gallup http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132364/all Wed, 11 Jul 2018 14:20:05 +0300 fi Mielipidemittaukset - tilastotieteen perusteita http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258094-mielipidemittaukset-tilastotieteen-perusteita <p>Eräs silmiinpistävä piirre poliittisessa keskustelussa on joidenkin ryhmien epäluuloinen suhtautuminen mielipidemittauksiin. Moinen tiedevastaisuus on männävuosina levinnyt myös suomalaiseen kontekstiin erityisesti perussuomalaisten ajamana. Koska ihmiskuvani on positiivinen, lähden siitä olettamuksesta, että yllä kuvattu johtuu yksinkertaisesti tietämättömyydestä. Ei täysin oikeutetusti olla tutustuttu matematiikkaan mielipidemittausten takana muun työnteon ja elämisen ohessa, eikä sosiaalisesta kuplautumisesta johtuen tulokset aina vastaa omia käsityksiä aiheena olevasta asiasta.</p><p>Seuraavassa käydään läpi mielipidemittausten perustava toimintaperiaate, sekä havainnollistetaan esimerkin avulla miten mielipidemittausta ei kannata toteuttaa todellisuutta vastaamattomien tuloksien välttämiseksi.</p><p>Mielipidemittausten yksinkertaisena tarkoituksena on siis kartoittaa halutun ryhmän, esimerkiksi suomalaisten, mielipidettä tiettyyn aiheeseen. Tutuimmat mielipidemittaukset lienevät kuukausittaiset puoluegallupit, jotka julkaistaan maamme tiedotusvälineistössä.</p><p>Jokaiselta suomalaiselta erikseen kysyminen olisi kuitenkin äärimmäisen vaivalloista, kallista ja aikaa vievää. Onneksemme mielipiteen tarkahko kartoitus onnistuu myös kysymällä mielipidettä pienemmältä, <em>satunnaisesti valitulta </em>joukolta. Se, miksi esimerkiksi tuhannelta ihmiseltä kysymällä saadaan suhteellisen tarkasti selvitettyä miljoonien ihmisten mielipidejakauma, havainnollistuu helposti seuraavalla intuitiivisella esimerkillä.</p><p>Ajattele, että sinun tulisi selvittää kruunien ja klaavojen jakauma, kun kolikkoa heitetään miljoona kertaa. Oletettavasti pystytään jo ennen heittoa arvioimaan, että jakauma on noin puolet ja puolet, kolikonheiton matematiikka kun on kohtuullisen hyvin tunnettua. Tahdot kuitenkin selvittää asian itse.</p><p>Ensimmäisellä heitolla saat joko kruunan tai klaavan. Tällöin jakauma on 1-0, mikä on suhteellisen kaukana arvioidusta 50-50 jakaumasta. Kolmen heiton jälkeen tilanne on joko 2-1 tai 3-0, mitkä nekin ovat suhteellisen kaukana siitä. Kymmenen heiton jälkeen tilanne on todennäköisesti jo tasaisempi. Sadan heiton jälkeen todennäköisesti jo huomattavasti lähempänä 50 kruunaa ja 50 klaavaa. Tuhannen heiton jälkeen ollaan suhteellisen suurella varmuudella erittäin lähellä miljoonan kolikonheiton jakaumaa.</p><p>Voit itse testata.</p><p>Yllä kuvattua periaatetta kutsutaan tilastotieteen tutkimuksessa suurten lukujen laiksi. Sen mukaan kun toistetaan satunnaista suoritetta uudestaan, suuremmalla määrällä vastausten keskiarvo hakeutuu kohti &quot;oikeata&quot; arvoa. Siis satunnaisen kolikon heitossa noin puolet kruunaa, puolet klaavaa. Mielipidemittauksissa tarpeeksi monelta satunnaisesti valitulta kysymällä puolueiden tai ehdokkaiden kannatus asettuu lähelle niiden tosiasiallista kannatusta.</p><p>Samaa periaatetta siis käytetään mielipidemittausten yhteydessä. Koska ei voida kysyä miljoonilta suomalaisäänestäjiltä, kysytään pienemmältä satunnaiselta ryhmältä, joka yllä kuvatun periaatteen mukaisesti antaa suhteellisen tarkan kuvan oikeasta tilanteesta.</p><p>Useammalta ihmiseltä kysyminen on tietenkin aina parempi. Viimeistään kahden tuhannen vastaajan kohdalla kuitenkin hyöty alkaa olla niin marginaalinen, ettei saavutettu muutaman prosentin kymmenyksen tarkennus ole keräyskustannusten arvoinen. Vastaavasti, jos olet heittänyt kolikkoa jo tuhat kertaa, seuraavat viisisataa heittoa tuskin muuttavat jakaumaa merkittävästi mihinkään suuntaan, mutta aiheuttavat kosolti vaivaa ja vievät rutosti aikaa.</p><p>Se, mikä on tarpeeksi suuri otanta, on matemaattisen yhtälön tulosta. Nyrkkisääntönä Suomen neljän ja puolen miljoonan äänioikeutetun mielipiteen kartoitus onnistuu kolmen prosenttiyksikön tarkkuudella, kun mittauksen otanta on tuhat henkilöä.</p><p>Ymmärrettävästi osin keräyskustannuksista johtuen jää mittauksiin muutaman prosenttiyksikön virhemarginaali, jonka sisällä todellinen arvo on 95% luottamuksella.</p><p>&nbsp;</p><hr /><p>&nbsp;</p><p>Läpi tekstin olen painottanut termiä <em>satunnainen</em>. Mielipidemittausten(kin) yhteydessä otannan on tärkeänä osana oltava täysin sattumanvarainen. Kolikonheitossa kolikon on niin ikään oltava satunnainen kolikko, ei esimerkiksi ennalta valittu ja muokattu päätymään vain noin joka neljännellä heitolla klaavaksi. Tästä syystä esimerkiksi internetissä toteutetut klikkauskyselyt eivät yleensä ole kovinkaan tarkkoja, vaan vääristävät otannan kysymällä yleisöltä, joka ei vastaa Suomen neljän ja puolen miljoonan äänestäjäkuntaa.</p><p>Erinomainen esimerkki yllä mainitusta on viime päivinä jälleen aktiivisuutta ja huomiota kerännyt Facebook-sivusto <a href="https://www.facebook.com/GallupSuomi/">Gallup - Suomi</a>. Samainen sivusto muun muassa <a href="https://pbs.twimg.com/media/DhzpbMZX0AAuFk4.jpg">ennusti</a> kyselyineen alkuvuoden presidentinvaaleissa Sauli Niinistölle 12% ääniosuutta. Lisäksi <a href="https://pbs.twimg.com/media/DhzpaqRXkAAImsi.jpg">uskottiin</a> Laura Huhtasaaren saavan 88% äänistä Sauli Niinistöä vastaan.</p><p>Huolimatta suhteellisen suuresta otannasta (yli viisi tuhatta), on otanta ymmärrettävästi vinoutunut, sillä se kysyy mielipidettä käytännössä Facebookia käyttäviltä, kyseistä sivua seuraavilta ihmisiltä. Jo yksistään internetin sekä Facebookin käyttäjät eivät vastaa Suomen äänestäjäkuntaa, vaan ovat keskimääräistä nuorempaa sekä miesvoittoisempaa. Lisäksi kyseisen sivun lukijakunnan jakauma tuskin vastaa edes Facebookin käyttäjäjakaumaa.</p><p>Ymmärrettävästi yllä olevasta johtuen sivuston mielipidemittaus Niinistön 12% ääniosuuksineen oli virheellinen kymmenillä prosenteilla. Kyseessä on havainnollistava osoitus siitä, miksi vastaavat internet-kyselyt harvoin tarjoavat totuudenmukaista kuvaa käsiteltävästä aiheesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eräs silmiinpistävä piirre poliittisessa keskustelussa on joidenkin ryhmien epäluuloinen suhtautuminen mielipidemittauksiin. Moinen tiedevastaisuus on männävuosina levinnyt myös suomalaiseen kontekstiin erityisesti perussuomalaisten ajamana. Koska ihmiskuvani on positiivinen, lähden siitä olettamuksesta, että yllä kuvattu johtuu yksinkertaisesti tietämättömyydestä. Ei täysin oikeutetusti olla tutustuttu matematiikkaan mielipidemittausten takana muun työnteon ja elämisen ohessa, eikä sosiaalisesta kuplautumisesta johtuen tulokset aina vastaa omia käsityksiä aiheena olevasta asiasta.

Seuraavassa käydään läpi mielipidemittausten perustava toimintaperiaate, sekä havainnollistetaan esimerkin avulla miten mielipidemittausta ei kannata toteuttaa todellisuutta vastaamattomien tuloksien välttämiseksi.

Mielipidemittausten yksinkertaisena tarkoituksena on siis kartoittaa halutun ryhmän, esimerkiksi suomalaisten, mielipidettä tiettyyn aiheeseen. Tutuimmat mielipidemittaukset lienevät kuukausittaiset puoluegallupit, jotka julkaistaan maamme tiedotusvälineistössä.

Jokaiselta suomalaiselta erikseen kysyminen olisi kuitenkin äärimmäisen vaivalloista, kallista ja aikaa vievää. Onneksemme mielipiteen tarkahko kartoitus onnistuu myös kysymällä mielipidettä pienemmältä, satunnaisesti valitulta joukolta. Se, miksi esimerkiksi tuhannelta ihmiseltä kysymällä saadaan suhteellisen tarkasti selvitettyä miljoonien ihmisten mielipidejakauma, havainnollistuu helposti seuraavalla intuitiivisella esimerkillä.

Ajattele, että sinun tulisi selvittää kruunien ja klaavojen jakauma, kun kolikkoa heitetään miljoona kertaa. Oletettavasti pystytään jo ennen heittoa arvioimaan, että jakauma on noin puolet ja puolet, kolikonheiton matematiikka kun on kohtuullisen hyvin tunnettua. Tahdot kuitenkin selvittää asian itse.

Ensimmäisellä heitolla saat joko kruunan tai klaavan. Tällöin jakauma on 1-0, mikä on suhteellisen kaukana arvioidusta 50-50 jakaumasta. Kolmen heiton jälkeen tilanne on joko 2-1 tai 3-0, mitkä nekin ovat suhteellisen kaukana siitä. Kymmenen heiton jälkeen tilanne on todennäköisesti jo tasaisempi. Sadan heiton jälkeen todennäköisesti jo huomattavasti lähempänä 50 kruunaa ja 50 klaavaa. Tuhannen heiton jälkeen ollaan suhteellisen suurella varmuudella erittäin lähellä miljoonan kolikonheiton jakaumaa.

Voit itse testata.

Yllä kuvattua periaatetta kutsutaan tilastotieteen tutkimuksessa suurten lukujen laiksi. Sen mukaan kun toistetaan satunnaista suoritetta uudestaan, suuremmalla määrällä vastausten keskiarvo hakeutuu kohti "oikeata" arvoa. Siis satunnaisen kolikon heitossa noin puolet kruunaa, puolet klaavaa. Mielipidemittauksissa tarpeeksi monelta satunnaisesti valitulta kysymällä puolueiden tai ehdokkaiden kannatus asettuu lähelle niiden tosiasiallista kannatusta.

Samaa periaatetta siis käytetään mielipidemittausten yhteydessä. Koska ei voida kysyä miljoonilta suomalaisäänestäjiltä, kysytään pienemmältä satunnaiselta ryhmältä, joka yllä kuvatun periaatteen mukaisesti antaa suhteellisen tarkan kuvan oikeasta tilanteesta.

Useammalta ihmiseltä kysyminen on tietenkin aina parempi. Viimeistään kahden tuhannen vastaajan kohdalla kuitenkin hyöty alkaa olla niin marginaalinen, ettei saavutettu muutaman prosentin kymmenyksen tarkennus ole keräyskustannusten arvoinen. Vastaavasti, jos olet heittänyt kolikkoa jo tuhat kertaa, seuraavat viisisataa heittoa tuskin muuttavat jakaumaa merkittävästi mihinkään suuntaan, mutta aiheuttavat kosolti vaivaa ja vievät rutosti aikaa.

Se, mikä on tarpeeksi suuri otanta, on matemaattisen yhtälön tulosta. Nyrkkisääntönä Suomen neljän ja puolen miljoonan äänioikeutetun mielipiteen kartoitus onnistuu kolmen prosenttiyksikön tarkkuudella, kun mittauksen otanta on tuhat henkilöä.

Ymmärrettävästi osin keräyskustannuksista johtuen jää mittauksiin muutaman prosenttiyksikön virhemarginaali, jonka sisällä todellinen arvo on 95% luottamuksella.

 


 

Läpi tekstin olen painottanut termiä satunnainen. Mielipidemittausten(kin) yhteydessä otannan on tärkeänä osana oltava täysin sattumanvarainen. Kolikonheitossa kolikon on niin ikään oltava satunnainen kolikko, ei esimerkiksi ennalta valittu ja muokattu päätymään vain noin joka neljännellä heitolla klaavaksi. Tästä syystä esimerkiksi internetissä toteutetut klikkauskyselyt eivät yleensä ole kovinkaan tarkkoja, vaan vääristävät otannan kysymällä yleisöltä, joka ei vastaa Suomen neljän ja puolen miljoonan äänestäjäkuntaa.

Erinomainen esimerkki yllä mainitusta on viime päivinä jälleen aktiivisuutta ja huomiota kerännyt Facebook-sivusto Gallup - Suomi. Samainen sivusto muun muassa ennusti kyselyineen alkuvuoden presidentinvaaleissa Sauli Niinistölle 12% ääniosuutta. Lisäksi uskottiin Laura Huhtasaaren saavan 88% äänistä Sauli Niinistöä vastaan.

Huolimatta suhteellisen suuresta otannasta (yli viisi tuhatta), on otanta ymmärrettävästi vinoutunut, sillä se kysyy mielipidettä käytännössä Facebookia käyttäviltä, kyseistä sivua seuraavilta ihmisiltä. Jo yksistään internetin sekä Facebookin käyttäjät eivät vastaa Suomen äänestäjäkuntaa, vaan ovat keskimääräistä nuorempaa sekä miesvoittoisempaa. Lisäksi kyseisen sivun lukijakunnan jakauma tuskin vastaa edes Facebookin käyttäjäjakaumaa.

Ymmärrettävästi yllä olevasta johtuen sivuston mielipidemittaus Niinistön 12% ääniosuuksineen oli virheellinen kymmenillä prosenteilla. Kyseessä on havainnollistava osoitus siitä, miksi vastaavat internet-kyselyt harvoin tarjoavat totuudenmukaista kuvaa käsiteltävästä aiheesta.

]]>
40 http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258094-mielipidemittaukset-tilastotieteen-perusteita#comments gallup matematiikka Mielipidekysely Perussuomalaiset Tilastotiede Wed, 11 Jul 2018 11:20:05 +0000 Julius Lehtinen http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258094-mielipidemittaukset-tilastotieteen-perusteita
Uudet poliittiset liikkeet ja perussuomalaiset http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255207-uudet-poliittiset-liikkeet-ja-perussuomalaiset <p>Maaseudun Tulevaisuuden teettämä tutkimus uusien poliittisten liikkeiden kiinnostavuudesta on herättänyt keskustelua. Sinänsä huomioiden paljonko Väyrynen, Harkimo ja eräs loikkaripuolue ovat saaneet tilaa valtamediassa, se on ymmärrettävää. Kun jotain asiaa toitotetaan paljon julkisuudessa, se useimmissa tapauksissa alkaa kiinnostaa.</p><p>Monet perussuomalaisiin kriittisesti suhtautuvat mediat ovat nostaneet otsikkotasollekin sen tutkimuksessa ilmenneen seikan, että perussuomalaisten kannattajien keskuudessa olisi muita suurempaa kannatusta uusille poliittisille liikkeille. Kyynisempi arvelisi noston taka-ajatukseksi sen, että saataisiin taas yhdellä tavalla nakerrettua perussuomalaisten kannatusta.</p><p>Omasta mielestäni taas tämä seikka, olettaen että on totta väitetyssä muodossa, on suorastaan positiivinen asia. Se osoittaa että perussuomalaisia kannattavat aktiiviset ja omilla aivoillaan ajattelevat kansalaiset, jotka haluavat muutosta asioihin, eivätkä vain omaa eturyhmäänsä edustavia urapoliitikoita jauhamaan vanhaa levyä. Perussuomalaisten äänestäjät haluavat äänelleen vastinetta.</p><p>En halua ottaa mitään pois niiltä, jotka vilpittömästi uskovat Väyrysen, Jungnerin tai Harkimon olevan johtajatyyppejä, jotka veisivät Suomen parempaan tulevaisuuteen ja uskovat että näistä on rakentamaan siihen vaadittava koneisto ympärilleen. Soolosuorituksin kun politiikassa ei kukaan voi pärjätä. Onnea sille tielle - demokratiaa voi palvella monin tavoin.</p><p>Sen sijaan haluan kirjoittaa&nbsp;perussuomalaisin arvoin ajatteleville sekä puolueen ohjelmia hyvänä pitäville äänestäjille, jotka haluavat miettiä myös muita vaihtoehtoja. Miksen myös niille, jotka olivat ajatelleet nukkua seuraavat vaalit, protestina entisen puolueen johdon loikkaamiselle sekä petokselle. Siitä olen pahoillani, mutta menneisyyttä ei voi muuttaa. Keskityn tulevaan.</p><p>Lyhyt viesti:</p><p>Vain äänestämällä kaikissa yleisissä vaaleissa oman vaalipiirisi perussuomalaisten listan mieluisinta ehdokasta, voit viedä eteenpäin perussuomalaisia arvoja sekä ohjelmaa ja antaa niille painoarvoa päätettäessä yhteisistä asioista. Kaikki muu paitsi perussuomalaisen ehdokkaan äänestäminen, vie niitä asioita taaksepäin.</p><p>Pitkä viesti:</p><p>Aina kannattaa pitää silmät ja korvat auki, mutta syytä muistaa että mitä todennäköisemmin sirpalepuolueita äänestävän ääni menee hukkaan piilevään äänikynnykseen. Niin toimii vaalijärjestelmämme, että vain saavutetut paikat lasketaan. Kaikki annetut äänet lasketaan, mutta karkeasti sanoen vain niillä on merkitystä, jotka on annettu listalle, jolta menee läpi vähintään yksi.</p><p>Käytännön esimerkki kuvitteellisesta vaalipiiristä, kuvitteellisissa eduskuntavaaleissa, jonain vuonna. On äänestäjä joka periaatteessa kannattaa perussuomalaisia, mutta huomaakin pienpuolueen X listalla hyvältä vaikuttavan ehdokkaan. Ehdokas kannattaa eroa EU:sta sekä muita äänestäjän positiivisena pitämiä asioita, on suorasanainen ja selkeä. Äänestäjä päättääkin antaa tälle mahdollisuuden.</p><p>Tulee vaalipäivän ilta ja äänet lasketaan. Osoittautuu että piirissä yhden paikan saa vertausluvulla 12300, kun puolue X saa kokonaisuudessaan 500 ääntä - niinpä X ei saa lähellekään yhtä paikkaa. Perussuomalaiset saavat kaksi paikkaa, kolmannen jäädessä yhden äänen verran viivan alapuolelle. Viivan yli nousee tästä syystä vihreiden toinen ehdokas, tai sitten vasemmistoliiton ensimmäinen.</p><p>Voisin kuvitella, että kyseisen äänestäjän suussa leijailisi tässä kohtaa hienokseltaan mustan pekan maku. Mutta minkä enää teet asialle - vaalitulos kun on aina oikeassa. Kansallismielisten ja EU-kriittisten voimien hajaannus vei läpi täysin vastakkaista kantaa edustavan kansanedustajan, kenties jopa heilautti ratkaisevasti puolueiden välisiä voimasuhteita valtakunnallisessa tuloksessa.&nbsp;</p><p>Esimerkki on teoriassa mahdollinen, vaikkakin eduskuntavaalit harvoin yhteen ääneen ratkeavat. Mutta on epätodennäköistä että kyseinen äänestäjä todellakin olisi ainoana keksinyt kyseisen ajatuksen. Todennäköisimmin sen ovat keksinyt ainakin kymmenet, elleivät sadat äänestäjät.&nbsp;Ja vaikka 3. paikka tulisikin, silloin nämä äänestäjät eivät olisi voineet vaikuttaa PS listan sisäiseen järjestykseen.</p><p>En halua pelotella, vaan tuoda esiin tosiasiat joiden alla vaaleja käydään. Vaalimatematiikka on armotonta nollasummapeliä ja puolueiden välinen kamppailu paikoista johtaa aina ja poikkeuksetta kaikkien paikkojen ja sitä kautta vaikutusvallan jakamiseen. Jos perussuomalaiset eivät saisi riittävän suurta kannatusta, muilta puolueilta poistuisi täysin paine mm. EU-kriittisyyteen ja maahanmuuton hillintään.</p><p>Kannustankin politiikan uudistamisesta kiinnostuneita, perinteisiä arvoja kunnioittavia, isänmaallisia ja jalat maassa eläviä ihmisiä tutustumaan perussuomalaiseen vaihtoehtoon. Puolueella on selvät profiilikysymykset, joissa kukaan muu ei tarjoa uskottavampaa vaihtoehtoa - niistä kaikki ovat tietoisia. Mutta olemme myös positiivisessa mielessä yleispuolue, jolla on tarjota ratkaisu kaikkiin yhteiskunnan keskeisiin kysymyksiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maaseudun Tulevaisuuden teettämä tutkimus uusien poliittisten liikkeiden kiinnostavuudesta on herättänyt keskustelua. Sinänsä huomioiden paljonko Väyrynen, Harkimo ja eräs loikkaripuolue ovat saaneet tilaa valtamediassa, se on ymmärrettävää. Kun jotain asiaa toitotetaan paljon julkisuudessa, se useimmissa tapauksissa alkaa kiinnostaa.

Monet perussuomalaisiin kriittisesti suhtautuvat mediat ovat nostaneet otsikkotasollekin sen tutkimuksessa ilmenneen seikan, että perussuomalaisten kannattajien keskuudessa olisi muita suurempaa kannatusta uusille poliittisille liikkeille. Kyynisempi arvelisi noston taka-ajatukseksi sen, että saataisiin taas yhdellä tavalla nakerrettua perussuomalaisten kannatusta.

Omasta mielestäni taas tämä seikka, olettaen että on totta väitetyssä muodossa, on suorastaan positiivinen asia. Se osoittaa että perussuomalaisia kannattavat aktiiviset ja omilla aivoillaan ajattelevat kansalaiset, jotka haluavat muutosta asioihin, eivätkä vain omaa eturyhmäänsä edustavia urapoliitikoita jauhamaan vanhaa levyä. Perussuomalaisten äänestäjät haluavat äänelleen vastinetta.

En halua ottaa mitään pois niiltä, jotka vilpittömästi uskovat Väyrysen, Jungnerin tai Harkimon olevan johtajatyyppejä, jotka veisivät Suomen parempaan tulevaisuuteen ja uskovat että näistä on rakentamaan siihen vaadittava koneisto ympärilleen. Soolosuorituksin kun politiikassa ei kukaan voi pärjätä. Onnea sille tielle - demokratiaa voi palvella monin tavoin.

Sen sijaan haluan kirjoittaa perussuomalaisin arvoin ajatteleville sekä puolueen ohjelmia hyvänä pitäville äänestäjille, jotka haluavat miettiä myös muita vaihtoehtoja. Miksen myös niille, jotka olivat ajatelleet nukkua seuraavat vaalit, protestina entisen puolueen johdon loikkaamiselle sekä petokselle. Siitä olen pahoillani, mutta menneisyyttä ei voi muuttaa. Keskityn tulevaan.

Lyhyt viesti:

Vain äänestämällä kaikissa yleisissä vaaleissa oman vaalipiirisi perussuomalaisten listan mieluisinta ehdokasta, voit viedä eteenpäin perussuomalaisia arvoja sekä ohjelmaa ja antaa niille painoarvoa päätettäessä yhteisistä asioista. Kaikki muu paitsi perussuomalaisen ehdokkaan äänestäminen, vie niitä asioita taaksepäin.

Pitkä viesti:

Aina kannattaa pitää silmät ja korvat auki, mutta syytä muistaa että mitä todennäköisemmin sirpalepuolueita äänestävän ääni menee hukkaan piilevään äänikynnykseen. Niin toimii vaalijärjestelmämme, että vain saavutetut paikat lasketaan. Kaikki annetut äänet lasketaan, mutta karkeasti sanoen vain niillä on merkitystä, jotka on annettu listalle, jolta menee läpi vähintään yksi.

Käytännön esimerkki kuvitteellisesta vaalipiiristä, kuvitteellisissa eduskuntavaaleissa, jonain vuonna. On äänestäjä joka periaatteessa kannattaa perussuomalaisia, mutta huomaakin pienpuolueen X listalla hyvältä vaikuttavan ehdokkaan. Ehdokas kannattaa eroa EU:sta sekä muita äänestäjän positiivisena pitämiä asioita, on suorasanainen ja selkeä. Äänestäjä päättääkin antaa tälle mahdollisuuden.

Tulee vaalipäivän ilta ja äänet lasketaan. Osoittautuu että piirissä yhden paikan saa vertausluvulla 12300, kun puolue X saa kokonaisuudessaan 500 ääntä - niinpä X ei saa lähellekään yhtä paikkaa. Perussuomalaiset saavat kaksi paikkaa, kolmannen jäädessä yhden äänen verran viivan alapuolelle. Viivan yli nousee tästä syystä vihreiden toinen ehdokas, tai sitten vasemmistoliiton ensimmäinen.

Voisin kuvitella, että kyseisen äänestäjän suussa leijailisi tässä kohtaa hienokseltaan mustan pekan maku. Mutta minkä enää teet asialle - vaalitulos kun on aina oikeassa. Kansallismielisten ja EU-kriittisten voimien hajaannus vei läpi täysin vastakkaista kantaa edustavan kansanedustajan, kenties jopa heilautti ratkaisevasti puolueiden välisiä voimasuhteita valtakunnallisessa tuloksessa. 

Esimerkki on teoriassa mahdollinen, vaikkakin eduskuntavaalit harvoin yhteen ääneen ratkeavat. Mutta on epätodennäköistä että kyseinen äänestäjä todellakin olisi ainoana keksinyt kyseisen ajatuksen. Todennäköisimmin sen ovat keksinyt ainakin kymmenet, elleivät sadat äänestäjät. Ja vaikka 3. paikka tulisikin, silloin nämä äänestäjät eivät olisi voineet vaikuttaa PS listan sisäiseen järjestykseen.

En halua pelotella, vaan tuoda esiin tosiasiat joiden alla vaaleja käydään. Vaalimatematiikka on armotonta nollasummapeliä ja puolueiden välinen kamppailu paikoista johtaa aina ja poikkeuksetta kaikkien paikkojen ja sitä kautta vaikutusvallan jakamiseen. Jos perussuomalaiset eivät saisi riittävän suurta kannatusta, muilta puolueilta poistuisi täysin paine mm. EU-kriittisyyteen ja maahanmuuton hillintään.

Kannustankin politiikan uudistamisesta kiinnostuneita, perinteisiä arvoja kunnioittavia, isänmaallisia ja jalat maassa eläviä ihmisiä tutustumaan perussuomalaiseen vaihtoehtoon. Puolueella on selvät profiilikysymykset, joissa kukaan muu ei tarjoa uskottavampaa vaihtoehtoa - niistä kaikki ovat tietoisia. Mutta olemme myös positiivisessa mielessä yleispuolue, jolla on tarjota ratkaisu kaikkiin yhteiskunnan keskeisiin kysymyksiin.

]]>
3 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255207-uudet-poliittiset-liikkeet-ja-perussuomalaiset#comments gallup Perussuomalaiset Politiikka Sat, 12 May 2018 09:35:34 +0000 Jani Mäkelä http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255207-uudet-poliittiset-liikkeet-ja-perussuomalaiset
Kansalaispuolue suosituin uusista liikkeistä maakunnissa http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255200-kansalaispuolue-suosituin-uusista-liikkeista-maakunnissa <p>Maaseudun Tulevaisuuden teettämän tutkimuksen mukaan uusista liikkeistä suosituin maakunnissa on Kansalaispuolue. Kansalaispuoluetta&nbsp;voisi harkita äänestävänsä kaikista suomalaisista 6 prosenttia. MT:n tutkimuksessa mukana olivat Kansalaispuolue, Liike Nyt ja Siniset.</p><p>Nostamme Kansalaispuolueessa hattua Maaseudun Tulevaisuudelle, joka toteuttaa demokratiaa tutkimalla uusien kansanliikkeiden kannatusta.</p><p>Maaseudun Tulevaisuuden tekemä tutkimus osoittaa,&nbsp; että maakunnissa Kansalaispuolue voi saavuttaa jopa kymmenen prosentin kannatuksen. Jos otetaan lukuun kannastaan vielä epävarmat, on puolueellamme jopa 28 prosentin kannatuspotentiaali.</p><p>Tämä on todella positiivinen tulos ottaen huomioon, että meillä ei vielä ole yhtään ministeriä eikä istuvaa kansanedustajaa.</p><p>Tulos osoittaa, että perinteiset puolueet ovat unohtaneet maakuntien ihmiset.</p><p>Kansalaispuolue on edistys- ja uudistusmielinen puolue, ja siksi on ilahduttavaa, että nuoret suhtautuvat positiivisesti uusiin poliittisiin liikkeisiin.</p><p><strong>Sami Kilpeläinen</strong><br />Kansalaispuolueen puheenjohtaja</p><p><strong>Piia Kattelus</strong><br />Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maaseudun Tulevaisuuden teettämän tutkimuksen mukaan uusista liikkeistä suosituin maakunnissa on Kansalaispuolue. Kansalaispuoluetta voisi harkita äänestävänsä kaikista suomalaisista 6 prosenttia. MT:n tutkimuksessa mukana olivat Kansalaispuolue, Liike Nyt ja Siniset.

Nostamme Kansalaispuolueessa hattua Maaseudun Tulevaisuudelle, joka toteuttaa demokratiaa tutkimalla uusien kansanliikkeiden kannatusta.

Maaseudun Tulevaisuuden tekemä tutkimus osoittaa,  että maakunnissa Kansalaispuolue voi saavuttaa jopa kymmenen prosentin kannatuksen. Jos otetaan lukuun kannastaan vielä epävarmat, on puolueellamme jopa 28 prosentin kannatuspotentiaali.

Tämä on todella positiivinen tulos ottaen huomioon, että meillä ei vielä ole yhtään ministeriä eikä istuvaa kansanedustajaa.

Tulos osoittaa, että perinteiset puolueet ovat unohtaneet maakuntien ihmiset.

Kansalaispuolue on edistys- ja uudistusmielinen puolue, ja siksi on ilahduttavaa, että nuoret suhtautuvat positiivisesti uusiin poliittisiin liikkeisiin.

Sami Kilpeläinen
Kansalaispuolueen puheenjohtaja

Piia Kattelus
Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja

]]>
9 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255200-kansalaispuolue-suosituin-uusista-liikkeista-maakunnissa#comments gallup Kansalaispuolue Maakunnat Politiikka Sat, 12 May 2018 06:27:40 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255200-kansalaispuolue-suosituin-uusista-liikkeista-maakunnissa
Puoluetuki-gallup – kaikki mukaan! http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254299-puoluetuki-gallup-kaikki-mukaan <p><strong>Olisi mielenkiintoista tietää, mitä mieltä Puheenvuoron lukijat ovat nykyisestä puoluetukisysteemistä?&nbsp;</strong></p><p>Toteutan siksi pienimuotoisen puoluetuki-gallupin niillä samoilla periaatteilla, joilla olen viime vuosina muutaman gallupin eri aiheista blogeissani toteuttanut. Alusta ei anna suoraan kysyä mielipidettä rasti ruutuun tyyliin blogin sisässä (kehitysehdotus ylläpidolle!), mutta ei anneta sen haitata &ndash; gallup-tuloksen ja myös keskustelun tästä tärkeästä asiasta saa silti ihan hyvin aikaiseksi kun hieman sovellamme.</p><p>Galluppiin voivat osallistua kaikki ne, jotka pystyvät kirjautumaan Puheenvuoroon kommentoimista varten. Gallupin tulokset ovat kuitenkin kaikkien nähtävissä.<strong>&nbsp;</strong>Sitten vain osallistumaan - lue ohjeet ennen vastaamista niin homma onnistuu varmasti!</p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p><strong>KYSYMYS:</strong></p><ul><li><em>&quot;Pitäisikö verovaroin kustannettu nykyinen puoluetuki lakkauttaa?&rdquo;</em></li></ul><p><strong>VAIHTOEHDOT:</strong></p><ul><li><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254299-puoluetuki-gallup-kaikki-mukaan#comment-3840308" target="_blank">1. KYLLÄ</a></u></li></ul><ul><li><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254299-puoluetuki-gallup-kaikki-mukaan#comment-3840308" target="_blank"><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254299-puoluetuki-gallup-kaikki-mukaan#comment-3840309" target="_blank">2. EI</a></u></a></u></li></ul><ul><li><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254299-puoluetuki-gallup-kaikki-mukaan#comment-3840308" target="_blank"><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254299-puoluetuki-gallup-kaikki-mukaan#comment-3840309" target="_blank"><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254299-puoluetuki-gallup-kaikki-mukaan#comment-3840310" target="_blank">3. EOS</a></u></a></u></a></u></li></ul><p><strong>OHJEET:</strong></p><ul><li>Ylläolevat linkit vievät sinut haluamaasi vaihtoehtoon (eli blogini kommenttiin 1, 2 tai 3).</li></ul><ul><li>Paina sitten &rdquo;suosittele&rdquo;, jolloin gallup on osaltasi tehty.</li></ul><ul><li>Suosittelujen määrä = ko. vaihtoehdon saama kannatus. Gallup tulee siitä kun verrataan noita kolmea.</li></ul><ul><li>Voit halutessasi myös antaa perustelun mielipiteellesi klikkaamalla &quot;vastaa&quot; ja kirjoittamalla perustelusi kyseiseen kommentiin, jota &quot;kannatit&quot;.&nbsp;</li></ul><p><strong>TULOKSET</strong></p><ul><li>Gallupin tilanne löytyy <u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254299-puoluetuki-gallup-kaikki-mukaan#comment-3840316" target="_blank">täällä</a></u> (päivitän aina välillä)</li></ul><p><strong>Kiitos osallistumisestasi!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p>23.4.2018</p><p>Kalervonkatu, Jyväskylä</p><p>Petri Hirvimäki</p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p><u><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3136" target="_blank">Lakkautetaan puoluetuki &ndash; puoluetuki on demokratian irvikuva! - kansalaisaloite</a></u></p><p><u><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2884" target="_blank">Kansalaispalkka nyt! - kansalaisaloite</a></u></p><p><u><a href="http://nukkuvat.fi/" target="_blank">Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)</a></u></p><p><u><a href="https://www.youtube.com/channel/UCLv_-mb8kIVDRAw-gUULvEg/videos?view_as=subscriber" target="_blank">&quot;Hirvimäki Political&quot; -videoblogini Youtubessa</a></u></p><p><u><a href="http://www.petrihirvimaki.com/" target="_blank">petrihirvimaki.com</a></u></p><p><u><a href="http://www.permanto.fi/web/alfatv/player/vod?assetId=4918981" target="_blank">TV-haastattelu (presidenttiehdokas)</a></u></p><p><u><a href="http://unitaskansanliike.net/" target="_blank">Unitas kansanliike</a></u></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olisi mielenkiintoista tietää, mitä mieltä Puheenvuoron lukijat ovat nykyisestä puoluetukisysteemistä? 

Toteutan siksi pienimuotoisen puoluetuki-gallupin niillä samoilla periaatteilla, joilla olen viime vuosina muutaman gallupin eri aiheista blogeissani toteuttanut. Alusta ei anna suoraan kysyä mielipidettä rasti ruutuun tyyliin blogin sisässä (kehitysehdotus ylläpidolle!), mutta ei anneta sen haitata – gallup-tuloksen ja myös keskustelun tästä tärkeästä asiasta saa silti ihan hyvin aikaiseksi kun hieman sovellamme.

Galluppiin voivat osallistua kaikki ne, jotka pystyvät kirjautumaan Puheenvuoroon kommentoimista varten. Gallupin tulokset ovat kuitenkin kaikkien nähtävissä. Sitten vain osallistumaan - lue ohjeet ennen vastaamista niin homma onnistuu varmasti!

 

***

KYSYMYS:

  • "Pitäisikö verovaroin kustannettu nykyinen puoluetuki lakkauttaa?”

VAIHTOEHDOT:

OHJEET:

  • Ylläolevat linkit vievät sinut haluamaasi vaihtoehtoon (eli blogini kommenttiin 1, 2 tai 3).
  • Paina sitten ”suosittele”, jolloin gallup on osaltasi tehty.
  • Suosittelujen määrä = ko. vaihtoehdon saama kannatus. Gallup tulee siitä kun verrataan noita kolmea.
  • Voit halutessasi myös antaa perustelun mielipiteellesi klikkaamalla "vastaa" ja kirjoittamalla perustelusi kyseiseen kommentiin, jota "kannatit". 

TULOKSET

  • Gallupin tilanne löytyy täällä (päivitän aina välillä)

Kiitos osallistumisestasi!

 

***

23.4.2018

Kalervonkatu, Jyväskylä

Petri Hirvimäki

 

***

Lakkautetaan puoluetuki – puoluetuki on demokratian irvikuva! - kansalaisaloite

Kansalaispalkka nyt! - kansalaisaloite

Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)

"Hirvimäki Political" -videoblogini Youtubessa

petrihirvimaki.com

TV-haastattelu (presidenttiehdokas)

Unitas kansanliike

]]>
31 http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254299-puoluetuki-gallup-kaikki-mukaan#comments Demokratia gallup Pienpuolueet Puoluetuki Valtapuolueet Mon, 23 Apr 2018 17:01:03 +0000 Petri Hirvimäki http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254299-puoluetuki-gallup-kaikki-mukaan
Yhdistelmä puolueiden gallup-kannatuksesta http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251640-yhdistelma-puolueiden-gallup-kannatuksesta <p>Ynnäilin Hesarin, YLEn ja viime joulukuusta alkaen myös IL/US-gallupien puoluekannatusta isoimpien puolueiden osalta vuoden ajalta. Heilahteluja on puolesta toiseen, vaikka gallup-tulosten yhteen ynnäily vähän tasoittaakin. Jonkin verran peilautuu Kokoomuksen/Keskustan, sekä SDP:n/Vihreiden kannatus, mikä ei sikäli ole yllättävää. SDP oli ainut, joka ylitti vuoden gallup-tulosten keskiarvon.</p><p>&nbsp;</p><p>Tulevaisuutta en osaa ennustaa, mutta kannatusheilahteluja tultaneen näkemään lähinnä sote-uudistuksen lopputulemasta ja kokoomuksen rivien suoruudesta, jos Lepomäki saa enemmänkin kannatusta puolueen sisältä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ynnäilin Hesarin, YLEn ja viime joulukuusta alkaen myös IL/US-gallupien puoluekannatusta isoimpien puolueiden osalta vuoden ajalta. Heilahteluja on puolesta toiseen, vaikka gallup-tulosten yhteen ynnäily vähän tasoittaakin. Jonkin verran peilautuu Kokoomuksen/Keskustan, sekä SDP:n/Vihreiden kannatus, mikä ei sikäli ole yllättävää. SDP oli ainut, joka ylitti vuoden gallup-tulosten keskiarvon.

 

Tulevaisuutta en osaa ennustaa, mutta kannatusheilahteluja tultaneen näkemään lähinnä sote-uudistuksen lopputulemasta ja kokoomuksen rivien suoruudesta, jos Lepomäki saa enemmänkin kannatusta puolueen sisältä.

]]>
0 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251640-yhdistelma-puolueiden-gallup-kannatuksesta#comments Eduskuntapuolueet gallup Fri, 02 Mar 2018 07:45:16 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251640-yhdistelma-puolueiden-gallup-kannatuksesta
Väyrynen HS-gallupin suurin nousija http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247927-vayrynen-hs-gallupin-suurin-nousija <p><strong>Paavo Väyrynen</strong> oli Helsingin Sanomien (19.12.2017) presidentinvaaligllupin suurin nousija, vaikka hänen ehdokkuutensa varmistui vasta gallup-kyselyn 4.-16.12. aikana. Tämä antaa vaaleihin mielenkiintoisen asetelman, sillä 3 %:n alkukannatus saavutti heti perussuomalaisten <strong>Laura Huhtasaaren</strong> kannatuksen. Taakse jäivät myös <strong>Matti Vanhanen</strong> ja <strong>Tuula Haatainen</strong>.</p><p>Istuvan presidentti <strong>Sauli Niinistön </strong>kannatus oli Ylen mittauksessa pari viikkoa sitten 80 %, nyt &quot;enää&quot; 70 %. Väyrysen kampanjassa ilmoitimme vasta 5.12.2017, että tarvittavat kannattajakortit on saavutettu ja luovutus tapahtui vasta 11.12.2017. Julkisesti asia virallistui vasta 18.12.2017.</p><p>Niistä näkökulmista gallup-tulos on lupauksia herättävä. Otanta gallupissa on valitettavan pieni, vain 1000 henkilöä. Suomessa tulisi isoissa gallupeissa pyrkiä parempaan luotettavuuteen ja mieluummin yli 2500 henkilön haastattelemiseen.</p><p>Ps. Marraskuussa gallup-haastattelija ei tunnistanut haastatellessaan minua Paavo Väyrystä lainkaan ja hänelle piti tavata kirjain kirjaimelta nimi. Se näistä galluppien luotettavuuksistakin, toisaalta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Paavo Väyrynen oli Helsingin Sanomien (19.12.2017) presidentinvaaligllupin suurin nousija, vaikka hänen ehdokkuutensa varmistui vasta gallup-kyselyn 4.-16.12. aikana. Tämä antaa vaaleihin mielenkiintoisen asetelman, sillä 3 %:n alkukannatus saavutti heti perussuomalaisten Laura Huhtasaaren kannatuksen. Taakse jäivät myös Matti Vanhanen ja Tuula Haatainen.

Istuvan presidentti Sauli Niinistön kannatus oli Ylen mittauksessa pari viikkoa sitten 80 %, nyt "enää" 70 %. Väyrysen kampanjassa ilmoitimme vasta 5.12.2017, että tarvittavat kannattajakortit on saavutettu ja luovutus tapahtui vasta 11.12.2017. Julkisesti asia virallistui vasta 18.12.2017.

Niistä näkökulmista gallup-tulos on lupauksia herättävä. Otanta gallupissa on valitettavan pieni, vain 1000 henkilöä. Suomessa tulisi isoissa gallupeissa pyrkiä parempaan luotettavuuteen ja mieluummin yli 2500 henkilön haastattelemiseen.

Ps. Marraskuussa gallup-haastattelija ei tunnistanut haastatellessaan minua Paavo Väyrystä lainkaan ja hänelle piti tavata kirjain kirjaimelta nimi. Se näistä galluppien luotettavuuksistakin, toisaalta.

]]>
41 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247927-vayrynen-hs-gallupin-suurin-nousija#comments gallup Paavo Väyrynen Politiikka Presidentinvaalit 2018 Tue, 19 Dec 2017 19:29:47 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247927-vayrynen-hs-gallupin-suurin-nousija
Helsingin Sanomat käveli gallup-miinaan http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246318-helsingin-sanomat-kaveli-gallup-miinaan <p>Helsingin Sanomat käveli tänään täyteen miinaan puoluegallupillaan. Tein 26.10.2017 Facebook-päivityksen heti sen jälkeen, kun minua oli haastateltu puhelimitse gallupia varten.</p><p>Päivityksessä ihmettelin gallup-haastattelijan rajallista suomen kielen taitoa sekä täyttä tuntemattomuutta Suomen puolueista ja poliitikoista. Vastailin kysymyksiin 20 minuuttia ja yritin opettaa haastattelijaa tavaamalla kirjain kirjaimelta nimiä ja puolueita.</p><p>Ohessa päivitykseni:<br /><br /><em>&rdquo;TNS haastatteli minua hetki sitten 26.10.2017 klo 21.15 alkaen. 1) Ei siinä mitään, että puhui heikosti Suomea, mutta yllätys yllätys, listalla ei ollut lainkaan ehdokasta Paavo Väyrynen, vaikka käsittääkseni kaikki ehdokkaat tulevat ehdokkaiksi vasta 21.12.2017, kun ehdokasasettelu vahvistetaan. Sitä ennen ei voi karsia ehdokkaita pois listalta. 2) Vastasin, että Väyrynen. Mikä Väuruenen? Piti oikein tavata nimi, koska haastattelija ei selvästi tiennyt edes Suomen ehdokkaista muita nimiä kuin mitkä oli eteensä saanut. Epäilen, että ei edes mene kohtaan &#39;muut&#39;, kun tuntui vähän hankalalta tuo nimi ääkkösineen. 3) Puoluekannatuksen kohdalla oli vielä uskomattomampi tarina. Joo, ei ollut puoluelistassa juuri mitään puolueita, eikä tietenkään &quot;kansalaispuoluetta&quot;. Haastattelija kysyi &quot;onko se kansallinen kokomus&quot; - no ei ole, ei.</em></p><p><em>Uskooko joku teistä gallupiin, josta a) on karsittu edellisten presidentinvaalien 3. ja 17,5 % kanntuksen sekä 536 555 ääntä saanut ehdokas.</em></p><p><em>b) haastattelija ei tunnista ehdokkaita saati puolueita.</em></p><p><em>c) ei ole kaikkia puolueita!</em></p><p><em>Kaikki kunnia haastattelijalle, mutta jotain rajaa galluppien tekijöille!&rdquo;</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomat käveli tänään täyteen miinaan puoluegallupillaan. Tein 26.10.2017 Facebook-päivityksen heti sen jälkeen, kun minua oli haastateltu puhelimitse gallupia varten.

Päivityksessä ihmettelin gallup-haastattelijan rajallista suomen kielen taitoa sekä täyttä tuntemattomuutta Suomen puolueista ja poliitikoista. Vastailin kysymyksiin 20 minuuttia ja yritin opettaa haastattelijaa tavaamalla kirjain kirjaimelta nimiä ja puolueita.

Ohessa päivitykseni:

”TNS haastatteli minua hetki sitten 26.10.2017 klo 21.15 alkaen. 1) Ei siinä mitään, että puhui heikosti Suomea, mutta yllätys yllätys, listalla ei ollut lainkaan ehdokasta Paavo Väyrynen, vaikka käsittääkseni kaikki ehdokkaat tulevat ehdokkaiksi vasta 21.12.2017, kun ehdokasasettelu vahvistetaan. Sitä ennen ei voi karsia ehdokkaita pois listalta. 2) Vastasin, että Väyrynen. Mikä Väuruenen? Piti oikein tavata nimi, koska haastattelija ei selvästi tiennyt edes Suomen ehdokkaista muita nimiä kuin mitkä oli eteensä saanut. Epäilen, että ei edes mene kohtaan 'muut', kun tuntui vähän hankalalta tuo nimi ääkkösineen. 3) Puoluekannatuksen kohdalla oli vielä uskomattomampi tarina. Joo, ei ollut puoluelistassa juuri mitään puolueita, eikä tietenkään "kansalaispuoluetta". Haastattelija kysyi "onko se kansallinen kokomus" - no ei ole, ei.

Uskooko joku teistä gallupiin, josta a) on karsittu edellisten presidentinvaalien 3. ja 17,5 % kanntuksen sekä 536 555 ääntä saanut ehdokas.

b) haastattelija ei tunnista ehdokkaita saati puolueita.

c) ei ole kaikkia puolueita!

Kaikki kunnia haastattelijalle, mutta jotain rajaa galluppien tekijöille!”

]]>
59 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246318-helsingin-sanomat-kaveli-gallup-miinaan#comments gallup Politiikka Presidentinvaalit Puolue Sun, 19 Nov 2017 21:07:23 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246318-helsingin-sanomat-kaveli-gallup-miinaan
Marrasgallupeissa puolueiden heilahtelu jatkuu http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245421-marrasgallupeissa-puolueiden-heilahtelu-jatkuu <p>Yle julkaisi tänään lokakuussa tekemänsä puolueiden kannatusmittaukset. Siirtymä elokuun tilanteeseen on jyrkkä: kuten aiemmin on todettu, nopeat kannatusvaihtelut ja suuri epävarmojen äänestäjien määrä on tullut jäädäkseen. Marraskuun gallupeissa osasin odottaa sitä, että työmarkkinakierroksen käyntiin lähteminen auttaa perinteistä työväenpuoluetta, mutta Kokoomuksen nousun jatkuminen ja Keskustan laskun taittuminen olivat yllätyksiä. SDP:n 1,1 % kannatusnousu on ainakin minulle hienoinen pettymys.</p><p>Tämä vahvistaa asetelmaa, jossa Kokoomus on menossa seuraaviin eduskuntavaaleihin voittajana ja pääsee valitsemaan itselleen mieluisia hallituskumppaneita. Vahvoilla ovat erityisesti demarit ja Vihreät, jotka galluphuipuistaan pudonneinakin ottaisivat näillä lukemilla selkeän vaalivoiton. Keskusta todennäköisesti vetäytyisi oppositioon nuolemaan haavojaan. Vahvistukseksi voisi tulla aiempi hallitusten luottopakki RKP.</p><p>Tällainen hallitus löytäisi todennäköisesti yhteisen sävelen kaupunkipolitiikasta: kaikki nämä puolueet tunnustavat kaupunkien johtavan roolin työpaikkojen ja talouskasvun muodostumisessa sekä suhtautuvat positiivisesti uuden teknologian ennakkoluulottomaan soveltamiseen. Isoimmat kiistakysymykset löydettäisiin todennäköisesti elinkeino- ja energiapolitiikasta sekä vähemmän yllättäen sotesta. Kokoomuksen linjaukset terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yksityistämisestä kun eivät tähänkään mennessä ole olleet perustuslain mukaisia.</p><p><strong>Perussuomalaisten vaikea tilanne jatkuu</strong></p><p>Oppositioon siirtyminen ei ole pelastanut Perussuomalaisia ja palauttanut jytkyn jälkeisiä kannatuslukemia. Puolueen kenttä on kesäisen hajoamisen jäljeltä edelleen täydellisen sekaisin ja äänestäjien epäluottamus suurta. Edellinen puheenjohtaja osoittautui sanansa syöväksi valehtelijaksi ja uusi on jäänyt lähes näkymättömiin Brysseliin. Ei vaikuta siltä, että <strong>Jussi Halla-aho </strong>johtaisi puoluettaan tai edes yrittäisi saada tilaa julkisessa keskustelussa.</p><p>Valokeila on jätetty puolueen presidenttiehdokkaalle <strong>Laura Huhtasaarelle</strong>, joka on huolimatta komeasta henkilökohtaisesta eduskuntavaalikannatuksestaan ja puheenjohtajaa edustavammasta olemuksestaan mielipiteiltään Suomessa varsin marginaalista evoluutiokriittistä herätyskristillisyyttä. Aika monelle Perussuomalaisia islamin varjopuolista vaikenemisen vuoksi äänestäneille tällainen ääriuskonnollinen hihhulointi on aivan yhtä myrkkyä. Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen ja Suomi Ensin -hörhöputinistien ja Perussuomalaisten eron hämärtyminen myös häiritsee varmasti useimpia isänmaallishenkisiä äänestäjiä.</p><p>Persujen ja Sinisten käänteiset ongelmat ovatkin se, että käytännössä kaikki lahjakkaat poliittiset karrieristit siirtyivät Sinisiin, mutta loikkareina menettivät poliittisen uskottavuutensa. Perussuomalaisiin jäi lähinnä vähemmän lahjakasta porukkaa ja hekin ovat keskittyneet viime kuukaudet keskuudessaan piilottelevien sala-sinisten noitavainoamiseen.</p><p><strong>Vihreiden tilanne tasoittuu, Keskusta haastaa SDP:n</strong></p><p>Vihreiden lähes hurmosmainen nousu kuntavaalien jälkeen on taittunut syksyn myötä. <strong>Ville Niinistön </strong>seuraajaksi valittu <strong>Touko Aalto </strong>ei ole onnistunut saamaan poliittista pelikenttää haltuun selkeillä avauksilla. Niinistö on edelleen Vihreiden näkyvin poliitikko ja saa myös paljon mediatilaa. Vihreiden nousu on perustunut pitkälti lupaukseen muutoksesta, mutta tuon lupauksen konkretisointi on epäonnistunut.</p><p>Keskusta ja SDP sen sijaan kilpailevat roolista Suomen johtavana säilyttäjäpuolueena. Molempien puolueiden uskollisessa kannattajakunnassa ja eetoksessa väikkyy kaipuu menestyvien maakuntien ja teollisuuspaikkakuntien Suomeen, vakaisiin työmarkkinoihin, laajoihin hyvinvointipalveluihin ja turvattuihin eläkkeisiin. Ongelma on vain siinä, että nämä edut ovat yhä harvemman herkkua ja kaikkien kannalta reilumpaan tilanteeseen pääseminen vaatisi nykysysteemin räjäyttämistä. Silloin väistämättä myös jonkun perinteisen edunsaajan asema heikkenisi.</p><p><strong>Kannatusvaihtelut johtuvat vision puutteesta</strong></p><p>Nopeiden kannatusvaihteluiden keskeisin tausta taitaakin olla siinä, ettei useimmilla puolueilla ole rohkeaa visiota yhteiskunnan uudistamisesta tilanteessa, jossa vuotuinen talouskasvu ei ole 3-5 % vuodessa. Kokoomuksen 30 vuoden aikana rakentama lähes hegemoninen asema suomalaisessa politiikassa perustuukin siihen, että siellä on seurattu uskollisesti visiota koulutettua keskiluokkaa tukevasta &quot;tulosvastuullisesta hyvinvointivaltiosta&quot;. Kokoomus on onnistunut käytännössä syrjäyttämään SDP:n keskiluokkaisten palkansaajien keskuudessa.</p><p>Tälle politiikalle esitetyt vaihtoehdot ovat toistuvasti olleet yhden- tai toisenlaista populismia ja lyhyen aikavälin ääntenkalastelua. Kuitenkin uskallan väittää, ettei keskiluokan(kaan) etu ole se, että talouskasvusta huolimatta meillä on edelleen 370 000 työtöntä. Lukuun on laskettu mukaan tilastokeskuksen arvio piilotyöttömistä. Eriarvoisuuden kasvu heikentää yleistä turvallisuutta, nostaa veroastetta, heikentää kykyä järjestää julkisia palveluita ja näin vahingoittaa myös taloutta.</p><p>Tämä selittänee osaltaan sitä, miksi Kokoomuksenkin kannatus romahti vuonna 2015. Tilausta haastaa status quo uskottavalla arvopohjalla ja visiolla olisi. Odotan menestystä poliittiselle liikkeelle, joka uskaltaa ensimmäisenä korvata vaalistrategisen pelailun pitkäjänteisellä visiolla yhteiskunnallisen taantuman oikaisemisesta.</p> Yle julkaisi tänään lokakuussa tekemänsä puolueiden kannatusmittaukset. Siirtymä elokuun tilanteeseen on jyrkkä: kuten aiemmin on todettu, nopeat kannatusvaihtelut ja suuri epävarmojen äänestäjien määrä on tullut jäädäkseen. Marraskuun gallupeissa osasin odottaa sitä, että työmarkkinakierroksen käyntiin lähteminen auttaa perinteistä työväenpuoluetta, mutta Kokoomuksen nousun jatkuminen ja Keskustan laskun taittuminen olivat yllätyksiä. SDP:n 1,1 % kannatusnousu on ainakin minulle hienoinen pettymys.

Tämä vahvistaa asetelmaa, jossa Kokoomus on menossa seuraaviin eduskuntavaaleihin voittajana ja pääsee valitsemaan itselleen mieluisia hallituskumppaneita. Vahvoilla ovat erityisesti demarit ja Vihreät, jotka galluphuipuistaan pudonneinakin ottaisivat näillä lukemilla selkeän vaalivoiton. Keskusta todennäköisesti vetäytyisi oppositioon nuolemaan haavojaan. Vahvistukseksi voisi tulla aiempi hallitusten luottopakki RKP.

Tällainen hallitus löytäisi todennäköisesti yhteisen sävelen kaupunkipolitiikasta: kaikki nämä puolueet tunnustavat kaupunkien johtavan roolin työpaikkojen ja talouskasvun muodostumisessa sekä suhtautuvat positiivisesti uuden teknologian ennakkoluulottomaan soveltamiseen. Isoimmat kiistakysymykset löydettäisiin todennäköisesti elinkeino- ja energiapolitiikasta sekä vähemmän yllättäen sotesta. Kokoomuksen linjaukset terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yksityistämisestä kun eivät tähänkään mennessä ole olleet perustuslain mukaisia.

Perussuomalaisten vaikea tilanne jatkuu

Oppositioon siirtyminen ei ole pelastanut Perussuomalaisia ja palauttanut jytkyn jälkeisiä kannatuslukemia. Puolueen kenttä on kesäisen hajoamisen jäljeltä edelleen täydellisen sekaisin ja äänestäjien epäluottamus suurta. Edellinen puheenjohtaja osoittautui sanansa syöväksi valehtelijaksi ja uusi on jäänyt lähes näkymättömiin Brysseliin. Ei vaikuta siltä, että Jussi Halla-aho johtaisi puoluettaan tai edes yrittäisi saada tilaa julkisessa keskustelussa.

Valokeila on jätetty puolueen presidenttiehdokkaalle Laura Huhtasaarelle, joka on huolimatta komeasta henkilökohtaisesta eduskuntavaalikannatuksestaan ja puheenjohtajaa edustavammasta olemuksestaan mielipiteiltään Suomessa varsin marginaalista evoluutiokriittistä herätyskristillisyyttä. Aika monelle Perussuomalaisia islamin varjopuolista vaikenemisen vuoksi äänestäneille tällainen ääriuskonnollinen hihhulointi on aivan yhtä myrkkyä. Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen ja Suomi Ensin -hörhöputinistien ja Perussuomalaisten eron hämärtyminen myös häiritsee varmasti useimpia isänmaallishenkisiä äänestäjiä.

Persujen ja Sinisten käänteiset ongelmat ovatkin se, että käytännössä kaikki lahjakkaat poliittiset karrieristit siirtyivät Sinisiin, mutta loikkareina menettivät poliittisen uskottavuutensa. Perussuomalaisiin jäi lähinnä vähemmän lahjakasta porukkaa ja hekin ovat keskittyneet viime kuukaudet keskuudessaan piilottelevien sala-sinisten noitavainoamiseen.

Vihreiden tilanne tasoittuu, Keskusta haastaa SDP:n

Vihreiden lähes hurmosmainen nousu kuntavaalien jälkeen on taittunut syksyn myötä. Ville Niinistön seuraajaksi valittu Touko Aalto ei ole onnistunut saamaan poliittista pelikenttää haltuun selkeillä avauksilla. Niinistö on edelleen Vihreiden näkyvin poliitikko ja saa myös paljon mediatilaa. Vihreiden nousu on perustunut pitkälti lupaukseen muutoksesta, mutta tuon lupauksen konkretisointi on epäonnistunut.

Keskusta ja SDP sen sijaan kilpailevat roolista Suomen johtavana säilyttäjäpuolueena. Molempien puolueiden uskollisessa kannattajakunnassa ja eetoksessa väikkyy kaipuu menestyvien maakuntien ja teollisuuspaikkakuntien Suomeen, vakaisiin työmarkkinoihin, laajoihin hyvinvointipalveluihin ja turvattuihin eläkkeisiin. Ongelma on vain siinä, että nämä edut ovat yhä harvemman herkkua ja kaikkien kannalta reilumpaan tilanteeseen pääseminen vaatisi nykysysteemin räjäyttämistä. Silloin väistämättä myös jonkun perinteisen edunsaajan asema heikkenisi.

Kannatusvaihtelut johtuvat vision puutteesta

Nopeiden kannatusvaihteluiden keskeisin tausta taitaakin olla siinä, ettei useimmilla puolueilla ole rohkeaa visiota yhteiskunnan uudistamisesta tilanteessa, jossa vuotuinen talouskasvu ei ole 3-5 % vuodessa. Kokoomuksen 30 vuoden aikana rakentama lähes hegemoninen asema suomalaisessa politiikassa perustuukin siihen, että siellä on seurattu uskollisesti visiota koulutettua keskiluokkaa tukevasta "tulosvastuullisesta hyvinvointivaltiosta". Kokoomus on onnistunut käytännössä syrjäyttämään SDP:n keskiluokkaisten palkansaajien keskuudessa.

Tälle politiikalle esitetyt vaihtoehdot ovat toistuvasti olleet yhden- tai toisenlaista populismia ja lyhyen aikavälin ääntenkalastelua. Kuitenkin uskallan väittää, ettei keskiluokan(kaan) etu ole se, että talouskasvusta huolimatta meillä on edelleen 370 000 työtöntä. Lukuun on laskettu mukaan tilastokeskuksen arvio piilotyöttömistä. Eriarvoisuuden kasvu heikentää yleistä turvallisuutta, nostaa veroastetta, heikentää kykyä järjestää julkisia palveluita ja näin vahingoittaa myös taloutta.

Tämä selittänee osaltaan sitä, miksi Kokoomuksenkin kannatus romahti vuonna 2015. Tilausta haastaa status quo uskottavalla arvopohjalla ja visiolla olisi. Odotan menestystä poliittiselle liikkeelle, joka uskaltaa ensimmäisenä korvata vaalistrategisen pelailun pitkäjänteisellä visiolla yhteiskunnallisen taantuman oikaisemisesta.

]]>
7 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245421-marrasgallupeissa-puolueiden-heilahtelu-jatkuu#comments Kotimaa gallup Kokoomus Perussuomalaiset SDP Vihreät Thu, 02 Nov 2017 09:00:12 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245421-marrasgallupeissa-puolueiden-heilahtelu-jatkuu
Nukkuvat mukaan Ylen puoluegalluppiin! http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243981-nukkuvat-mukaan-ylen-puoluegalluppiin <p><strong>Juuri julkaistu Ylen teettämä <u><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9865602">puolueiden kannatusmittaus</a></u> vaikuttaa suorastaan kuolettavan tylsältä.&nbsp;</strong></p><p>Isossa kuvassa Kokoomus porskuttaa suurimpana puolueena samaan tyyliin kuin aikaisempinakin kuukausina ja toisaalta jokainen vähääkään mielenkiintoisempi viime aikojen kehityssuunta puoluekannatuksissa on nyt tehnyt ison korjausliikkeen &rdquo;normaaliin&rdquo;. Ainoastaan pääministeripuolue Keskusta jatkaa alavirettään ilman isompaa muutosta edelliseen. Mitään uutta ei kuulu myöskään perussuomalaisten saati sinisten suunnalta siihen nähden mitä veikkaukset ovat olleet &ndash; paitsiopuolue Perussuomalaiset (9,9 %) ja loikkaripuolue Sininen tulevaisuus (1,5 %)... hohhoijaa.</p><p><strong>Nukkuvien puolue - Nukkuvien ottaminen mukaan Ylen puolueiden kannatusmittaukseen toisi säpinää galluppiin.</strong></p><p>Asiaan liittyen lähetin seuraavan viestin Ylen toimitusjohtaja Lauri Kiviselle ja toimittaja Hannu Tikkalalle (puoluegallupin tilaaja) sekä Taloustutkimus Oy:n toimitusjohtaja Jari Pajuselle (puoluegallupin toteuttaja).</p><p><em>&rdquo;Hei, </em></p><p><em>Pyydämme teitä ottamaan puolueemme mukaan loka-marraskussa tehtävään Ylen seuraavaan puoluekannatusmittaukseen.</em></p><p><em>&rdquo;Nukkuvien puolue &ndash; Nukkuvat&rdquo; on perustettu toukokuussa 2017. Keräämme <u><a href="http://nukkuvat.fi/kannattajakorttikerays/" target="_blank">kannattajakortteja</a></u> parhaillaan tullaksemme rekisteröidyksi puolueeksi. Haluamme puolueemme mukaan mittaukseen jo nyt, sillä onhan gallupissa ollut mm. Sininen tulevaisuus ja Kansalaispuolue jo ennen niiden pääsemistä puoluerekisteriin. </em></p><p><em>Nukkuvien tavoitteena on uudistaa suomipolitiikkaa ja poliittista päätöksentekokulttuuria ja saavuttaa merkittävä asema uuden ajan kansanliikkeenä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana (kts. <u><a href="http://www.nukkuvat.fi/" target="_blank"><strong>www.nukkuvat.fi</strong></a></u>)</em></p><p><em>Pyydän ystävällisesti olemaan asiassa mahdollisimman pikaisesti yhteydessä allekirjoittaneeseen.</em></p><p><em>Ystävällisin terveisin,</em></p><p><em>Petri Hirvimäki</em></p><p><em>Puheenjohtaja, Nukkuvat</em></p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p>5.10.2017</p><p>Kalervonkatu, Jyväskylä</p><p>Petri Hirvimäki</p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p><u><a href="http://nukkuvat.fi/" target="_blank">Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)</a></u></p><p><u><a href="http://www.petrihirvimaki.com/" target="_blank">petrihirvimaki.com (ml. kannattajakorttikeräys)</a></u></p><p><u><a href="http://www.permanto.fi/web/alfatv/player/vod?assetId=4918981" target="_blank">TV-haastattelu (presidenttiehdokas)</a></u></p><p><u><a href="http://unitaskansanliike.net/" target="_blank">Unitas kansanliike</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p>&rdquo;Presidenttiblogini&rdquo;:</p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242850-suomettumisen-aika-on-ohi-osa-iii-venaja" target="_blank">&quot;Suomettumisen aika on ohi...&quot; (osa I/II - Venäjä) - 14.9.2017</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229937-kannattajakorttikerays-on-alkanut" target="_blank">Kannattajakorttikeräys on alkanut - 21.1.2017</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224540-petri-hirvimaki-pienpuolueiden-yhteinen-presidenttiehdokas" target="_blank">Petri Hirvimäki &ndash; pienpuolueiden yhteinen presidenttiehdokas? - 17.10.2016</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221472-donald-trump-vs-petri-hirvimaki" target="_blank">Donald Trump vs. Petri Hirvimäki - 19.8.2016 &nbsp;</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215682-koko-kansan-nato" target="_blank">Koko kansan Nato - 20.4.2016</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214053-petri-presidenttiehdokas" target="_blank">&rdquo;Petri presidenttiehdokas&rdquo; - 21.3.2016</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210645-vayrynen-ja-hirvimaki-haastavat-suomen" target="_blank">Väyrynen ja Hirvimäki haastavat Suomen! - 26.1.2016</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209832-avataan-suomipolitiikan-%E2%80%9Dkolmas-rintama%E2%80%9D" target="_blank">Avataan suomipolitiikan &rdquo;kolmas rintama!&rdquo; - 12.1.2016</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208211-suomalaisen-syva-inho" target="_blank">&rdquo;Peliitta&rdquo; &ndash; eduskuntavaalien 2019 ruskea hevonen? - 2.1.2016</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208211-suomalaisen-syva-inho" target="_blank">Suomalaisen syvä inho &ndash; 10.12.2015 &nbsp;</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207962-presidenttiehdokas-hirvimaen-itsenaisyyspaivapuhe" target="_blank">Presidenttiehdokas Hirvimäen itsenäisyyspäiväpuhe 6.12.2015</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204384-superpowers-dealing-with-the-world-in-syria" target="_blank">Superpowers Dealing with The World in Syria 8.10.2015</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202705-poika-jonka-isa-halusi-suomen-presidentiksi">Poika, jonka isä halusi Suomen presidentiksi 16.9.2015</a></u></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Juuri julkaistu Ylen teettämä puolueiden kannatusmittaus vaikuttaa suorastaan kuolettavan tylsältä. 

Isossa kuvassa Kokoomus porskuttaa suurimpana puolueena samaan tyyliin kuin aikaisempinakin kuukausina ja toisaalta jokainen vähääkään mielenkiintoisempi viime aikojen kehityssuunta puoluekannatuksissa on nyt tehnyt ison korjausliikkeen ”normaaliin”. Ainoastaan pääministeripuolue Keskusta jatkaa alavirettään ilman isompaa muutosta edelliseen. Mitään uutta ei kuulu myöskään perussuomalaisten saati sinisten suunnalta siihen nähden mitä veikkaukset ovat olleet – paitsiopuolue Perussuomalaiset (9,9 %) ja loikkaripuolue Sininen tulevaisuus (1,5 %)... hohhoijaa.

Nukkuvien puolue - Nukkuvien ottaminen mukaan Ylen puolueiden kannatusmittaukseen toisi säpinää galluppiin.

Asiaan liittyen lähetin seuraavan viestin Ylen toimitusjohtaja Lauri Kiviselle ja toimittaja Hannu Tikkalalle (puoluegallupin tilaaja) sekä Taloustutkimus Oy:n toimitusjohtaja Jari Pajuselle (puoluegallupin toteuttaja).

”Hei,

Pyydämme teitä ottamaan puolueemme mukaan loka-marraskussa tehtävään Ylen seuraavaan puoluekannatusmittaukseen.

”Nukkuvien puolue – Nukkuvat” on perustettu toukokuussa 2017. Keräämme kannattajakortteja parhaillaan tullaksemme rekisteröidyksi puolueeksi. Haluamme puolueemme mukaan mittaukseen jo nyt, sillä onhan gallupissa ollut mm. Sininen tulevaisuus ja Kansalaispuolue jo ennen niiden pääsemistä puoluerekisteriin.

Nukkuvien tavoitteena on uudistaa suomipolitiikkaa ja poliittista päätöksentekokulttuuria ja saavuttaa merkittävä asema uuden ajan kansanliikkeenä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana (kts. www.nukkuvat.fi)

Pyydän ystävällisesti olemaan asiassa mahdollisimman pikaisesti yhteydessä allekirjoittaneeseen.

Ystävällisin terveisin,

Petri Hirvimäki

Puheenjohtaja, Nukkuvat

 

***

5.10.2017

Kalervonkatu, Jyväskylä

Petri Hirvimäki

 

***

Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)

petrihirvimaki.com (ml. kannattajakorttikeräys)

TV-haastattelu (presidenttiehdokas)

Unitas kansanliike

 

***

”Presidenttiblogini”:

"Suomettumisen aika on ohi..." (osa I/II - Venäjä) - 14.9.2017

Kannattajakorttikeräys on alkanut - 21.1.2017

Petri Hirvimäki – pienpuolueiden yhteinen presidenttiehdokas? - 17.10.2016

Donald Trump vs. Petri Hirvimäki - 19.8.2016  

Koko kansan Nato - 20.4.2016

”Petri presidenttiehdokas” - 21.3.2016

Väyrynen ja Hirvimäki haastavat Suomen! - 26.1.2016

Avataan suomipolitiikan ”kolmas rintama!” - 12.1.2016

”Peliitta” – eduskuntavaalien 2019 ruskea hevonen? - 2.1.2016

Suomalaisen syvä inho – 10.12.2015  

Presidenttiehdokas Hirvimäen itsenäisyyspäiväpuhe 6.12.2015

Superpowers Dealing with The World in Syria 8.10.2015

Poika, jonka isä halusi Suomen presidentiksi 16.9.2015

]]>
9 http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243981-nukkuvat-mukaan-ylen-puoluegalluppiin#comments gallup Nukkuvat Nukkuvien puolue Puolueiden kannatus Thu, 05 Oct 2017 19:02:16 +0000 Petri Hirvimäki http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243981-nukkuvat-mukaan-ylen-puoluegalluppiin
Gallup mittaus on kovaa luettavaa Keskustalle http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243963-gallup-tulos-on-kovaa-luettavaa-keskutalle <p><br />&nbsp;</p><p>Uusin mielipidekysely tuo lisää paineita Keskustalle vaihtaa puheenjohtajaa ensi kesän puoluekokouksen yhteydessä. Sipilästä ja Perneristä on liian suuri ankkuri ja painolasti Keskustalle. Jos Isäntien ja Hyvä veli puolueiden isoäiti vaihda linjaansa uhkaa Keskustaa historiansa suurin vaalitappio ja maaseudun vallan siirtyminen mahdollista jopa Perussuomalaisten haltuun.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Ylen mielipidekyselyä tarkemmin tutkiessa silmiin pistää myös pari muuta seikkaa. RKP kannatus on laskenut 1 prosenttiyksikön ja näyttää siirtyneen &quot;Globaali Kähmintä&quot; puolueen haltuun. Tämä tietää hyvää suomalaisuudella. Sinisten kannatuslukemia tarkastellessa voi vain ihmetellä mitä Perussuomalaisten puolueesta irronneet loikkarit oikein ajattelivat kun loikatessaan, miksi 18 kansanedustajaa halusivat tuhota oman poliittisen uransa pelkän yhden suursmurffin Eurooppalaisen viran eteen ja nähden. Puolueita ei perusteta loikkaamalla emäpuolueesta, tästä no nyt esimerkkejä jopa suomalaisessa eduskunnan historiassa ihan riiittävästi.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Nykyinen hallitus ja sen myötä eduskunta on menossa kohti loppuaan ja saamme odottaa ensi vuoden kevään korvilla. Voi olla että ihmeitä tapahtuu ja hallitus istuu koko kautensa kasassa, joka tapauksessa hallitus on rampa ankka ja SOTE ja maakuntauudistus jää tekemättä.</p><p><br />&nbsp;</p><p>ps.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Saksan hallituksen kasaaminen venyy ja venyy ja siellä suunnalla myös pysyy radiohiljaisuus. Mitä pitempään Saksan hallituksen kasaaminen kestää sitä heikompi on Merkelin valta vaikka hän onnsistuisi kasaamaan hallituksen.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Tämä tietäää entistä sekasortoisempia aikoja Eurooppalaiselle elitille. Tällöin eu:n valtaeliitti tarraa entistä lujemmin valtansa rippeisiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
 

Uusin mielipidekysely tuo lisää paineita Keskustalle vaihtaa puheenjohtajaa ensi kesän puoluekokouksen yhteydessä. Sipilästä ja Perneristä on liian suuri ankkuri ja painolasti Keskustalle. Jos Isäntien ja Hyvä veli puolueiden isoäiti vaihda linjaansa uhkaa Keskustaa historiansa suurin vaalitappio ja maaseudun vallan siirtyminen mahdollista jopa Perussuomalaisten haltuun.


 

Ylen mielipidekyselyä tarkemmin tutkiessa silmiin pistää myös pari muuta seikkaa. RKP kannatus on laskenut 1 prosenttiyksikön ja näyttää siirtyneen "Globaali Kähmintä" puolueen haltuun. Tämä tietää hyvää suomalaisuudella. Sinisten kannatuslukemia tarkastellessa voi vain ihmetellä mitä Perussuomalaisten puolueesta irronneet loikkarit oikein ajattelivat kun loikatessaan, miksi 18 kansanedustajaa halusivat tuhota oman poliittisen uransa pelkän yhden suursmurffin Eurooppalaisen viran eteen ja nähden. Puolueita ei perusteta loikkaamalla emäpuolueesta, tästä no nyt esimerkkejä jopa suomalaisessa eduskunnan historiassa ihan riiittävästi.


 

Nykyinen hallitus ja sen myötä eduskunta on menossa kohti loppuaan ja saamme odottaa ensi vuoden kevään korvilla. Voi olla että ihmeitä tapahtuu ja hallitus istuu koko kautensa kasassa, joka tapauksessa hallitus on rampa ankka ja SOTE ja maakuntauudistus jää tekemättä.


 

ps. 

 

Saksan hallituksen kasaaminen venyy ja venyy ja siellä suunnalla myös pysyy radiohiljaisuus. Mitä pitempään Saksan hallituksen kasaaminen kestää sitä heikompi on Merkelin valta vaikka hän onnsistuisi kasaamaan hallituksen.


 

Tämä tietäää entistä sekasortoisempia aikoja Eurooppalaiselle elitille. Tällöin eu:n valtaeliitti tarraa entistä lujemmin valtansa rippeisiin.

]]>
0 http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243963-gallup-tulos-on-kovaa-luettavaa-keskutalle#comments gallup Keskusta Vallit Thu, 05 Oct 2017 15:11:40 +0000 Olli-Pekka Wallin http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243963-gallup-tulos-on-kovaa-luettavaa-keskutalle
Jokaisella presidenttiehdokkaalla nyt nolla ääntä. Huhtasaari vahvoilla? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242286-jokaisella-presidenttiehdokkaalla-nyt-nolla-aanta-huhtasaari-vahvoilla <p>Suomessa järjestetään seuraavat presidentinvaalit vuonna 2018. Vaalien ensimmäinen äänestyskerta on näillä näkymin 28. tammikuuta. Tähän mennessä julkaistujen gallupien&reg; perusteella <strong>Niinistö</strong> on saamassa reilusti yli 50%:n äänimäärän ensimmäisellä kierroksella eikä siten toista äänestyskierrosta tulla tarvitsemaan.</p><p>Onko nykyihminen oppiva ihminen? Ihmisen pitäisi muistaa historiaa ja ottaa siitä oppia. Vuoden 2011 Jytkyllä perussuomalaiset nousivat pienpuolueesta suurten joukkoon liki 20%:n kannatuksellaan. Tulevissa vaaleissa perussuomalaisten ehdokkaana on porilainen opettaja, kreationisti, <strong>Laura Huhtasaari</strong>.&nbsp;Perussuomalaiset eivät kuulemma enää ole sama puolue joka ylti aikoinaan Jytkyllään vaalivoittoon.&nbsp;</p><p>SDP asetti ehdokkaakseen <strong>Tuula Haataisen</strong>. Vihreiden ehdokkaana on viime eduskuntavaaleista tuttu <strong>Pekka Haavisto</strong>. Keskustan ehdokkaana on <strong>Matti Vanhanen</strong>. Kokoomus ei ilmeisesti aseta presidenttiehdokasta. Mainitsemieni ehdokkaiden lisäksi on monia muitakin ehdokkaita. Tässä vaiheessa kukaan ei tiedä voittajaa vaikkakin sitä voi olla helppo veikata.</p><p><strong>Jos media käsittelisi kaikkia ehdokkaita tasapuolisesti, mitään puoluetta, valitsijayhdistystä, tai henkilöä, syrjimättä niin media pyrkisi olemaan neutraali ja antaisi jokaiselle ehdokkaalle likimain saman verran näkyvyyttä - mutta niin ei tule käymään.</strong> Todennäköisesti media valitsee Niinistön presidentiksi jo ennen kuin Niinistö on edes kunnolla kampanjaansa aloittanut.</p><p><strong>Pienpuolueiden ehdokkaat media sivuuttaa marginaaliryhmänä olankohautuksella</strong> - onko se tasapuolista? Onko se oikein? Miten pienpuolueet voisivat saada ehdokkaansa äänen kuuluviin kun heillä kaikilla ei ole euroakaan puoluetukea näkyvyyteen käytettävissä.</p><p>Media siis toimii &quot;vanhaan hyvää tapaan&quot; syrjien osaa ehdokkaista ja puolueista. Miksi kuunnella marginaaliryhmiä. Miksi antaa heille näkyvyyttä? Saisivat vielä äänensä kuuluviin ja lisää kannattajia. Jossain vaiheessa edessä voisi olla uusi ja erilainen Jytky. Kyllä marginaaliryhmien pitää asemansa ymmärtää ajattelevat toimittajat, ja se näkyy niin TV:n vaaliohjelmissa kuin lehtien palstoilla. Nettiä unohtamatta.</p><p><strong>Media siis valitsee (on jo valinnut) Niinistön seuraavaksi presidentiksi.</strong> Perussuomalaisetkin olisivat olleet Niinistön valintaa tukemassa ellei Niinistö olisi mennyt möläyttämään harkitsematonta kommenttiaan tehokkaasta katumisesta. Tuon möläytyksen seurauksena Huhtasaari pääsi ehdolle ja hän lieneekin varsin vahva ehdokas - miten käy kuuden vuoden kuluttua?</p><p>Kakkossijasta tulee kova taistelu. Huhtasaari ja kumppanit siitä kisaavat. En olisi hämmästynyt jos kakkossija menisi Huhtasaarelle mutta varmasti pari muutakin ehdokasta tulee saamaan päälle 10%:n äänimäärän. Ainakin Haavisto, ja veikkaan, että myös Haatainen.</p><p>Arvelen, että moni lukija näkee tämän kirjoitukseni ajavan Huhtasaaren asiaa. Se ei kuitenkaan ole tarkoitukseni. Tarkoitukseni on todeta, että medianäkyvyys on vähintään yhtä epäreilua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa järjestetään seuraavat presidentinvaalit vuonna 2018. Vaalien ensimmäinen äänestyskerta on näillä näkymin 28. tammikuuta. Tähän mennessä julkaistujen gallupien® perusteella Niinistö on saamassa reilusti yli 50%:n äänimäärän ensimmäisellä kierroksella eikä siten toista äänestyskierrosta tulla tarvitsemaan.

Onko nykyihminen oppiva ihminen? Ihmisen pitäisi muistaa historiaa ja ottaa siitä oppia. Vuoden 2011 Jytkyllä perussuomalaiset nousivat pienpuolueesta suurten joukkoon liki 20%:n kannatuksellaan. Tulevissa vaaleissa perussuomalaisten ehdokkaana on porilainen opettaja, kreationisti, Laura Huhtasaari. Perussuomalaiset eivät kuulemma enää ole sama puolue joka ylti aikoinaan Jytkyllään vaalivoittoon. 

SDP asetti ehdokkaakseen Tuula Haataisen. Vihreiden ehdokkaana on viime eduskuntavaaleista tuttu Pekka Haavisto. Keskustan ehdokkaana on Matti Vanhanen. Kokoomus ei ilmeisesti aseta presidenttiehdokasta. Mainitsemieni ehdokkaiden lisäksi on monia muitakin ehdokkaita. Tässä vaiheessa kukaan ei tiedä voittajaa vaikkakin sitä voi olla helppo veikata.

Jos media käsittelisi kaikkia ehdokkaita tasapuolisesti, mitään puoluetta, valitsijayhdistystä, tai henkilöä, syrjimättä niin media pyrkisi olemaan neutraali ja antaisi jokaiselle ehdokkaalle likimain saman verran näkyvyyttä - mutta niin ei tule käymään. Todennäköisesti media valitsee Niinistön presidentiksi jo ennen kuin Niinistö on edes kunnolla kampanjaansa aloittanut.

Pienpuolueiden ehdokkaat media sivuuttaa marginaaliryhmänä olankohautuksella - onko se tasapuolista? Onko se oikein? Miten pienpuolueet voisivat saada ehdokkaansa äänen kuuluviin kun heillä kaikilla ei ole euroakaan puoluetukea näkyvyyteen käytettävissä.

Media siis toimii "vanhaan hyvää tapaan" syrjien osaa ehdokkaista ja puolueista. Miksi kuunnella marginaaliryhmiä. Miksi antaa heille näkyvyyttä? Saisivat vielä äänensä kuuluviin ja lisää kannattajia. Jossain vaiheessa edessä voisi olla uusi ja erilainen Jytky. Kyllä marginaaliryhmien pitää asemansa ymmärtää ajattelevat toimittajat, ja se näkyy niin TV:n vaaliohjelmissa kuin lehtien palstoilla. Nettiä unohtamatta.

Media siis valitsee (on jo valinnut) Niinistön seuraavaksi presidentiksi. Perussuomalaisetkin olisivat olleet Niinistön valintaa tukemassa ellei Niinistö olisi mennyt möläyttämään harkitsematonta kommenttiaan tehokkaasta katumisesta. Tuon möläytyksen seurauksena Huhtasaari pääsi ehdolle ja hän lieneekin varsin vahva ehdokas - miten käy kuuden vuoden kuluttua?

Kakkossijasta tulee kova taistelu. Huhtasaari ja kumppanit siitä kisaavat. En olisi hämmästynyt jos kakkossija menisi Huhtasaarelle mutta varmasti pari muutakin ehdokasta tulee saamaan päälle 10%:n äänimäärän. Ainakin Haavisto, ja veikkaan, että myös Haatainen.

Arvelen, että moni lukija näkee tämän kirjoitukseni ajavan Huhtasaaren asiaa. Se ei kuitenkaan ole tarkoitukseni. Tarkoitukseni on todeta, että medianäkyvyys on vähintään yhtä epäreilua.

]]>
15 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242286-jokaisella-presidenttiehdokkaalla-nyt-nolla-aanta-huhtasaari-vahvoilla#comments Äänestys gallup Huhtasaari Niinistö Presidentinvaalit Sun, 03 Sep 2017 03:00:00 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242286-jokaisella-presidenttiehdokkaalla-nyt-nolla-aanta-huhtasaari-vahvoilla
Politiikan mannerlaatat siirtyvät http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241408-politiikan-mannerlaatat-siirtyvat <p>&quot;Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee&quot;</p><p>Vanha sanonta voisi viitata tällä kertaa Vihreiden hurjaan gallup-nosteeseen. En kuitenkaan ilakoi. Yhtä hyvin se pätee myös siihen nousuun, joka nähtiin talvella 2015-2016 SDP:n kannatuksessa. Samanlaisen hurmoksen harjalla ratsasti myös Macron valtaan. Perussuomalaisten kannatus eduskuntavaaleissa oli 17,7 %. Nyt se on 8,8 %. Puolet suli pois, vaikka nyt oppositioasemaan palaaminen lopettikin luisun.</p><p>Kannatuslukujen nopeat heilahtelut ovat nyt vallitseva tosiasia. Se joka hallitsee keskustelun ilmatilaa hallitsee yleistä mielipidettä. Voittajan kelkkaan siirtyminen on vauhdikasta ja uppoavasta laivasta pakeneminen vielä vauhdikkaampaa. Näkyvyyden ja uskottavuuden saaminen vaatii koko ajan kovaa retoriikkaa ja isoja lupauksia, joiden toteuttaminen hallitusvastuussa on osoittautunut hankalaksi. &quot;Suomi kuntoon!&quot; -lupauksella valtaan äänestetyn Keskustan kannatuksesta on kadonnut neljä prosenttiyksikköä sitten vaalien.</p><p><strong>Noste katkeaa vaaleihin</strong></p><p>Noste on kuitenkin tähän saakka katkennut yleensä vain vaaleihin. Ennen 2011 vaaleja moni asiantuntija ja poliitikko oli varma siitä, ettei Persujen kannatus realisoidu uurnilla, mutta realisoituipa kuitenkin. Nyt samanhenkistä aliarviointia esiintyy Vihreistä, mutta kuntavaalit osoittivat ettei tällaiseen ole mitään syytä. Jyväskylässä Vihreiden Keskisuomalaisen gallupissa saama kannatus ei toteutunut. Toteutunut kannatus oli korkeampi.</p><p>Vihreiden politiikkaan ladataan paljon odotuksia koulutusleikkausten perumisesta ja lisäpanostuksista, Suomen energia- ja liikennejärjestelmän laittamisesta remonttiin, sosiaaliturvan uudistamisesta perustulomalliin, yritys- ja elinkeinotukien perkaamisesta ja niin edelleen. Tällaisista odotuksista joutuu hallituksen pääpuolueisiin kuuluessaan vastuuseen, eikä niiden toteuttaminen valtiontalouden nykytilanteessa tai missään nähtävissä olevassa koalitiossa ole helppo rasti.</p><p>Näillä kannatusluvuilla on nähtävissä, että <strong>Touko Aalto </strong>on seuraavan hallituksen valtiovarainministeri ellei jopa pääministeri. Se on ainakin varmaa, että Aalto tarttuu mieluummin rahaministerin salkun kahvaan kuin pakenee Merikasarmin suojiin ulkopolitiikkaa johtamaan. Mitään nimiä nyt mainitsematta. Antaa kuolleiden haudata kuolleensa, on sanottu.</p><p><strong>Kuplia ja trendejä</strong></p><p>Vihreitä kuitenkin suojaa jossain määrin se, että puolueen ohjelma on kiinni globaaleissa megatrendeissä: kiihtyvässä kaupungistumisessa, asiantuntijatyön lisääntymisessä ja urbaanien metropoliasukkaiden irtoamisessa kansallisvaltioista. Vaikka jossain määrin takkiin tulisikin kuplan puhjetessa, on hyvä huomata ettei kaikki ole pelkkää kuplaa.</p><p>Tässä näkyy myös se, että taistelu pakkolaeista ja leikkauksista talvella 2015-2016 puhalsi kuumaa ilmaa SDP:n purjeisiin, mutta heti kun vetoapu loppui, puolueen alavireinen kannatuskehitys ja trendinomainen lasku jatkui. Kuntavaaleissa nähtiin pudotusta suurissa yliopistokaupungeissa ja nousua maalaiskunnissa ja teollisuuskaupungeissa. Noste tuli siis siellä, missä kehitys on tämänhetkisen tiedon valossa laskeva. Muiden kuplien puhkeamiseen oman kannatuksen pelastamisessa ei voi laskea kukaan, se on tuhon tie.</p><p>&quot;Laajapohjaisen yleispuolueen&quot; aika on ohi, sen tilalle menestyksen reseptiksi on muodostunut &quot;selkeästi profiloitunut yhteistyökykyinen puolue&quot;. Aiemmin on pidetty selkeästi erillään puolue, joka ajaa jonkin tietyn intressiryhmän asiaa tai tiukkaa agendaa sekä puolue, joka otti laajasti huomioon erilaisia ihmisryhmiä ja etuja, kooten agendansa arvojen pohjalta.</p><p><strong>Kannatuskatto ja profiloitumisen merkitys</strong></p><p>Kestävän kannatuksen katon on asettanut koko 2010-luvun ajan Kokoomus. Pienistä notkahduksista huolimatta kykypuolue on päässyt säännöllisesti 20 % kannatukseen, eikä näitä lukuja ole juuri haastettu. Mikään puolue ei kykene pitkää aikaa miellyttämään useampaa kuin joka viidettä äänestäjistä.</p><p>Kokoomukselle rasti on ollut helppo, koska Suomesta löytyy varmasti viidennes, jonka elämässä pitkittynyt taantuma on näkynyt lähinnä kiristyneenä verotuksena ja firman tuloksen notkahduksesta johtuvista ansionmenetyksistä. Pohjimmiltaan nykyisessä yhteiskuntamallissa hyvin pärjääviä on helppo miellyttää. Muutosta haluavien äänestäjien pitäminen samassa teltassa on hankalampaa.</p><p>Nykyisessä tilanteessa intressit ja arvot ovat yhä tiiviimmässä yhteydessä. Ihmiset kaipaavat poliittiselta liikkeeltä yhä useammin selkeitä ja konkreettisia tavoitteita, joita ei vesitetä kuin eri puolueista olevien siipien valmiilla kompromisseilla. Samaan aikaa halutaan, että näitä tavoitteita edistääkseen puolue on sitten valmis hakemaan yhteistyötä ja kompromisseja.</p><p><strong>Sosialidemokraatit uudistumaan</strong></p><p>SDP:ssä on edellisen puoluekokouksen jälkeen nähdäkseni herätty toimintatapojen uudistamiseen ja uusien tavoitteiden ja agendan asettamisen merkitykseen. Laiva on uuden puoluesihteerin ja varapuheenjohtajiston johdolla viimein kääntymässä. Puolueen jäsenistössä valtaa 70-luvulta saakka pitänyt ikäluokka on siirtymässä pois järjestötyöstä ja se avaa tilaa nuoremmille voimille.</p><p>Uskottavuuden saavuttaminen ja uuden poliittisen agendan luominen ei kuitenkaan ole nopea parannuskeino. Vihreät ovat olleet valtakunnan politiikassa 90-luvun alusta lähtien. Vasta kun puolueen perustamisen jälkeen syntyneet alkavat muodostaa merkittävän osan äänestäjistä, siitä on tullut uskottava voima nousemaan Suomen kärkipuolueeksi. Perussuomalaiset hakivat nostetta SMP:n raunioilta 15 vuotta ja pääsivät valtaan vasta, kun SMP:n konkurssin unohtaneet olivat 20-kesäisiä.</p><p>Ihan niin syvältä ei toivottavasti tarvitse kyntää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee"

Vanha sanonta voisi viitata tällä kertaa Vihreiden hurjaan gallup-nosteeseen. En kuitenkaan ilakoi. Yhtä hyvin se pätee myös siihen nousuun, joka nähtiin talvella 2015-2016 SDP:n kannatuksessa. Samanlaisen hurmoksen harjalla ratsasti myös Macron valtaan. Perussuomalaisten kannatus eduskuntavaaleissa oli 17,7 %. Nyt se on 8,8 %. Puolet suli pois, vaikka nyt oppositioasemaan palaaminen lopettikin luisun.

Kannatuslukujen nopeat heilahtelut ovat nyt vallitseva tosiasia. Se joka hallitsee keskustelun ilmatilaa hallitsee yleistä mielipidettä. Voittajan kelkkaan siirtyminen on vauhdikasta ja uppoavasta laivasta pakeneminen vielä vauhdikkaampaa. Näkyvyyden ja uskottavuuden saaminen vaatii koko ajan kovaa retoriikkaa ja isoja lupauksia, joiden toteuttaminen hallitusvastuussa on osoittautunut hankalaksi. "Suomi kuntoon!" -lupauksella valtaan äänestetyn Keskustan kannatuksesta on kadonnut neljä prosenttiyksikköä sitten vaalien.

Noste katkeaa vaaleihin

Noste on kuitenkin tähän saakka katkennut yleensä vain vaaleihin. Ennen 2011 vaaleja moni asiantuntija ja poliitikko oli varma siitä, ettei Persujen kannatus realisoidu uurnilla, mutta realisoituipa kuitenkin. Nyt samanhenkistä aliarviointia esiintyy Vihreistä, mutta kuntavaalit osoittivat ettei tällaiseen ole mitään syytä. Jyväskylässä Vihreiden Keskisuomalaisen gallupissa saama kannatus ei toteutunut. Toteutunut kannatus oli korkeampi.

Vihreiden politiikkaan ladataan paljon odotuksia koulutusleikkausten perumisesta ja lisäpanostuksista, Suomen energia- ja liikennejärjestelmän laittamisesta remonttiin, sosiaaliturvan uudistamisesta perustulomalliin, yritys- ja elinkeinotukien perkaamisesta ja niin edelleen. Tällaisista odotuksista joutuu hallituksen pääpuolueisiin kuuluessaan vastuuseen, eikä niiden toteuttaminen valtiontalouden nykytilanteessa tai missään nähtävissä olevassa koalitiossa ole helppo rasti.

Näillä kannatusluvuilla on nähtävissä, että Touko Aalto on seuraavan hallituksen valtiovarainministeri ellei jopa pääministeri. Se on ainakin varmaa, että Aalto tarttuu mieluummin rahaministerin salkun kahvaan kuin pakenee Merikasarmin suojiin ulkopolitiikkaa johtamaan. Mitään nimiä nyt mainitsematta. Antaa kuolleiden haudata kuolleensa, on sanottu.

Kuplia ja trendejä

Vihreitä kuitenkin suojaa jossain määrin se, että puolueen ohjelma on kiinni globaaleissa megatrendeissä: kiihtyvässä kaupungistumisessa, asiantuntijatyön lisääntymisessä ja urbaanien metropoliasukkaiden irtoamisessa kansallisvaltioista. Vaikka jossain määrin takkiin tulisikin kuplan puhjetessa, on hyvä huomata ettei kaikki ole pelkkää kuplaa.

Tässä näkyy myös se, että taistelu pakkolaeista ja leikkauksista talvella 2015-2016 puhalsi kuumaa ilmaa SDP:n purjeisiin, mutta heti kun vetoapu loppui, puolueen alavireinen kannatuskehitys ja trendinomainen lasku jatkui. Kuntavaaleissa nähtiin pudotusta suurissa yliopistokaupungeissa ja nousua maalaiskunnissa ja teollisuuskaupungeissa. Noste tuli siis siellä, missä kehitys on tämänhetkisen tiedon valossa laskeva. Muiden kuplien puhkeamiseen oman kannatuksen pelastamisessa ei voi laskea kukaan, se on tuhon tie.

"Laajapohjaisen yleispuolueen" aika on ohi, sen tilalle menestyksen reseptiksi on muodostunut "selkeästi profiloitunut yhteistyökykyinen puolue". Aiemmin on pidetty selkeästi erillään puolue, joka ajaa jonkin tietyn intressiryhmän asiaa tai tiukkaa agendaa sekä puolue, joka otti laajasti huomioon erilaisia ihmisryhmiä ja etuja, kooten agendansa arvojen pohjalta.

Kannatuskatto ja profiloitumisen merkitys

Kestävän kannatuksen katon on asettanut koko 2010-luvun ajan Kokoomus. Pienistä notkahduksista huolimatta kykypuolue on päässyt säännöllisesti 20 % kannatukseen, eikä näitä lukuja ole juuri haastettu. Mikään puolue ei kykene pitkää aikaa miellyttämään useampaa kuin joka viidettä äänestäjistä.

Kokoomukselle rasti on ollut helppo, koska Suomesta löytyy varmasti viidennes, jonka elämässä pitkittynyt taantuma on näkynyt lähinnä kiristyneenä verotuksena ja firman tuloksen notkahduksesta johtuvista ansionmenetyksistä. Pohjimmiltaan nykyisessä yhteiskuntamallissa hyvin pärjääviä on helppo miellyttää. Muutosta haluavien äänestäjien pitäminen samassa teltassa on hankalampaa.

Nykyisessä tilanteessa intressit ja arvot ovat yhä tiiviimmässä yhteydessä. Ihmiset kaipaavat poliittiselta liikkeeltä yhä useammin selkeitä ja konkreettisia tavoitteita, joita ei vesitetä kuin eri puolueista olevien siipien valmiilla kompromisseilla. Samaan aikaa halutaan, että näitä tavoitteita edistääkseen puolue on sitten valmis hakemaan yhteistyötä ja kompromisseja.

Sosialidemokraatit uudistumaan

SDP:ssä on edellisen puoluekokouksen jälkeen nähdäkseni herätty toimintatapojen uudistamiseen ja uusien tavoitteiden ja agendan asettamisen merkitykseen. Laiva on uuden puoluesihteerin ja varapuheenjohtajiston johdolla viimein kääntymässä. Puolueen jäsenistössä valtaa 70-luvulta saakka pitänyt ikäluokka on siirtymässä pois järjestötyöstä ja se avaa tilaa nuoremmille voimille.

Uskottavuuden saavuttaminen ja uuden poliittisen agendan luominen ei kuitenkaan ole nopea parannuskeino. Vihreät ovat olleet valtakunnan politiikassa 90-luvun alusta lähtien. Vasta kun puolueen perustamisen jälkeen syntyneet alkavat muodostaa merkittävän osan äänestäjistä, siitä on tullut uskottava voima nousemaan Suomen kärkipuolueeksi. Perussuomalaiset hakivat nostetta SMP:n raunioilta 15 vuotta ja pääsivät valtaan vasta, kun SMP:n konkurssin unohtaneet olivat 20-kesäisiä.

Ihan niin syvältä ei toivottavasti tarvitse kyntää.

]]>
11 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241408-politiikan-mannerlaatat-siirtyvat#comments Antti Rinne gallup SDP Touko Aalto Vihreät Thu, 17 Aug 2017 09:37:45 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241408-politiikan-mannerlaatat-siirtyvat
Jos olisin urbaani puoluejohtaja... http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240284-jos-olisin-urbaani-puoluejohtaja <p>Kokoomus 21,0; Sosialidemokraatit 19,6; Vihreät 15,5...</p><p>Taitaa tehdä yhteensä 56,1%, vai mitä? Jos johtaisin jotakin näistä puolueista, enkä olisi erityisen innostunut maakuntahimmelistä, mieleeni saattaisi tulla, että eduskuntavaalit voitaisiin oikeastaan pitää samaan aikaan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen kanssa, tai miksei aikaisemminkin.</p><p>Niinistön ja Haaviston kannattajille tämä tuskin olisi ongelma. Saisiko demarit ymmärtämään, ettei ratkaisusta Maar... köh, demarien tulevalle ehdokkaalle ainakaan haittaa olisi? Ja eduskuntavaaleissa äänestäjät miettivät joka tapauksessa asiakysymyksiä ja hallituspohjaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomus 21,0; Sosialidemokraatit 19,6; Vihreät 15,5...

Taitaa tehdä yhteensä 56,1%, vai mitä? Jos johtaisin jotakin näistä puolueista, enkä olisi erityisen innostunut maakuntahimmelistä, mieleeni saattaisi tulla, että eduskuntavaalit voitaisiin oikeastaan pitää samaan aikaan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen kanssa, tai miksei aikaisemminkin.

Niinistön ja Haaviston kannattajille tämä tuskin olisi ongelma. Saisiko demarit ymmärtämään, ettei ratkaisusta Maar... köh, demarien tulevalle ehdokkaalle ainakaan haittaa olisi? Ja eduskuntavaaleissa äänestäjät miettivät joka tapauksessa asiakysymyksiä ja hallituspohjaa.

]]>
11 http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240284-jos-olisin-urbaani-puoluejohtaja#comments %23hallitus gallup Puoluekannatus Wed, 19 Jul 2017 09:38:31 +0000 Jari-Pekka Vuorela http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240284-jos-olisin-urbaani-puoluejohtaja
Persujen gallup-jytky on siis 6% http://valpperi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240267-persujen-gallup-jytky-on-siis-6 <p>Hesarin uusimman gallupin mukaan persujen kannatus on n.6% luokkaa ja UV:n 2,5%</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt minä ymmärrän paljon paremmin sen persujen huolenpidon ja murheen näistä eronneista, harmitus on siis teitysti suuri, koska sinne meni samalla uskottavuus.</p><p>Kyllähän se oli tiedossa, että puolueen äänestäjät ovat nyt sitten ainoastaan maahamuuttokriittiset ja EU-vastaiset, ja niiden osuus on juuri tuo.</p><p>Haaveeksi jää ne vaalivoitot ja haaveeksi jää hallitus.</p><p>Halla-Aholla on edessä kuihtuvat ajat, ja pienpuolueen arki</p><p>Tälläaisella kannatuksella ei ole mitään sanomista Suomen maahanmuuttopolitiikkaan, eli isoksi meteliksi jää se persujen huuto, kansaa ei kiinnosta nämä asiat niin paljon, ja kun maine on mikä on, niin sitä saa mitä tilaa.</p><p>UV saa juuri sellaisen kannatuksen, kuin oletinkin, ja tuskinpa kukaan täysjärkinen odotti muuta, jos ne vaaleissa saavat 2-4% äänistä, niin sehän on huipputulos.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallitukselle nämä keskustan ja UV:n lukemat tietävät tietysti hankalia aikoja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hesarin uusimman gallupin mukaan persujen kannatus on n.6% luokkaa ja UV:n 2,5%

 

Nyt minä ymmärrän paljon paremmin sen persujen huolenpidon ja murheen näistä eronneista, harmitus on siis teitysti suuri, koska sinne meni samalla uskottavuus.

Kyllähän se oli tiedossa, että puolueen äänestäjät ovat nyt sitten ainoastaan maahamuuttokriittiset ja EU-vastaiset, ja niiden osuus on juuri tuo.

Haaveeksi jää ne vaalivoitot ja haaveeksi jää hallitus.

Halla-Aholla on edessä kuihtuvat ajat, ja pienpuolueen arki

Tälläaisella kannatuksella ei ole mitään sanomista Suomen maahanmuuttopolitiikkaan, eli isoksi meteliksi jää se persujen huuto, kansaa ei kiinnosta nämä asiat niin paljon, ja kun maine on mikä on, niin sitä saa mitä tilaa.

UV saa juuri sellaisen kannatuksen, kuin oletinkin, ja tuskinpa kukaan täysjärkinen odotti muuta, jos ne vaaleissa saavat 2-4% äänistä, niin sehän on huipputulos.

 

Hallitukselle nämä keskustan ja UV:n lukemat tietävät tietysti hankalia aikoja.

]]>
31 http://valpperi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240267-persujen-gallup-jytky-on-siis-6#comments %23hallitus gallup Persut Wed, 19 Jul 2017 03:42:17 +0000 petteri ritala http://valpperi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240267-persujen-gallup-jytky-on-siis-6
Puolueiden gallup-kehitys hitaasti http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236858-puolueiden-gallup-kehitys-hitaasti <p>Siellä on taas vedetty yksittäisen gallupin pohjalta johtopäätöksiä kaikesta mahdollisesta. Vaalithan sen todellisen kannatuksen kertovat, mutta kait noita gallup-käyriäkin voi katsoa muutenkin kuin vertaamalla vain edelliseen kuukauteen. Tein sitten 12kk liukuvan arvon Taloustutkimuksen sivuilta löytyneistä gallupeista, alkaen 2000 vuodesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Äkkiseltään katsottuna kannatukset ovat hyvin stabiileja, paitsi Perussuomalaisten osalta. Välillä on aallonpohjia ja huippuja, mutta lopulta kannatuslukemat ovat samat kuin 17 vuotta sittenkin, mistä tuo käyrä alkaa. Vain Perussuomalaiset ovat tulleet tyhjästä ja vieneet kannatusprosenttinsa verran Keskustalta ja Demareilta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Siellä on taas vedetty yksittäisen gallupin pohjalta johtopäätöksiä kaikesta mahdollisesta. Vaalithan sen todellisen kannatuksen kertovat, mutta kait noita gallup-käyriäkin voi katsoa muutenkin kuin vertaamalla vain edelliseen kuukauteen. Tein sitten 12kk liukuvan arvon Taloustutkimuksen sivuilta löytyneistä gallupeista, alkaen 2000 vuodesta.

 

Äkkiseltään katsottuna kannatukset ovat hyvin stabiileja, paitsi Perussuomalaisten osalta. Välillä on aallonpohjia ja huippuja, mutta lopulta kannatuslukemat ovat samat kuin 17 vuotta sittenkin, mistä tuo käyrä alkaa. Vain Perussuomalaiset ovat tulleet tyhjästä ja vieneet kannatusprosenttinsa verran Keskustalta ja Demareilta.

]]>
4 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236858-puolueiden-gallup-kehitys-hitaasti#comments gallup Puoluekannatus Taloustutkimus Thu, 11 May 2017 06:38:00 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236858-puolueiden-gallup-kehitys-hitaasti