen yli 30 ikävuoden tuonut nuorille työtä, onnea ja varallisuutta tulevaisuuden turvaksi?

Ei. Vaan kaikki on mennyt huonommaksi, riitaisemmaksi, itsekkäämmäksi. Työt ja yhteiskunnalliset palvelut ovat syrjistä kaikonneet. Onni on kääntänyt selkänsä kodille, perheonnelle ja lapsirakkaudelle. Näyttää kuin onni olisi mennyt pois koko valtiosta, Suomesta, jossa ei enää ole tilaa lapsille, kun joku muu on vienyt lapsen tilan.

”Lapset ovat Jumalan lahja.” ”Lapsi tuo leivän tullessaan.” Näin sanottiin lapsuudessani. Ja lisättiin, että kaikki syntyneet ovat maailmaan mahtuneet ja paikkansa löytäneet.

Lapsilisän tulo perheeseen oli suuri juhlapäivä. Sitä odotettiin. Käsitettiin, että se on hyvän valtion lahja kansakunnan tulevaisuuden rakentajille. Meille lahjan saajille opetettiin, että meidän tulee jo lapsena kantaa vastuumme perheen ja siten koko maan hyväksi ja sitten aikanaan paikallamme, jonka saamme, tulemme tekemään parhaamme, että maa ja sen lapset saavat kasvaa turvallisessa ja hyvässä maassa.

]]>
33 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253456-lapset-ovat-maan-rikkaus-ja-kansan-keskinaisen-rakkauden-lahde#comments Hyvinvointi Ihmisoikeudet köyhyys Lapsiperheet Syntyvyys Sat, 07 Apr 2018 06:45:40 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253456-lapset-ovat-maan-rikkaus-ja-kansan-keskinaisen-rakkauden-lahde
Onko oikeuslaitos aina oikeassa? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253227-onko-oikeuslaitos-aina-oikeassa <p>Meninpä tässä pyytämään käräjäoikeudelta (29.3.2018) erinäisiä asiakirjoja. Eivät niitä heti suostuneet toimittamaan koska ovat kuulemma maksullisia (kuva).</p><p>Jossain keskustelussa hiljattain oli juttua, tai minä taisin todeta, että &quot;viranomainen on aina oikeassa&quot;. Voinemme kai luottaa ainakin siihen, että tällaisessa asiassa oikeuslaitos on oikeassa - voimmeko, pitääkö?</p><p>Mitä meinaatte, saanko pyytämäni asiakirjat ja paljonko ne tulevat maksamaan?</p><p>Itse asiassa ilmoitin oikeudelle jo, että haluan saada kyseiset asiakirjat maksutta.</p><p>Oma arvioni on, että pyytämieni asiakirjojen sivumäärä on jotakin viidenkymmenen ja sadan väliltä.</p><p>Pitääkö minun maksaa, köyhä mies kun olen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meninpä tässä pyytämään käräjäoikeudelta (29.3.2018) erinäisiä asiakirjoja. Eivät niitä heti suostuneet toimittamaan koska ovat kuulemma maksullisia (kuva).

Jossain keskustelussa hiljattain oli juttua, tai minä taisin todeta, että "viranomainen on aina oikeassa". Voinemme kai luottaa ainakin siihen, että tällaisessa asiassa oikeuslaitos on oikeassa - voimmeko, pitääkö?

Mitä meinaatte, saanko pyytämäni asiakirjat ja paljonko ne tulevat maksamaan?

Itse asiassa ilmoitin oikeudelle jo, että haluan saada kyseiset asiakirjat maksutta.

Oma arvioni on, että pyytämieni asiakirjojen sivumäärä on jotakin viidenkymmenen ja sadan väliltä.

Pitääkö minun maksaa, köyhä mies kun olen.

]]>
6 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253227-onko-oikeuslaitos-aina-oikeassa#comments Asiakirja Käräjäoikeus köyhyys Maksullisuus Tuomio Mon, 02 Apr 2018 13:00:26 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253227-onko-oikeuslaitos-aina-oikeassa
Minne asumistuet valuvat? - "Kasvua vuoden 2010 jälkeen 64,9 %" http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253131-minne-asumistuet-valuvat-kasvua-vuoden-2010-jalkeen-649 <p>Sipilän hallitus ilmoitti viime vuoden puolivälitarkastelun tuloksena tekevänsä muutoksia asumistukeen.</p><p>Hallituksen ministerit valtiovarainministeri <strong>Petteri Orpo</strong> (kok.) etunenässä <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201704252200110897_pi.shtml">perustelivat</a> asumistuen heikentämistä sillä, että asumistuen korotukset menevät suoraan vuokriin ja että asumistuen leikkaaminen olisi täten tehokas keino hillitä vuokrien nousua.&nbsp;</p><p>Pian päätöksen jälkeen Valtio taloudellinen tutkimuskeskus VATT <a href="http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/asumistuki-vaikuttaa-vuokriin-luultua-vahemman">julkaisi aikaisempien</a> tulosten kanssa ristiriidassa olleen tutkimuksen, jonka mukaan asumistuki ei nostaisi vuokria.&nbsp;</p><p>Tutkimusjohtaja <strong>Essi Eerolan </strong>ja erikoistutkija <strong>Teemu Lyytikäisen</strong> mukaan uudet tulokset viittasivat siihen, että tietyille ryhmille maksettava avokätisempi tuki ei valu vuokranantajille vaan kohdentuu suoraan tuensaajille.</p><p>Myöskään Kelan <a href="http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/3778">viime vuotinen</a> tutkimusblogi ei tukenut näkemystä asumistuen yksiselitteisestä vuokria nostavasta vaikutuksesta. Kelan mukaan vuonna 2015 tehty lakiuudistus yksinkertaisti asumistukea, väljensi sen ehtoja eräiltä osin&nbsp; ja toi sen piiriin uusia henkilöitä erityisesti työtulojen suojaosan ansiosta.</p><p>Heikennyksen saamasta runsaasta kritiikistä huolimatta konsti näyttäisi toimineen. Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2017 keskimäärin 1,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.</p><p>Vertailun vuoksi todettakoon, että vuden 2016 aikana vuokrat nousivat koko maassa yhteensä 2,2 prosenttia ja tätä edeltävinä vuosina ne ovat nousseet keskimäärin yli 3 prosenttia vuodessa.</p><p>Aikaisemmin asumistuki oli sidottuna vuokraindeksiin, eli kun vuokrat nousivat, myös asumistuki nousi, joka näkyy selvänä korrelaationa tiettyyn pisteeseen asti. Vuokrankorotukset eivät kuitenkaan yksin selitä asumistuen tarpeen lisääntymistä.&nbsp;</p><p>Siinä missä asuntojen hinnat ovat nousseet vuosien 2010 - 2017 välisenä aikana yhteensä 6,12 prosenttia, ovat vuokrat kasvaneet tänä aikana 22,60 prosenttia. Maksetun asumistuen kokonaismäärä sen sijaan on noussut kyseisellä aikavälillä 1,2 miljardista eurosta reiluun 2 miljardiin euroon.</p><p>Tässä valossa tarkasteltuna asumistuen lisääntynyttä tarvetta ei voida selittää yksinomaan vuokrankorotuksilla, vaikka selvästi myös vuokrankorotukset ovat juoksuttaneet tuen määrää.&nbsp;</p><p>Tuenmäärän tarve ei selity myöskään pienituloisuuden tai työttömyyden kautta. Suomessa oli vuonna 2010 noin 706 000 pienituloista henkilöä, kun taas vuonna 2016 heitä oli 637 000.&nbsp;&nbsp;</p><p>Työttömiä puolestaan oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2010 tammikuussa 250 000 henkilöä, kun taas vuoden 2017 tammikuussa heitä oli <em>enää</em> 242 000.</p><p>Minne valtion maksamat asumistuet siis valuvat?</p><p>Mikä tilasto valehtelee?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilän hallitus ilmoitti viime vuoden puolivälitarkastelun tuloksena tekevänsä muutoksia asumistukeen.

Hallituksen ministerit valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) etunenässä perustelivat asumistuen heikentämistä sillä, että asumistuen korotukset menevät suoraan vuokriin ja että asumistuen leikkaaminen olisi täten tehokas keino hillitä vuokrien nousua. 

Pian päätöksen jälkeen Valtio taloudellinen tutkimuskeskus VATT julkaisi aikaisempien tulosten kanssa ristiriidassa olleen tutkimuksen, jonka mukaan asumistuki ei nostaisi vuokria. 

Tutkimusjohtaja Essi Eerolan ja erikoistutkija Teemu Lyytikäisen mukaan uudet tulokset viittasivat siihen, että tietyille ryhmille maksettava avokätisempi tuki ei valu vuokranantajille vaan kohdentuu suoraan tuensaajille.

Myöskään Kelan viime vuotinen tutkimusblogi ei tukenut näkemystä asumistuen yksiselitteisestä vuokria nostavasta vaikutuksesta. Kelan mukaan vuonna 2015 tehty lakiuudistus yksinkertaisti asumistukea, väljensi sen ehtoja eräiltä osin  ja toi sen piiriin uusia henkilöitä erityisesti työtulojen suojaosan ansiosta.

Heikennyksen saamasta runsaasta kritiikistä huolimatta konsti näyttäisi toimineen. Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2017 keskimäärin 1,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Vertailun vuoksi todettakoon, että vuden 2016 aikana vuokrat nousivat koko maassa yhteensä 2,2 prosenttia ja tätä edeltävinä vuosina ne ovat nousseet keskimäärin yli 3 prosenttia vuodessa.

Aikaisemmin asumistuki oli sidottuna vuokraindeksiin, eli kun vuokrat nousivat, myös asumistuki nousi, joka näkyy selvänä korrelaationa tiettyyn pisteeseen asti. Vuokrankorotukset eivät kuitenkaan yksin selitä asumistuen tarpeen lisääntymistä. 

Siinä missä asuntojen hinnat ovat nousseet vuosien 2010 - 2017 välisenä aikana yhteensä 6,12 prosenttia, ovat vuokrat kasvaneet tänä aikana 22,60 prosenttia. Maksetun asumistuen kokonaismäärä sen sijaan on noussut kyseisellä aikavälillä 1,2 miljardista eurosta reiluun 2 miljardiin euroon.

Tässä valossa tarkasteltuna asumistuen lisääntynyttä tarvetta ei voida selittää yksinomaan vuokrankorotuksilla, vaikka selvästi myös vuokrankorotukset ovat juoksuttaneet tuen määrää. 

Tuenmäärän tarve ei selity myöskään pienituloisuuden tai työttömyyden kautta. Suomessa oli vuonna 2010 noin 706 000 pienituloista henkilöä, kun taas vuonna 2016 heitä oli 637 000.  

Työttömiä puolestaan oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2010 tammikuussa 250 000 henkilöä, kun taas vuoden 2017 tammikuussa heitä oli enää 242 000.

Minne valtion maksamat asumistuet siis valuvat?

Mikä tilasto valehtelee?

 

]]>
17 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253131-minne-asumistuet-valuvat-kasvua-vuoden-2010-jalkeen-649#comments Asumistuki köyhyys Sijoitusasunto Työttömyys Vuokra-asuminen Sat, 31 Mar 2018 10:53:54 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253131-minne-asumistuet-valuvat-kasvua-vuoden-2010-jalkeen-649
Pätkätyöläisten eläkkeet http://juhasalden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252753-patkatyolaisten-elakkeet <p>Eläkkeet ja eläkeläisten köyhyys sekä eläkeläisten asumistukeen ja sosiaaliturvaan tehtävät leikkaukset ovat päivän puheenaihe eikä suotta. Eläkeläisköyhyys on totta ja moni eläkeläinen joutuu turvautumaan pienen eläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen lisäksi myös toimeentulotukeen.&nbsp;</p><p>Nyt sosiaaliturvan uudistamisessa on otettu puheeksi jälleen kerran eläkkeensaajan asumistuki ja sen leikkaus, tai eläkkeesaajan siirtäminen yleisen asumistuen piiriin. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että yhä useampi eläkeläinen joutuu turvautumaan toimeentulotukeen mikäli rakenteen yksinkertaistamiseksi tämä uudistus toteutuu.&nbsp;</p><p>Tästä rakenteellisesta uudistuksesta aiheutuvaa haittaa voidaan myös torjua hyvin yksinkertaisella keinolla, nimittäin minimieläkkeiden tason nostolla. Tämä tarkoittaa, että eläkeyhtiöiden tulisi maksaa korkeampaa työeläkettä varsinkin pienempien työeläkkeiden osalta ja lisäksi kansaneläkettä ja takuueläkkeen tasoa nostamalla. Yhdenkään eläkeläisen ei tulisi olla toimeentulotuen saaja.&nbsp;&nbsp;</p><p>Sama tulee myös osatyökykyisten, eli vanhemmalla nimellä vajaakuntoisten henkilöiden kohdalla. Lisäksi heidän työuransa on useimmiten pätkätyötä muutamien kuukausien jaksoissa ja usein vuorkatyöyritysten kautta jolloin itse ansiotulo jää pienemmäksi puhumattakaan sitten muista etuuksista. Harva vuokratyöläinen saa nauttia kesälomasta, saati sitten talvilomasta. Työn muut etuudet jäävät usein myös saamatta. Joidenkin kohdalla tämä tarkoittaa myös&nbsp; lounasetua tai työterveyshuoltoa.&nbsp;</p><p>Meillä on tulossa kovaa vauhtia vanhaksi joukko ihmisiä, jotka ovat 1990 - luvulta asti ollut pätkätyössä, vuokratyössä ja erilaisissa tilapäisissä työsuhteissa hyvin poikkeavin eduin esim vailla työpaikan lounasta tai työterveyden ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Tämä joukko on joskus jo valmiiksi selliaista, joilla on jokin krooninen sairaus ja heistä on otettu yrityksen käyttöön vain se paras osa, eli itse työpanos tuottamaan yritykselle voittoa tilapäiseen tarpeeseen.</p><p>Kuka sitten vastaa heistä kun heistä tulee jonain päivänä vanhoja?&nbsp; Mielestäni valtion tehtävä on viimesijaisesti turvata heidän mahdollisuuteensa mahdollisimman ihmisarvoiseen elämäään kun he ovat liian sairaita tai vanhoja turvatakseen elämän työn kautta. Myös lainsäädännön, siis Eduskunnan tulisi pohtia asiaa jo nyt eikä vasta 2030 - luvulla, mitä tehdään pätkätyötä tehneiden kanssa, joile ei tule eläkekertymää.</p><p>Pätkätyöläisten eläketurvasta tulee säätää myös oma lakinsa samoin kun minimieläkkeiden saajien eläketurvaa tulee nostaa. Molemmat näistä ryhmistä ovat eläkkeensä ansainneet.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eläkkeet ja eläkeläisten köyhyys sekä eläkeläisten asumistukeen ja sosiaaliturvaan tehtävät leikkaukset ovat päivän puheenaihe eikä suotta. Eläkeläisköyhyys on totta ja moni eläkeläinen joutuu turvautumaan pienen eläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen lisäksi myös toimeentulotukeen. 

Nyt sosiaaliturvan uudistamisessa on otettu puheeksi jälleen kerran eläkkeensaajan asumistuki ja sen leikkaus, tai eläkkeesaajan siirtäminen yleisen asumistuen piiriin. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että yhä useampi eläkeläinen joutuu turvautumaan toimeentulotukeen mikäli rakenteen yksinkertaistamiseksi tämä uudistus toteutuu. 

Tästä rakenteellisesta uudistuksesta aiheutuvaa haittaa voidaan myös torjua hyvin yksinkertaisella keinolla, nimittäin minimieläkkeiden tason nostolla. Tämä tarkoittaa, että eläkeyhtiöiden tulisi maksaa korkeampaa työeläkettä varsinkin pienempien työeläkkeiden osalta ja lisäksi kansaneläkettä ja takuueläkkeen tasoa nostamalla. Yhdenkään eläkeläisen ei tulisi olla toimeentulotuen saaja.  

Sama tulee myös osatyökykyisten, eli vanhemmalla nimellä vajaakuntoisten henkilöiden kohdalla. Lisäksi heidän työuransa on useimmiten pätkätyötä muutamien kuukausien jaksoissa ja usein vuorkatyöyritysten kautta jolloin itse ansiotulo jää pienemmäksi puhumattakaan sitten muista etuuksista. Harva vuokratyöläinen saa nauttia kesälomasta, saati sitten talvilomasta. Työn muut etuudet jäävät usein myös saamatta. Joidenkin kohdalla tämä tarkoittaa myös  lounasetua tai työterveyshuoltoa. 

Meillä on tulossa kovaa vauhtia vanhaksi joukko ihmisiä, jotka ovat 1990 - luvulta asti ollut pätkätyössä, vuokratyössä ja erilaisissa tilapäisissä työsuhteissa hyvin poikkeavin eduin esim vailla työpaikan lounasta tai työterveyden ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Tämä joukko on joskus jo valmiiksi selliaista, joilla on jokin krooninen sairaus ja heistä on otettu yrityksen käyttöön vain se paras osa, eli itse työpanos tuottamaan yritykselle voittoa tilapäiseen tarpeeseen.

Kuka sitten vastaa heistä kun heistä tulee jonain päivänä vanhoja?  Mielestäni valtion tehtävä on viimesijaisesti turvata heidän mahdollisuuteensa mahdollisimman ihmisarvoiseen elämäään kun he ovat liian sairaita tai vanhoja turvatakseen elämän työn kautta. Myös lainsäädännön, siis Eduskunnan tulisi pohtia asiaa jo nyt eikä vasta 2030 - luvulla, mitä tehdään pätkätyötä tehneiden kanssa, joile ei tule eläkekertymää.

Pätkätyöläisten eläketurvasta tulee säätää myös oma lakinsa samoin kun minimieläkkeiden saajien eläketurvaa tulee nostaa. Molemmat näistä ryhmistä ovat eläkkeensä ansainneet.

]]>
4 http://juhasalden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252753-patkatyolaisten-elakkeet#comments köyhyys Politiikka Yhteiskunta Fri, 23 Mar 2018 12:01:10 +0000 Juha Salden http://juhasalden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252753-patkatyolaisten-elakkeet
Köyhyysraportti linjassa Sipilän muiden saavutusten kanssa http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252747-koyhyysraportti-linjassa-sipilan-muiden-saavutusten-kanssa <p>Sipilä pisti asiantuntijat töihin selvittämään kuinka köyhyys maksimoidaan. Tuloskin on valmis. Alennetaan tuloja niin että jokainen tuensaaja varmasti putoaa köyhyysrajan alle. Tuloksi esitetään 697 &euro;/kk kun Euroopan sosiaalisen peruskirjan köyhyysraja on 1203 &euro; kk tassuun. Minimi taso jonka suomen allekirjoittama sopimus vahvistaa on 1006,65 &euro; kk tassuun. Martti Asikaisen <a href="http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252666-tyottomalle-ehdotetaan-697-kk-selvasti-alle-eun-vahimmaisvaatimuksen">bloki</a>.</p><p>Asunnottomuuskin haluttiin puolittaa. Siis ei poistaa vaan puolittaa. Ennen puretaan maakunnista asunnot kuin asunnottomat niihin majoitetaan. (säästösyistä Savonlinnasta siirrettiin opettaja koulutus asuntopulan riivaamaan Joensuuhun ja nyt <a href="https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/a1104239-5fb8-43e0-bb88-2170505ce320">puretaan opiskelija asunnot Savonlinnasta</a>.)</p><p><br />&nbsp;</p><p>Tulos on linjassa Sipilän aikaisempien saavutusten kanssa. Hän läksi ministeriksi suitsemaan veronkiertoa ja lopputulemana omatkin rahat sijoitettiin vakuutuskuoriin. <a href="https://seura.fi/asiat/tutkitut/nain-suomea-leikkauksiin-piiskaava-juha-sipila-piilotti-miljoonansa-vakuutusjarjestelyilla/">Seura paljasti Sipilän ketkuilut.</a> Fortumin kaltaiset valtion yhtiöt maksavat veronsa Irlantiin. <a href="http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252721-aprillipaiva-fortum-ei-valttele-veroja-eika-irlanti-ole-veroparatiisi">Aiheesta blokkasi Martti Asikainen.</a></p><p>Yrittäjyyttä lupaili edistää ja saavutukset hämmästyttää. Pahempi kato kuin Iiro Viinasen aikaan. Saavutusta voidaan pitää merkittävänä. <a href="http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251894-hallitusten-yrittajaystavallisyyden-mittaus">Aiheesta blokkasi Heikki Turunen.</a></p><p>Työllisyyden parantaminenkin oli asialistalla. Suomen työllisyyskehitys on Euroopan kolmanneksi heikointa. Heikki Turusen <a href="http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252500-tyottomyysihmeen-ihmettelya">bloki 1</a> ja <a href="http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252635-tyollisyysihmeen-ihmettelya">bloki 2</a>.</p><p>Saavutusten kauneutta korostaa se että Suomen palkkatason kehitys on ollut Euroopan heikointa. Heikin <a href="http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252611-suomi-voittaja-sarjassa-tyovoimakustannukset">bloki.</a> Sipilä kykenee siis murtamaan jopa kapitalismin rautaisen palkkalain, halpakaan työvoima ei mene kaupaksi.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Näyttää että Sipilä käyttää vääriä asiantuntijoita. Talouden lainalaisuudet jätetään huomiotta ja mennään mutulla. Toisaalta riittäisi jos ne asiantuntijat lukisivat lehtiä. <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005431424.html">Taloussanomissa </a>Jan Hurri keksi keinon kuinka Euroalueen inflaatio saataisiin vauhtiin.</p><p>&rdquo;<em>Kuluttajahintojen nousu olisi jokseenkin takuuvarma tapahtumasarja, jos EKP sujauttaisi jokaisen euroalueen kansalaisen pankkitilille vastikkeetta ja mihin tahansa tarkoitukseen vapaasti käytettäväksi alkajaisiksi vaikka miljoona euroa.</em>&rdquo;</p><p>Tuo auttaisi myös köyhyysongelmaan. Tosin vain yhden kuukauden ajan, sen jälkeen köyhät olisivat taas pienituloisia. Oma mallini on paljon nuukempi. Annetaan 3000 e kk tassuun mutta tehdään tuesta pysyvä. Tämä poistaa pienituloisuuden ongelman tuensaajilta. Ymmärrän ettei malli kaikille sovi, moni kokee vastikkeettoman rahan nöyryyttävänä eikä tahdo sitä vaikka se on ainut keino pelastaa euroalueen talous. Ehdotan että rahan ottaminen tehdään vapaaehtoiseksi. Sitä ei ole pakko ottaa jos oma kunnia on tärkeämpi kuin euron pelastaminen.</p><p>Tuossa köyhyys raportissa lähdettiin mielestäni väärästä päästä. Tutkittiin köyhyyttä joka on seuraus eikä tunaroitua taloutta joka on syy. Sama kuin mustaa surmaa hoidettaisiin paiseita tutkimalla, ei rottia hävittämällä. (Rotat levittävät mustaa surmaa, sairauden oireina on paiseet.)</p><p>Eräs ongelma asiantuntijoiden valinnassa, valittiin köyhyystutkijoita. Heiltähän menee työt jos köyhyys poistuu. Ei kukaan mielellään kuntouttavaan työtoimintaan lähde, ennen tutkii köyhyyttä kaukaa kuin läheltä.</p><p>Muiden köyhyys on mielenkiintoista ja monesti naurattaa, omalla kohdalla se on vaikeammin sulatettavaa.</p><p>Kuinka tuo tuensaajien ostovoiman kasvattaminen sitten vaikuttaisi?</p><p><a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3819633-ruotsi-voitti-suomen-talouspolitiikan-maaottelussa">Ruotsissa</a> heittivät Vartiaisen kaltaiset woodoo taloustieteilijät pihalle ja kokeilivat.</p><p>&rdquo;<em>RUOTSI VOITTI SUOMEN TALOUSPOLITIIKAN MAAOTTELUSSA</em></p><p><em>MARKKU VUORIO10.12.2017 8.26</em></p><p><em>KOTIMAA</em></p><p><em>Ruotsissa punavihreä hallitus investoi koulutukseen, tutkimukseen, hyvinvointipalveluihin ja parempaan työttömyysturvaan eli kaikkiin sellaisiin tutkitusti hyvinvointia luoviin kohteisiin, joiden rahoitusta Suomen porvarihallitus on leikannut kovalla kädellä.&rdquo;</em></p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilä pisti asiantuntijat töihin selvittämään kuinka köyhyys maksimoidaan. Tuloskin on valmis. Alennetaan tuloja niin että jokainen tuensaaja varmasti putoaa köyhyysrajan alle. Tuloksi esitetään 697 €/kk kun Euroopan sosiaalisen peruskirjan köyhyysraja on 1203 € kk tassuun. Minimi taso jonka suomen allekirjoittama sopimus vahvistaa on 1006,65 € kk tassuun. Martti Asikaisen bloki.

Asunnottomuuskin haluttiin puolittaa. Siis ei poistaa vaan puolittaa. Ennen puretaan maakunnista asunnot kuin asunnottomat niihin majoitetaan. (säästösyistä Savonlinnasta siirrettiin opettaja koulutus asuntopulan riivaamaan Joensuuhun ja nyt puretaan opiskelija asunnot Savonlinnasta.)


 

Tulos on linjassa Sipilän aikaisempien saavutusten kanssa. Hän läksi ministeriksi suitsemaan veronkiertoa ja lopputulemana omatkin rahat sijoitettiin vakuutuskuoriin. Seura paljasti Sipilän ketkuilut. Fortumin kaltaiset valtion yhtiöt maksavat veronsa Irlantiin. Aiheesta blokkasi Martti Asikainen.

Yrittäjyyttä lupaili edistää ja saavutukset hämmästyttää. Pahempi kato kuin Iiro Viinasen aikaan. Saavutusta voidaan pitää merkittävänä. Aiheesta blokkasi Heikki Turunen.

Työllisyyden parantaminenkin oli asialistalla. Suomen työllisyyskehitys on Euroopan kolmanneksi heikointa. Heikki Turusen bloki 1 ja bloki 2.

Saavutusten kauneutta korostaa se että Suomen palkkatason kehitys on ollut Euroopan heikointa. Heikin bloki. Sipilä kykenee siis murtamaan jopa kapitalismin rautaisen palkkalain, halpakaan työvoima ei mene kaupaksi.


 

Näyttää että Sipilä käyttää vääriä asiantuntijoita. Talouden lainalaisuudet jätetään huomiotta ja mennään mutulla. Toisaalta riittäisi jos ne asiantuntijat lukisivat lehtiä. Taloussanomissa Jan Hurri keksi keinon kuinka Euroalueen inflaatio saataisiin vauhtiin.

Kuluttajahintojen nousu olisi jokseenkin takuuvarma tapahtumasarja, jos EKP sujauttaisi jokaisen euroalueen kansalaisen pankkitilille vastikkeetta ja mihin tahansa tarkoitukseen vapaasti käytettäväksi alkajaisiksi vaikka miljoona euroa.

Tuo auttaisi myös köyhyysongelmaan. Tosin vain yhden kuukauden ajan, sen jälkeen köyhät olisivat taas pienituloisia. Oma mallini on paljon nuukempi. Annetaan 3000 e kk tassuun mutta tehdään tuesta pysyvä. Tämä poistaa pienituloisuuden ongelman tuensaajilta. Ymmärrän ettei malli kaikille sovi, moni kokee vastikkeettoman rahan nöyryyttävänä eikä tahdo sitä vaikka se on ainut keino pelastaa euroalueen talous. Ehdotan että rahan ottaminen tehdään vapaaehtoiseksi. Sitä ei ole pakko ottaa jos oma kunnia on tärkeämpi kuin euron pelastaminen.

Tuossa köyhyys raportissa lähdettiin mielestäni väärästä päästä. Tutkittiin köyhyyttä joka on seuraus eikä tunaroitua taloutta joka on syy. Sama kuin mustaa surmaa hoidettaisiin paiseita tutkimalla, ei rottia hävittämällä. (Rotat levittävät mustaa surmaa, sairauden oireina on paiseet.)

Eräs ongelma asiantuntijoiden valinnassa, valittiin köyhyystutkijoita. Heiltähän menee työt jos köyhyys poistuu. Ei kukaan mielellään kuntouttavaan työtoimintaan lähde, ennen tutkii köyhyyttä kaukaa kuin läheltä.

Muiden köyhyys on mielenkiintoista ja monesti naurattaa, omalla kohdalla se on vaikeammin sulatettavaa.

Kuinka tuo tuensaajien ostovoiman kasvattaminen sitten vaikuttaisi?

Ruotsissa heittivät Vartiaisen kaltaiset woodoo taloustieteilijät pihalle ja kokeilivat.

RUOTSI VOITTI SUOMEN TALOUSPOLITIIKAN MAAOTTELUSSA

MARKKU VUORIO10.12.2017 8.26

KOTIMAA

Ruotsissa punavihreä hallitus investoi koulutukseen, tutkimukseen, hyvinvointipalveluihin ja parempaan työttömyysturvaan eli kaikkiin sellaisiin tutkitusti hyvinvointia luoviin kohteisiin, joiden rahoitusta Suomen porvarihallitus on leikannut kovalla kädellä.”


 

]]>
10 http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252747-koyhyysraportti-linjassa-sipilan-muiden-saavutusten-kanssa#comments köyhyys Fri, 23 Mar 2018 10:29:59 +0000 Auvo Rouvinen http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252747-koyhyysraportti-linjassa-sipilan-muiden-saavutusten-kanssa
Aktiivimalli ja köyhyysrajat http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252011-aktiivimalli-ja-koyhyysrajat <p>Euroopan sosiaalinen peruskirja on määritellyt köyhyysrajat. Koska kyseessä on suomen allekirjoittama valtiosopimus, kyseessä on perustuslain yläpuolella oleva minimi. (Kuten perustuslaki valiokunta tulkitsi Euron asemaa.)</p><p>&rdquo;<em>Perustuslakivaliokunta vetoaa myös kansalaisaloitelakiin, jonka mukaan kansalaisaloite voi koskea asiaa, joka kuuluu eduskunnan lainsäädäntövaltaan. Kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanomisen hyväksyminen ovat valiokunnan mukaan kansalaisaloiteoikeuden ulkopuolella.</em>&rdquo; <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9315860">YLE</a></p><p>Elikkä köyhyysrajat on määritelty. Suomi on sitoutunut pyrkimään sopimuksessa määriteltyyn minimiin. Mitkä ne rajat on?</p><p><a href="https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005596359.html">Taulukko kuvaa käteen jääviä eli nettotuloja, joilla perheenjäsenet yhteensä ylittivät pienituloisuusrajan vuonna 2016.</a> (Taloussanomat)</p><p>1 aikuinen 1203 &euro; / kk</p><p>1 aikuinen ja 1 lapsi alle 14 v 1563 &euro; / kk</p><p>2 aikuista 1804 &euro; / kk</p><p>jne.</p><p>Monet mallia tutkailleet eivät ole keksineet selkeää mekanismia jolla se nostaa peruspäivärahan ja toimeentulotuen perusosan tuohon minimitasoon.</p><p><strong>Nykyinen työttömyysturva</strong></p><p><strong>Peruspäiväraha </strong></p><p>&quot;<em><a href="http://www.kela.fi/peruspaivarahan-maara-ja-maksaminen">Kelan</a> maksama työttömyysetuus on 32,40 e/pv. Sitä maksetaan 5 päivältä viikossa (myös arkipyhiltä).</em>&rdquo;</p><p>&rdquo;<em>Työttömyysetuus on veronalaista tuloa, josta tehdään 20 %:n ennakonpidätys.</em>&rdquo; <a href="http://www.kela.fi/tyottomyysetuuden-verotus">Kela</a></p><p>Kelan maksama työttömyysturva on siis 32,4 x 21,5 = 696,6 bruttona. Nettosumma on 557,28.</p><p>Vajetta minimiin on -645,72 &euro; kk.</p><p><strong>Ansiosidonnainen</strong></p><p><a href="Jos ansiosidonnaisen päivärahasi verotuksessa käytetään palkkaverokorttia, veroa pidätetään aina vähintään 25 %, vaikka korttiin merkitty veroprosenttisi olisi tätä pienempi.">Jos ansiosidonnaisen päivärahasi verotuksessa käytetään palkkaverokorttia, veroa pidätetään aina vähintään 25 %, vaikka korttiin merkitty veroprosenttisi olisi tätä pienempi.</a><strong> </strong></p><p><a href="https://www.tyj.fi/fin/ansiopaivaraha/paivarahalaskuri/">Laskuri</a></p><p>kk tulot brutto 1600 &euro; kk &rarr; 49.81 &euro; / pv 1070.91 &euro; / kk nettosumma 803,18 &euro; / kk</p><p>kk tulot brutto 3200 &euro; kk &rarr; 81.80 &euro; / pv 1758.70 &euro; / kk nettosumma 1 319,025 &euro; / kk</p><p>kk tulot brutto 4800 &euro; kk &rarr; 96.26 &euro; / pv 2069.59 &euro; / kk nettosumma 1 552,19 &euro; / kk</p><p>Näyttää siltä että 3200 &euro; kk tienaava täyttää minimitason, ylijäämää 116 &euro;. Kuinka käy kun aktiivimalli leikkaa tuloja? 1 319,025 &euro; x 0,954 = 1 258,34 &euro; Ylijäämä supistuu mutta ei katoa.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Aktiivimalli on laillinen mikäli jokaiselle työntekijälle taataan 3200 &euro; kk palkka ja kaikille maksetaan ansiosidonnainen. Sampo Terho oli siis oikeilla jäljillä vaatiessaan pakollista työttömyyskassaan kuulumista. (<a href="https://www.verkkouutiset.fi/sampo-terho-vaatii-ansiosidonnaista-tyottomyysturvaa-kaikille/">Verkkouutiset</a>) Vielä kun olisi älynnyt vaatia tuota 3200 &euro; kk minimipalkkaa ja jokaiselle oikeutta käydä töissä niin kauan että pääsee ansiosidonnaisen piiriin, voisi ehdotuksen olettaa korjaavan sosiaaliturvamme ensimmäisen suuren aukon.</p><p>Eräs hiukan yksinkertainen (oikeisto liberaali) face kaverini ihmetteli kuinka 4,6% työttömyyskorvauksen alennus motivoi ihmiset töihin ellei sitä tee reilu 46% alenema työttömäksi palkkatöistä. En tiedä, ehkä 4,6% on suurempi kuin 46%. Onhan meillä näitä numerotaitoisia ministerejä aikaisemminkin ollut.</p><p>Kuten jokainen ymmärtää, rajojen alitus on ihmisoikeusrikos. Perinteisesti ne asiat on käsitelty <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nürnbergin_oikeudenkäynnit">Nürnbergissä.</a> Mielenkiintoinen kysymys onkin, onko jokainen aktiivimallia valmistellut ottanut huomioon mahdolliset oikeudelliset seuraukset ellei malli tuota minimituloa? Tuo kansainvälinen oikeus eroaa suomalaisesta, voi tuomita hirtettäväksi takautuvalla lainsäädännöllä. Sinne ei kuitenkaan ole toimitettu ketään Eu ulkopuolisista maista. Toivoa sopii etteivät päättäjämme yritä Eu erolla livistää oikeudellisesta vastuustaan.</p><p>Tänään oli aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen luovutus. Päätin etten mene sinne vaan kirjoitan aiheesta blokin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan sosiaalinen peruskirja on määritellyt köyhyysrajat. Koska kyseessä on suomen allekirjoittama valtiosopimus, kyseessä on perustuslain yläpuolella oleva minimi. (Kuten perustuslaki valiokunta tulkitsi Euron asemaa.)

Perustuslakivaliokunta vetoaa myös kansalaisaloitelakiin, jonka mukaan kansalaisaloite voi koskea asiaa, joka kuuluu eduskunnan lainsäädäntövaltaan. Kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanomisen hyväksyminen ovat valiokunnan mukaan kansalaisaloiteoikeuden ulkopuolella.YLE

Elikkä köyhyysrajat on määritelty. Suomi on sitoutunut pyrkimään sopimuksessa määriteltyyn minimiin. Mitkä ne rajat on?

Taulukko kuvaa käteen jääviä eli nettotuloja, joilla perheenjäsenet yhteensä ylittivät pienituloisuusrajan vuonna 2016. (Taloussanomat)

1 aikuinen 1203 € / kk

1 aikuinen ja 1 lapsi alle 14 v 1563 € / kk

2 aikuista 1804 € / kk

jne.

Monet mallia tutkailleet eivät ole keksineet selkeää mekanismia jolla se nostaa peruspäivärahan ja toimeentulotuen perusosan tuohon minimitasoon.

Nykyinen työttömyysturva

Peruspäiväraha

"Kelan maksama työttömyysetuus on 32,40 e/pv. Sitä maksetaan 5 päivältä viikossa (myös arkipyhiltä).

Työttömyysetuus on veronalaista tuloa, josta tehdään 20 %:n ennakonpidätys.Kela

Kelan maksama työttömyysturva on siis 32,4 x 21,5 = 696,6 bruttona. Nettosumma on 557,28.

Vajetta minimiin on -645,72 € kk.

Ansiosidonnainen

Jos ansiosidonnaisen päivärahasi verotuksessa käytetään palkkaverokorttia, veroa pidätetään aina vähintään 25 %, vaikka korttiin merkitty veroprosenttisi olisi tätä pienempi.

Laskuri

kk tulot brutto 1600 € kk → 49.81 € / pv 1070.91 € / kk nettosumma 803,18 € / kk

kk tulot brutto 3200 € kk → 81.80 € / pv 1758.70 € / kk nettosumma 1 319,025 € / kk

kk tulot brutto 4800 € kk → 96.26 € / pv 2069.59 € / kk nettosumma 1 552,19 € / kk

Näyttää siltä että 3200 € kk tienaava täyttää minimitason, ylijäämää 116 €. Kuinka käy kun aktiivimalli leikkaa tuloja? 1 319,025 € x 0,954 = 1 258,34 € Ylijäämä supistuu mutta ei katoa.


 

Aktiivimalli on laillinen mikäli jokaiselle työntekijälle taataan 3200 € kk palkka ja kaikille maksetaan ansiosidonnainen. Sampo Terho oli siis oikeilla jäljillä vaatiessaan pakollista työttömyyskassaan kuulumista. (Verkkouutiset) Vielä kun olisi älynnyt vaatia tuota 3200 € kk minimipalkkaa ja jokaiselle oikeutta käydä töissä niin kauan että pääsee ansiosidonnaisen piiriin, voisi ehdotuksen olettaa korjaavan sosiaaliturvamme ensimmäisen suuren aukon.

Eräs hiukan yksinkertainen (oikeisto liberaali) face kaverini ihmetteli kuinka 4,6% työttömyyskorvauksen alennus motivoi ihmiset töihin ellei sitä tee reilu 46% alenema työttömäksi palkkatöistä. En tiedä, ehkä 4,6% on suurempi kuin 46%. Onhan meillä näitä numerotaitoisia ministerejä aikaisemminkin ollut.

Kuten jokainen ymmärtää, rajojen alitus on ihmisoikeusrikos. Perinteisesti ne asiat on käsitelty Nürnbergissä. Mielenkiintoinen kysymys onkin, onko jokainen aktiivimallia valmistellut ottanut huomioon mahdolliset oikeudelliset seuraukset ellei malli tuota minimituloa? Tuo kansainvälinen oikeus eroaa suomalaisesta, voi tuomita hirtettäväksi takautuvalla lainsäädännöllä. Sinne ei kuitenkaan ole toimitettu ketään Eu ulkopuolisista maista. Toivoa sopii etteivät päättäjämme yritä Eu erolla livistää oikeudellisesta vastuustaan.

Tänään oli aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen luovutus. Päätin etten mene sinne vaan kirjoitan aiheesta blokin.

]]>
17 http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252011-aktiivimalli-ja-koyhyysrajat#comments Aktiivimalli köyhyys Fri, 09 Mar 2018 12:50:23 +0000 Auvo Rouvinen http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252011-aktiivimalli-ja-koyhyysrajat
”Maailman mielisairaat – yhdistykää!” http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251751-maailman-mielisairaat-yhdistykaa <p>Oletko keuhkoterveyskuntoutuja jos podet astmaa tai ihoterveyskuntoutuja jos ihottumaa? <em>Mielenterveyskuntoutuja</em> on sanahirviö, vaikka ymmärtäisi käsitteen taustan. <strong>Elias Lönnrot</strong> olisi keksinyt paremman, mutta hän olikin hyvä lääkäri ja siis humanisti.</p><p><strong>Ilkka Taipale</strong> haluaa erottaa työuupumuksen <em>kunnon mielisairauksista</em>. Sellainen on hänen mukaansa esimerkiksi skitsofrenia.</p><p>Nykyisin tiedetään psyyken ilmiöiden biologisuus. Masennus on solukatoa aivoissa, ja monissa sairauksissa on tekoa aivotoiminnan häiriöillä mutta myös viruksilla ja bakteereilla. Lääkkeet tepsivät kehoon ja mieleen, samoin kuntouttavat terapiat.</p><p>Kirjassaan <em>Mielisairaalassa &ndash; lääkärin muistelmat</em> (Into 2017) Ilkka Taipale vyöryttää tietoja ja kokemuksia, joilla hän perustelee sosiaalipoliittista ohjelmaansa. Yhteiskunnan heikoimmat jäävät heitteille. Köyhät, mielisairaat ja työttömät eivät saa apua. Taipale muistuttaa, että &rdquo;työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevien nuorten itsemurhariski on lähes 20-kertainen muihin nuoriin aikuisiin nähden&rdquo;. &nbsp;</p><p><a href="https://jyvaskylankevat2018.blogspot.fi/">Ilkka Taipaleen otsikko kahden viikon kuluttua eli 18.3. klo 12 Jyväskylän Aalto-salissa</a> on haastava: <em>Maailman mielisairaat &ndash; yhdistykää!</em></p><p>Nimeäminen ja merkityksellistäminen ovat vallankäyttöä ja ongelma, vai ovatko? &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oletko keuhkoterveyskuntoutuja jos podet astmaa tai ihoterveyskuntoutuja jos ihottumaa? Mielenterveyskuntoutuja on sanahirviö, vaikka ymmärtäisi käsitteen taustan. Elias Lönnrot olisi keksinyt paremman, mutta hän olikin hyvä lääkäri ja siis humanisti.

Ilkka Taipale haluaa erottaa työuupumuksen kunnon mielisairauksista. Sellainen on hänen mukaansa esimerkiksi skitsofrenia.

Nykyisin tiedetään psyyken ilmiöiden biologisuus. Masennus on solukatoa aivoissa, ja monissa sairauksissa on tekoa aivotoiminnan häiriöillä mutta myös viruksilla ja bakteereilla. Lääkkeet tepsivät kehoon ja mieleen, samoin kuntouttavat terapiat.

Kirjassaan Mielisairaalassa – lääkärin muistelmat (Into 2017) Ilkka Taipale vyöryttää tietoja ja kokemuksia, joilla hän perustelee sosiaalipoliittista ohjelmaansa. Yhteiskunnan heikoimmat jäävät heitteille. Köyhät, mielisairaat ja työttömät eivät saa apua. Taipale muistuttaa, että ”työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevien nuorten itsemurhariski on lähes 20-kertainen muihin nuoriin aikuisiin nähden”.  

Ilkka Taipaleen otsikko kahden viikon kuluttua eli 18.3. klo 12 Jyväskylän Aalto-salissa on haastava: Maailman mielisairaat – yhdistykää!

Nimeäminen ja merkityksellistäminen ovat vallankäyttöä ja ongelma, vai ovatko?  

]]>
6 http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251751-maailman-mielisairaat-yhdistykaa#comments Itsemurhat köyhyys Mielenterveyskuntoutujat Psykiatria Sosiaalipolitiikka Sun, 04 Mar 2018 09:59:06 +0000 Katriina Kajannes http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251751-maailman-mielisairaat-yhdistykaa
Poliitikkojen leipäjonoharha http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250984-poliitikkojen-leipajonoharha Järjestin hieman aikaa sitten tilaisuuden eduskuntatalolla leipäjonojen rahoituksen turvaamiseksi.Tilaisuus oli onnistunut, vaikka kutsumistani edustajista tuli paikalle vain kolme. Asia on kuitenkin niin lähellä sydäntäni, että ryhdyin puuhaamaan uutta tilaisuutta tuonne tarkoituksena saada useampi edustaja heräämään tilanteen vakavuuteen. Kun ryhdyin tiedustelemaan kuivatuotteita jaettavaksi tuolla leipäjonojen tavalla,iski seinä eteen.Keskusliikkeet ilmoittivat että antavat apunsa tuonne yhteinen pöytä-hankkeeseen, mikä on toki kaunis ajatuksena kun siellä tarjottaisiin valmis ateria yhteisruokailuperiaatteella.Tästä on presidenttimme puhunut ja muutama poliitikkokin kehunut, mutta...! Nyt sitten valjastetaan/palkataan tämän avulla ihmisiä toimimaan tuossa uudessa ja ihmeellisessä avustus-systeemissä, ja sehän on leipäjonojen rahoituksesta pois.Onko otettu huomioon, että ehkäpä ihmiset jotka värjöttelevät ruokajonoissa eivät halua julkisesti näyttäytyä? Onhan tuo jonossa oleminen jo tarpeeksi ihmisarvoa alentava homma.Miten itse tuntisit olosi mukavaksi viiden lapsen kanssa, tuolla ventovieraiden keskellä?Entäpä kun lapsi jo tarpeeksi häpeää kun vanhemmilla ei ole rahaa edes ruokaan? Kaveritkin saattaisivat saada tietää ja sehän olisi noloa.Poliitikot norsunluutorneistaan näkevät asoita hieman eri tavalla kuin ne jotka ovat niissä käyneet. Ehdottaisinkin näille edustajille jotka ovat tuon miljoonaleikkauksen tehneet leipäjonoavustuksista, käymään näissä. Ps. Tulen tavalla tai toisella pitämään uuden tilaisuuden aiheesta (omalla kustannuksella )Kutsun ne edustajat presidenttiä myöden,jotka eivät vaivaantuneet paikalle silloin tulemaan. Toivon myös median tulevan, nyt kun se loisti poissaolollaan, kenties oli käsky käynyt.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 9 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250984-poliitikkojen-leipajonoharha#comments Harha köyhyys Leipäjonot poliitikot Thu, 15 Feb 2018 13:06:45 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250984-poliitikkojen-leipajonoharha Välittämisen Suomi http://hilkkalaronia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250968-valittamisen-suomi <p>Älä turhaan jankuta ja keskustele ihmisen kans, jokei halua kuulla sinua eikä ymmärtää, mitä yrität sanoa. Onneksi on some, jossa voi yksinpuhua.</p><p>Mie kannatan vappaata keskustelemista ja heikoimpien auttamista. Uskon, että sois paras yhteiskuntarauhanki kannalta.</p><p>Nykypolitiikot pelottellee muka terrorismilla ja rakentaa pakolaisongelmaa, että sais kansalta jopa vaphaan keskustelun pois.</p><p>Siis ensin pelottelevat ja sitte muka suojaavat kansaa heän omilta pelottelukeksinnöiltä. Supon Pelttari ja tämä ministeri Häkkänen viis veisaa kansan vähäosasista, joilon hätä, ne kehittellee ihan omia sfäärejään.</p><p>Keskustelun taso ja jokku Ylen Uutiset on heikko esitys, sanosinko, että kansan höntitystä, joo meitä höntitettään.</p><p>Net, joilon työtä ja terhveyttä net voi yhä paremmin.</p><p>Nyt jopa lukiot ja yliopistot siirtyy köyhien tavottamattomhiin.</p><p>Mie haluan toisesta ihmisestä välittämisen Suomen.</p><p>No mie kannatan ja haluan, että työttömillä, köyhillä ja saihrailla ois valtaa.</p><p>Sitä valtaa, jota niilei ole. Niitä ei kuunnella. Heikoilla ei ole valtaa eikä net jaksa eikä ossaa.</p><p>Huonossa lykyssä jonaki päivänä niin kuitenki voi käyä, että vähäväkiset havahtuu ja alkaa käyttään valtaa, jotei tämän päivän valtaapitävät ilmeisesti huomaa olevankkaan, sen syrjittyjen ja kärsivien vallan nimi on sekasorto ja onneton tappelu.</p><p>Ei poliittisesti oikealla eikä vasemmalla eikä keskelläkkään välitetä muustako omasta vallasta ja toisten haukkumisesta oman kilven kiillottamisen sivussa.</p><p>Rahhaa on, muttei sitä ohjata hättää kärsiville, se on ongelma. Eikö ookki yksinkertasta.</p><p>Jos vähäväkisiä autettas pärjäähmään, välitettäs heikommasta, rakastettas ja tuettas, kaikki vois paremmin.</p><p>Nojoo, siis ihanaa päivää, kaikesta huolimatta ihanaa päivää, kaikki tekkee parhhaansa, myös puolueihmiset, rikhaat ja hyvinvoivat tietenki, en sitä tarkota, no empä alota alusta, pai pai pus pus!</p><p>- hilkkapien</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Älä turhaan jankuta ja keskustele ihmisen kans, jokei halua kuulla sinua eikä ymmärtää, mitä yrität sanoa. Onneksi on some, jossa voi yksinpuhua.

Mie kannatan vappaata keskustelemista ja heikoimpien auttamista. Uskon, että sois paras yhteiskuntarauhanki kannalta.

Nykypolitiikot pelottellee muka terrorismilla ja rakentaa pakolaisongelmaa, että sais kansalta jopa vaphaan keskustelun pois.

Siis ensin pelottelevat ja sitte muka suojaavat kansaa heän omilta pelottelukeksinnöiltä. Supon Pelttari ja tämä ministeri Häkkänen viis veisaa kansan vähäosasista, joilon hätä, ne kehittellee ihan omia sfäärejään.

Keskustelun taso ja jokku Ylen Uutiset on heikko esitys, sanosinko, että kansan höntitystä, joo meitä höntitettään.

Net, joilon työtä ja terhveyttä net voi yhä paremmin.

Nyt jopa lukiot ja yliopistot siirtyy köyhien tavottamattomhiin.

Mie haluan toisesta ihmisestä välittämisen Suomen.

No mie kannatan ja haluan, että työttömillä, köyhillä ja saihrailla ois valtaa.

Sitä valtaa, jota niilei ole. Niitä ei kuunnella. Heikoilla ei ole valtaa eikä net jaksa eikä ossaa.

Huonossa lykyssä jonaki päivänä niin kuitenki voi käyä, että vähäväkiset havahtuu ja alkaa käyttään valtaa, jotei tämän päivän valtaapitävät ilmeisesti huomaa olevankkaan, sen syrjittyjen ja kärsivien vallan nimi on sekasorto ja onneton tappelu.

Ei poliittisesti oikealla eikä vasemmalla eikä keskelläkkään välitetä muustako omasta vallasta ja toisten haukkumisesta oman kilven kiillottamisen sivussa.

Rahhaa on, muttei sitä ohjata hättää kärsiville, se on ongelma. Eikö ookki yksinkertasta.

Jos vähäväkisiä autettas pärjäähmään, välitettäs heikommasta, rakastettas ja tuettas, kaikki vois paremmin.

Nojoo, siis ihanaa päivää, kaikesta huolimatta ihanaa päivää, kaikki tekkee parhhaansa, myös puolueihmiset, rikhaat ja hyvinvoivat tietenki, en sitä tarkota, no empä alota alusta, pai pai pus pus!

- hilkkapien

]]>
3 http://hilkkalaronia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250968-valittamisen-suomi#comments köyhyys Sensuuri Thu, 15 Feb 2018 06:56:07 +0000 Hilkka Laronia http://hilkkalaronia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250968-valittamisen-suomi
Ratkaisua leipäjonojen sietämättömään keveyteen. http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250827-leipajonojen-sietamaton-keveys Olen usein tuonut blogissani esiin leipäjonoja, ne kun on minunkin sydämmellä kuten Presidentin ja päättäjen myös( Hyvää näytelmää kuitenkin vain) Nyt on ehdotettu leipäjonojen piilottamista silmistä pois ja tilalle kirkkojen tarjoamaa yhteismuonitusta. Sikäli aivan varteenotetta lisä tähän systeemiin köyhien ja vähävaraisien auttamiseksi, mutta kyseenalaistan mallin kuitenkin kun se ei ole ratkaisu ongelmaan. Olen itse käynyt tutkimassa näitä, ja siellä on silmäni avautuneet. Tuolla käy aivan tavallisia ihmisiä, eläkeläisiä, yksinhuoltajia, työssäkäyviä pienipalkkaisia ja jopa perheitä lapsien kanssa, hätää on siis montaa muotoa. Tähän perustuen en usko tuon yhteisruokailun olevan ratkaisu tähän. Ensinnäkin kuinka moni niihin lähtisi naamaansa näyttämään koko perheen kera, saatikkaan että yksi ruoka päivässä ei ole riittävä.Ruokajonoissa saa kassillisen, joissain jopa kaksi kassia hyviä ja ravitsevia perustarpeita joista voi itse kotonaan valmistaa ravintoa perheelleen, ta vaikka vain itselle.Tuo esimerkkipaikka on täällä lahdessa ja pyysinkin pitäjää kirjoittamaan puheen tuonne leipäjonotilaisuuteen taannoin, tekniikka petti ja en kyennyt sitä tuolla lukemaan. Toimitin sen kuitenkin Eduskuntaan ja toivottavasti aiheuttaa toimia. Lisäksi minulla on idea näiden tukemiseksi ja laitan tästä vielä kirjelmän tänään Presidentille, toivottavasti hän tarttuu asiaan ja puoltaa sitä.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 0 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250827-leipajonojen-sietamaton-keveys#comments Eliitti köyhyys Leipäjonot Raha Mon, 12 Feb 2018 07:48:05 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250827-leipajonojen-sietamaton-keveys