Kuuntele kolumni kirjoittajan itsensä lukemana
YLE Areenasta.
KGB lasten asialla
Minkä maan lapsiasiamies tarvitsee maan tiedustelupalvelun korkeimman opinahjon koulutusta? Kuulostaa vitsiltä, mutta Venäjällä tämä on täyttä totta.
Lapsiasiamies Pavel Astahovilla ei tiedetä olevan sosiaalialan koulutusta, mutta hän on lakimies. Lisäksi hän kävi KGB:n koulun hieman ennen kuin tiedustelupalvelun nimi muutettiin FSB:ksi. Astahovin tapauksessa kannattaa myös muistaa tiedustelumaailman yleinen viisaus: ei ole olemassa entisiä KGB-miehiä. He ovat aina firman palveluksessa.
Astahov on julkkislakimies ja viime vuonna hän tienasi yli 640 000 euroa. Hän on vetänyt omaa lakijuttuja käsittelevää televisio-ohjelmaansa. New York Timesin mukaan Astahov on saanut nimittäjältään, presidentti Dmitri Medvedeviltä luvan jatkaa tv-hommia, vaikka Astahov on nykyisin viranomainen. Ei tämäkään olisi muualla maailmassa mahdollista.
KGB:n kiinnostuksella venäläislasten hyvinvointiin on pitkät historialliset juuret. Tiedustelupalvelu perusti tapattamiensa, kansanvihollisiksi kutsuttujen ihmisten lapsille orpokoteja. Tiedustelupalvelun logiikka oli murhaava. Tapetaan vanhemmat ja kasvatetaan heidän lapsensa huutamaan uraata valtiolle, joka teki heistä orpoja.
Orpokodeissa tapettujen kansanvihollisten lapset pantiin tuottavaan työhön. Esimerkiksi Harkovassa, Ukrainassa sijaitsevassa orpokodissa lapset rakentelivat kopioita Leica II –kamerasta. Venäläiseksi nimeksi kameralle annettiin FED 1. Kirjaimet tulevat Neuvosto-Venäjän salaisen poliisin Tšekan perustajan Felix Edmundovitš Dzeržinskin nimestä.
On naurettavaa kuvitella, että KGB-taustaisen juristin tehtävä lapsiasiamiehenä olisi edistää venäläislasten hyvinvointia. Jos se olisi Astahovin varsinainen toimenkuva, hänelle ja sadalle muulle lapsiasiamiehelle riittäisi lujasti töitä Venäjän omalla maaperällä. Ei ehtisi huolestua venäläislasten kohtalosta vierailla mailla.
Orpojen tai vain kylmästi hylättyjen lasten määrä huitelee Venäjällä sadoissatuhansissa, ellei vielä korkeammalla. Lasten hakkaaminen ja hyväksikäyttö on Venäjällä paljon yleisempää kuin Suomessa. Kymmenkunta vuotta sitten sattui käteen lehtijuttu, jonka mukaan poikien toiveammatti Venäjällä oli rikollinen. Tyttöjen vastaava oli prostituoitu.
Mistä nämä karmeat haaveet todistavat? Eivät ainakaan terveestä lapsuudesta. Tosiasiat eivät muuksi muutu, vaikka Suomessa harhailee nelikymmenpäinen venäläinen medialaahus todistamassa, miten turkulaisia sosiaaliviranomaisia sätitään Turun taudista kärsiviksi russofobisiksi fasisteiksi.
Lapsiasiamies Pavel Astahovin johtaman klassisen KGB-läisen disinformaatio-retken varsinaisena tarkoituksena on lujittaa Venäjän suurvalta-asemaa. Siihen tarkoitukseen on valjastettu Venäjän vallanpitäjiä avoimesti nuoleskeleva venäläinen valtamedia. Astahov kirjoitti jo talvella Pietarin kuvernöörille Valentina Matvejenkolle, että ”Suomessa loukataan yhä enemmän Suomessa asuvien venäläisperheiden oikeuksia”. Tämä on asian ydin. Venäjä haluaa puuttua Suomen asioihin tekosyynään venäläisten muka huono kohtelu Suomessa. Suomi ei ole tietenkään ainoa naapurivaltio, jonka asioihin Venäjä haluaa sotkea sormensa.
Harhatiedon syöttämiseen tarvitaan kaikenlaisia ilmiantajia, esimerkiksi Suomen antifasistisesta komiteasta. Pidän mahdollisena, että kohta saadaan myös Suomessa asuva venäläinen vähemmistö vetoamaan Venäjän johtoon huonon kohtelun vuoksi. Silloin tilanne on vakava.
Vielä tästä tärkeimmästä asiasta. Venäjän lapsikuolleisuus on Syyrian tasolla. Se on noin neljä kertaa korkeampi kuin Suomen lapsikuolleisuus.
Teillä ei ole meille mitään opetettavaa lasten hyvästä kohtelusta.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (162 kommenttia)
Kommentoi 162 kommenttia