Kuuntele kolumni kirjoittajan itsensä lukemana
YLE Areenasta.
Ruoan kehitysmaa
Olen syönyt suurtalouskeittiön valmistamaa ruokaa lastentarhassa, kansakoulussa, peruskoulun ala- ja yläasteella, lukiossa, rakennuksien työmaaruokaloissa, yliopistossa, yhdessä koulutuskeskuksessa, baareissa, kuppiloissa, kesätapahtumissa, nakkikioskeilla, messuilla ja työpaikoilla.
Kun ihminen on käynyt läpi tämän monikymmenvuotisen ketjun, yksi asia on varma: hänellä ei ole aavistustakaan siitä, miltä hyvä ruoka maistuu. Vain tämän kulinaristisen vankileirien saariston läpi käyneelle voidaan ruoan ainoana tähdellisenä ominaisuutena mainostaa, kuten Suomessa: meidän raaka-aineemme ovat puhtaita. Totta kai raaka-aineitten pitää olla puhtaita, mutta sehän on vasta lähtökohta. Puhtaista raaka-aineista pitäisi valmistaa maistuvaa ruokaa.
Kokemuksen perusteella pidän ruotsalaista, tanskalaista, virolaista, venäläistä, ranskalaista, italialaista, espanjalaista, kiinalaista, japanilaista, saksalaista, thaimaalaista, nepalilaista, turkkilaista, itävaltalaista, iranilaista, portugalilaista ja belgialaista keittiötä parempana kuin suomalaista. Mitä useammassa maassa olen vieraillut, sitä enemmän olen löytänyt parempia ja herkullisempia ruokamaita kuin Suomi. Norjassa en ehtinyt syödä, mutta minulla ei ole mitään syytä epäillä, etteikö siellä osattaisi valmistaa aromikkaampaa ruokaa kuin täällä. Suomessa tunnetaan kaksi maustetta, suola ja pippuri. Jos pippurimylly on juuttunut, se korvataan laittamalla enemmän suolaa.
Myös ankarasti parjattu englantilainen ruoka on hyvää, jos se vain on kiinalaista. Suomalaisen ruoan surkeus valkeni minulle vasta, kun pääsin aikamiehenä matkustelemaan ulkomaille. Siellä valkosipuliin oli tutustuttu jo muutama tuhat vuotta ennen 1970-lukua ja sitä käytettiin myös muualla kuin pizzassa.
Suomalaiset ovat tottuneet rutinoidusti valehtelemaan ulkomaalaisille maamme ruokataiteen peruspilareista. Ne ovat raikkaina humisevien metsiemme marjat ja sienet sekä kirkkaina välkkyvistä vesistämme pyydetyt kalat. Mustikasta puristetaan mehua tai se leivotaan piirakkaan. Muuta kulinaarista käyttöä ei tälle mainiolle marjalle ole keksitty. Puolukkaa käytetään vielä vastahakoisemmin. Se runnotaan sellaisenaan sokerin sekaan ja tarjotaan poronkäristyksen piristeenä.
Sieniä ei keskitason suomalaisessa ravintolassa saa koskaan, ellei sitten näitä viheliäisiä herkkusieniä. Milloin muistatte viimeksi nähneenne minkään ravintolan listalla esimerkiksi tattikeittoa tai tattimunakasta. Hetkinen... missäs se olikaan… aivan, venäläisessä ravintolassa. Tattia vähempiarvoisena pidettyä, mutta melkein yhtä hienoa suppilovahveroa ei käytetä ollenkaan.
Pitkään saa etsiä ennen kuin löytää suomalainen ravintolan, joka tarjoilee haukea, muikkua, ahventa tai lahnaa, välkkyvien vesiemme viljaa.
Vain Suomen kaltaisessa kulinarismin kehitysmaassa ainoa ruokasota nousee siitä, ettei pääministeri saa klaukkalalaisesta kaupasta haluamaansa puolimonopolisoitua maitoa. Kun sitä sinne jälleen saadaan, suurtalouskeittiöitten ruokkima kansa pitää sitä paitsi isänmaallisena tekona myös kulinaarisena triumfina. Tämä tässä on surullisinta. Suomalainen keittotaide korkeimmalla vuorenhuipullaan: osaamme lypsää lehmän ja kuljettaa sen maitoa purkissa.
Maintenon on runsaan neljäntuhannen asukkaan kaupunki tunnin junamatkan päässä Pariisista lounaaseen. Sen suurin ruokakauppa on Carrefour-markettiketjuun kuuluva piste. Sieltä saa kahtasataa laatua juustoa ja kolmeasataa merkkiä punaviiniä, kaiken muun ohella. Ihan totta. En liioittele tippaakaan. Joka päivä tarjolla on tuoreita ostereita ja kampasimpukoita ja mustekaloja. Ruoka maksaa vähemmän kuin Alepassa.
Ja se on aivan tavallinen ranskalainen kauppa aivan tavallisessa ranskalaisessa pikkukaupungissa.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ehkä aterioista, mutta myös hinnoista laatuun nähden: Suomessa myydään todella ala-arvoista lihaa halvalla tai " halvalla". Miksi ihmeessä pellolla kasvatettu vilja maksaa enemmän per kilo kuin liha. Miksi?
Leivät on usein kohtuullisen hyviä ja maukkaita mutta uskomattoman kallista.
Vieraillessani Venäjällä, paikallisesta lähikaupasta olisi saannut kaksikymmentä
leipää Fazerin sekaleivän hinnalla. Leipä oli Venäjälläkin hyvää tuoretta ja maukasta.
Nähdäkseen mitä suomalainen ruokakulttuuri on, ei tarvitse kuin mennä marketin lihahyllylle ja katsoa, kuinka liki kaikki liha (ja siipikarjatuotteet) on pakattu vakuumimuovipussiin täsmälleen samanmoiseen ällöttävään marinadilillinkiin. Itse ruokateollisuus on paras vegaanin puolestapuhuja!
Kasvikset sentään toisinaan on hiukan paremmin aseteltu.
Meillä on koko ruokakulttuuri samanlaista kuin sikojen ruokinta, on kysymys rehusta jolla pysyy nälkä loitolla.
Erittäin hyvä ja hersyvä "Keisarillahan ei ole vaatteita" -puheenvuoro. Totta kai Tervo kärjistää - hän on kärjistämisen mestari: fokus säilyy vaikka karrikointi laitojen yli menisikin.
"Laitosruoka" on osa suomalaista "valintojen putkea" ja kuuluu samaan sarjaan kuin "subjektiivinen päivähoito-oikeus", koululaisten "ryhmäyttäminen", "YhteisTyöneuvottelut" ja "maailman paras terveydenhuolto".
Teränsä menettäneen riittävän hyvin toimeentulevan kansakunnan nielemiä arkikäsitteitä, joilla huonosti onnistutaan peittämään vallitseva kulttuurittomuuden tila.
Ismo Alanko oli niin oikeassa kappalessaan "Kun Suomi putos puusta".
Missä ns. laitosruokalassa saa niin hyvää leipää kuin missä tahansa laitosruokalassa Suomessa?
Koulussa sain syödä lihakastiketta!
Sairaalassa saa jälkiruuankin.
Armeijassa tosin oli joskus noppasoppaa, mutta myös kuumaa kaakaota, hyvää näkkileipää, makoisia puuroja ja jopa itse kuorituista ;) perunoista tehtyjä kiusauksia.
Työpaikkaruokaloissa on huonoa ruokaa vain perjantaisin jolloin jostain ihmeen-kumman-säännöstä johtuen pitää laittaa tarjolle jotain leivitettyä kuivattua tuotetta. Maanantaista torstaihin saa salaattia, kreikkalaista oliiviöljyä, kotimaista perunaa ja muhevia lihakastikkeita.
Pitää vain olla hieman ymmärrystä että ymmärtää ruokakultturia.
http://www.uunilampomittari.blogspot.com/
joo kyllä suomalaine ruoka on merkillistä. Teollisuus vatkaa kaiken hyvän pois ruuasta ja sitten tarjoaa täsmäruokaa milloin mihinkin vaivaan on gefilukset ja asidofilukset jne jne...kaikki nämä aineet sisältyy tavalliseen ruokaan jota ei "jalosteta".Ei ihme että on pakki jumissa. Kaikki missä lukee =% tai kevyt-jotain on suolesta eikä sellaista ruokaa kannata kotiinsa vetää.Katselkaapa hyllyjä, mitä jää ostettavaksi kun nämä terveystuotteet jätetään pois??? Nooh saathan sitten ostettua tonaliinit jne purkissa, että kaki tulee. www.anttiheikkila.com sivuilta löytyy paljon asiaa tähän liittyen lukekaa ja ihmetelkää.Ostin eilen luomumaitoa ja luomu kananmunia...ei maistunut maito sen kummemmalta kuin tavis maitokaan....huomenna aamulla laitan 125gr pekonisilppua pannulle ja senjälkeen paistan kolme luomukananmunaa voissa nämä nautiskelen kylmän luomumaidon kanssa ja elelen näillä eväillä herroiksi pitkälle iltapäivään.
Tervo puhuu asiaa. Suomalainen ruokakauppa puolestaan on pääpirteissään tällainen:
Yksi kolmasosa kaupan valikoimista (ja käytetystä tilasta) on karkkia, sipsejä ja keksejä.
Yksi kolmasosa on olutta, sidua ja limpparia.
Yksi kolmasosa on mikroaterioita.
Ulkomailla käydessä kannattaa aina vierailla jollain tavallisella alueella jossain tavallisessa ruokakaupassa ja katsoa, että minkä verran siellä myydään em. tuotteita.
MIetin eräänä päivänä kun vaimo oli tehnyt pastaa ja maustanut sen vihreällä pestolla... KAs se maistui erilaiselta.
Samalla tajusin että minulle on syötetty 40 vuotta raakaa makaronia, siis "puhdasta" ruokaa.
Sama liittyy kaikkeen muuhunkin suomalaisen ruokaan kuten Tervo toteaa, se on "puhdasta" eli raakaa. Siitä vasta keittotaiteen pitää alkaa.
Tervo osuu kyllä asian ytimeen lähes aina kirjoituksissaan. (Lähes- vain siksi kun en voi etukäteen arvostella tulevia kirjoituksia, niissähän voi vielä piillä asiavirheitä :-).
Armeijassa tehdyn hyvin epävirallisen tutkimuksen mukaan, ruokia moittivat kaikkein eniten juuri he, joiden kotisapuskat eivät kummoisiakaan olleet.
Eräs rovasti meni teettämään pukua kirkonkylän räätärille. "paremmat pukuni teetän kyllä kaupungissa" tokaisi hän pukua sovittaessaan.
"Niin, kyllähän minäkin parhaar saarnat käyn kuuntelemassa sielä kaupungissa" vastasi räätäli.
Kotikasvatukseni estää nyt nostamasta tämän Tervon kirjoja samalla tavalla vertailtavaksi.
THL:n sankari on vastuussa erittäin suuresta määrästä ennenaikaisia kuolemia. Hautausmailla lepää satoja tuhansia margariineihin ja hiilihydraatteihin uskoneita sydäntauteihin kuolleita. Sen voisi painaa kuitenkin villaisella jos kyseessä olisi pelkästään tyhmyys mutta kun ei ole. Surullisen kuuluisan pohjois-karjala-projektin "mahtavat" tulokset oli suuri huijaus.
Eikös nämä valtion viskaalit juuri suunnitelleet lisähaittaveroja hyvänmaun takaaville raaka-aineille. Eli mauttoman ruuan voittokulku maailmalle jatkuu.
Matkustelen työssäni paljon ulkomailla, joten helppo olla Tervon kanssa samaa mieltä. Yksi asia, joka Tervon listalta vielä puuttui, on liha.
Ihmettelen, miten tässä perirehellisten ämteekoolaisten kansoittamassa maassa sallitaan sellainen huijausmeininki, jota esim. liha-asiassa täällä harrastetaan. Lehmänkanttura muuttuu kuollessaan häräksi ja kanoista modifioidaan kukkoja ravintolakäyttöön. Marketeissa myydään sitkeää, mautonta, kumimaista, harmaata tavaraa ylihintaan suomenlippukuvioidussa paketissa. Hävettää.
Peräkammarinpojille ja sirkkaliisaanttiloille suosittelen matkailua. Voi tuntua hurjalta ajatukselta, mutta jos vaikka varovasti Ruotsiin ensin.
mihin kaikki maukas liha piilotetaan Suomessa. Samoja kantturoita ulkomaillakin mutta onnistuvatko K- ja S-teurastamot jotenkin sössimään tavaran. Ainakin ne leikkelevät suuren osan lihoista niin pieniksi paloiksi että sattumat hukkuvat rämmäleitten sekaan. Kokonaisia, tunnistettavia kanojakaan harvoin saa tavallisesta kaupasta.
Munintakanat jauhetaan minkinrehuksi ja kauppojen hyllyille ostajille isketään pelkkää pitkälle jalostettua broileria. Broilerin elinkaari on about 9 viikkoa, munintakana ehkä vuosikin. Sitten ihmetellään miksi broileririntafile maistuu kumilta. No koska se ei ole kanaa jonka lihakset ovat jopa kehittyneet.
Sama juttu tämä "nyt saa sitä kunnon viljapossua" -ilmiössä. Siat pakkosyötetään viljalla, eli hiilihydraatilla mahdollisimman nopeasti täyteen kokoonsa ja lahdataan. Viljapossu on terminä HK:n lanseeraama mukamas jotenkin mukavan maalaismainen, mutta kertoo oikeastaan suomen elintarviketeollisuudesta aika paljon. Kaikki maukas pistetään rehuksi tai bioetanoliksi koska se on teollisuuden pointista edullisempaa. Otetaan nyt esimerkiksi leipä. Vaasan leipomolla on toki joutsenmerkki ostettuna mutteivät voi käyttää sitä leipäpusseissa koska kaikki vilja tuodaan Ukrainasta. Suomen tukiaisvilja viedään taas muualle tai sitten poltetaan kalliiksi energiaksi.
Ei vaan kysytä haluaisinko minä kuluttajana kenties ennemmin oikeaa kanaa tai edes marinoimattomana, mutta kun kaikki lilluu siinä oranssissa limassa.
Tokihan laadusta varmaan maksettaisiin enemmän, mutta suomalainen maksaa jo nyt ruuastaan ihan liikaa ja saa vastineeksi pelkkää kuraa. K-/S_kartellin 43% katteet ehkä vaikuttaa jotain asiaan. Sirkka-Liisa Anttilakin sen tietää jo, mutta julisti tutkimuksensa salaisiksi. Pitäisi varmaan kysäistä hallinto-oikeudelta voiko julkisen virkamiehen teettämä julkisilla varoilla tehty tutkimus olla salainen.
Neljän vuoden ulkomaillaolon ( 2 v Venäjällä ja 2 Kiinassa) jälkeen olen järkytyksekseni huomannut suomalaisen lihan muuttuneen makkaraksi! Koitapa löytää lähimarketista jotain pannulla paistettavaksi tai grillissä tiristettäväksi ja ainut, mitä on tarjolla, on valmiiksi pakattu ja aina samanmakuisella (yrjöttävällä) pippurisekoituksella ja joillakin ihmekemikaaleilla käsitelty ja maustettu putkula. Kun sitten vihdoin saat tuon suorittee´n lautasellesi ja ryhdyt sitä veitsellä viipaloimaan, niin veitsi sujahtaa laakista tuon tahnapökäleen läpi ilman, että yhtä ainutta edestakaista sahausliikettä tarvitsee tehdä. Suussa tuo mössö ei paljoa taikinasta eroa. Ja ei ole mitään eroa sillä, onko kyseessä porsas vai kana, samasta tuubista näköjään kaikki tulevat.
Nami nami maiskis hei.
"Kokemuksen perusteella pidän ruotsalaista, tanskalaista, virolaista, venäläistä, ranskalaista, italialaista, espanjalaista, kiinalaista, japanilaista, saksalaista, thaimaalaista, nepalilaista, turkkilaista, itävaltalaista, iranilaista, portugalilaista ja belgialaista keittiötä parempana kuin suomalaista"
Kuten tekstistä luit on Tervo syönyt muuallakin!
RT varmaan nauttii siitä kun saa kommentoida toisten ulkomuotoa, taidat olla ihan koulukiusaaja!
Asiallisen tekstin Tervon on kirjoittanut. Olen todella iloinen siitä että EU:n Elintarvikevirasto sijoitettiin Italiaan eikä Suomeen. Jos se tänne olisi tullut niin olisimme tuhonneet koko eurooppalaisen ruokakulttuurin.
Keskiverto suomalainen ei arvosta ruokaa lainkaan, ostetaan halvinta vaikka maksamalla 5-10% enemmän saisi 2 kertaa laadukkaamman ja maukkaamman tuotteen. Ajetaan mieluummin 20 km automarkettiin ostamaan bulkkielintarvikkeita kuin asioidaan lähikaupassa josta voisi saada lähiruokaa jos asiakkaat vaan kävisivät.
Mutta sitä saa mitä tilataan!
Vinkki: kun ensi kerran käyt juustotiskillä niin huomaa että on siellä muutakin kuin edamia ;D
Minusta Tervo ei vaikuta nälkää nähneeltä niin kuin ei Eero Heinäluomakaan: Katainenkin voisi syödä kuin Soini ja nauttia elämästä.
En usko, että Tervo syö tai tilaa hyvää ruokaa, vaan ostaa halvalla ja säästää rahat johonkin arvokkaampaan, vaikka olueen.
Seuraavaksi toteaisin, että ainakin italialaiset, ranskalaiset ja vietnamilaiset opiskelijat osaavat valmistaa jopa Lidlin tuotteista hieman erilaisempaa ruokaa.
Suomalaisen ruuan mauttomuuden syy ei ole MTK, Suomen Keskusta eikä oikeastaan kotitalousopettajan syy peruskoulun seitsemännellä luokalla.
Käsitykseni mukaan mauttomuus johtuu siitä, että emäntäkoulut lakkautetiin ja siitä, että monista kotikokeista on tullut takakireitä akavalaisia, joille keittotaito ylittää ymmärryksen.
Minusta yksi hienoista oivallisuksista on syödä riisipuuro ruisleivässä karjalanpiirakkana. Muistaakseni Karjalassa ei edes riisi kasva. Karjalanpiirakka on yksi hyvä asia, jonka Stalin tuotatutti Suomeen, siis Kymijoen länsipuolelle Hämeeseen ja Varsinais-Suomeen. Savolaiset puolestaan syövät kalan ruisleivässä kalakukkona.
Olen miettinyt globalisaatiota ja todennut Shellin kylmäkaapilla, että norjalainen Gradiösa-pizza on ihme. Norja ei ole vehnänviljelymaa, ja silti norjalainen pizza kannattaa tuoda Suomeen.
Hyviä ovat - suorastaan erinomaisia...
Mutta aika harva pääsee järveltä niitä hakemaan ja harva osaa niitä syödä kun HK:n einespitsan saa eineshyllystä.
Onnistuukohan se lihominen Ranskassa niin kovin hyvin, kun ovat kansana reilusti suomalaisia laihempia. No, eiköhän THL kohta saa sinnekin vietyä 5% rasvaa -juustoja ;)
Muutaman laatuun satsaavan ravintoloitsijan joukko ei voi muuttaa asiakkaiden laatutietoisuutta. Osuusravintolassa broileri on vihitty lintulistalle. Kauppa ja teollisuus pelleilee rasvattomuudellaan ja muovipakettiin piilotetulla lihamausteella.
Miksi kansallinen itsetunto on niin huono ettei uskalleta tarjota omia kalojammekaan, paitsi joillakin kalatoreilla.
Muuten erinomaisessa kolumnissa on yksi paha moka: kun puhutaan eri maiden keittiöistä, silloin tarkoitetaan eri maiden ruoanlaittotapoja ("cuisine" ulkomaankielillä). Tervo taas vetää Suomesta kirjoittaessaan yhtäläisyysmerkit keittiön ja laitoskeittiön välille. Mutta pieni provosointi sallittakoon hyvän asian puolesta.
Kerrankin joku älyää sanoa ääneen tämän surullisen totuuden tässä MTK:n ja kepulaisten raiskaamassa maassa, jossa ihmisille syötetään ruokana mitä ihmeellisimpiä kuvotuksia, joita ei mielellään edes koiralleen syöttäisi, jos semmoisen siis omistaisin. Bonuksena meillä on vielä pari keskittymää S:n ja K:n muodossa, jotka tuovat meidän lompakkojamme varten toinen toistaan teollisempia harmikkeita hyllyjentäytteeksi. Hei, S:n ja K:n sisäänostajat, maistatteko ikinä itse näitä tuotteita vai ostatteko vaan, koska saatte kivan hiihtolomaviikon toimittajafirman piikkiin aina keväisin?
Kauppojen pinta-alasta vie suurimman osan jo mainitut einekset + valmisruoat pakastealtaista, tähän kun lisätään sitten vielä muut roskavalmisteet sipseistä kekseihin, niin kaupasta voi tuurilla löytää edes hieman tuoreita raaka-aineita mistä itse voi tehdä haluamaansa ruokaa. Mutta meneppä kysymään vaikkapa vähänkään laadukkaampia tuorepastatuotteita, lihaa (mielellään ei kotimaista jos ei halua kalalta maistuvaa pihviä syödä), oikeaa riisiä joka ei ole sitä hajutonta ja mautonta massaa mitä yleensä saa, vaan esim. oikeasti tuoreena todella hyvätuoksuista, jopa aromaattista, jasmiiniriisiä Thaimaasta. Toki jasmiini -nimellä ratsastetaan ja laitetaan niitä esille moukkia varten, mutta sisällä on jotain surkeaa 'puuroriisiä' jota muualla maailmassa ei saa myydä edes vankila- ja sotilaskäyttöön.
Onneksi tuosta aika läheltä lähtee maagisia metalliputkiloita, jotka vievät ihmisen helposti ns. lihapatojen ääreen, niin ei tarvitse täällä maatua enempää kuin on pakko.
Kyllä meidän koiralle joutuu sen ihmemönjän peseen pois. Eikä se itellekään maistu paitsi puolipakosta. Näissä "marinadiruosissa" on se mukavaa, ettei tiedä syökö lintua vai possua.
Suomalaisen monopolisoidun ruokakaupan valikoima masentaa jopa silloin, kun on käynyt vaikka jossain Tallinnalaisessa isommassa marketissa. Jos yrittää vertailla vain pelkästään mehujen valikoimaa täällä ja siellä, niin tajuaa, ettei suomalaisella ole edes käsitystä siitä, mitä kaikkea syötävää edes on olemassa.
Kepu ja sen sponsoroiman kartellimonopolin sokeuttama lammaskansa vaan lahtaa niitä eineksiä kärryyn ja valehtelee itselleenkin "maamme ruokataiteen peruspilareista".
Eikö Tervo ole käynyt miesten koulua, Suomen armeijaa ja nauttinut siellä suurtalouskeittiön antimia. Ns. Vääpelin räkä on makuelämyksenä kulinaristin unelma. Ei pidä mollata kotimaan jättisapuskoja, ellei ole riittävää kokemuspohjaa tosi isoista soppakanuunoista.
Hyvä kirjoitus. Mitä tulee Pekka Puskaan niin oli kyllä vaikeaa pidellä hymyä kun hänet esitettiin jonain terveyden edistäjänä kun hän sai koululaisten juomista luonnollisen sokerin korvattua aivot sulattavalla aspartaamilla.
Minusta on todella sääli, että Pekka Puska sai Pepsin poistamaan luonnollisen sokerin koko maailman koulujen juoma-automaateista.
Tuloksena nimittäin voi olla kansanterveyden heikkeneminen koko maailmassa siksi, että tilalle Pepsi tarjoaa vain keinomakeutettuja virvoitusjuomia.
Näin ollen sakkaroosia ei saa enää koulujen virvoitusjuomapulloista, vaan koko homma menee keinomakeutteiksi. Pepsihän nimittäin ei tee sitä parasta päätöstä ja lakkauta itseään Coca-Cola Companyn iloksi.
..eteensä sai sellaisia "terveys"hirvityksiä, uutispuuroja ja mitä ne oli, että sen jälkeen on kaikki maistunut hyvältä. Tai ei nyt sentään kaikki! Mämmiä olen elämässäni syönyt puoli teelusikallista ja siinäkin oli puolet liikaa.
Jotain on Suomessa pahasti vialla. Jos vahingossa löytää ruokakaupasta jotain herkullista niin takuulla valmistaja kiireenvilkkaan muuttaa tuotteen "terveelliseksi" eli pahanmakuiseksi. Tämä on sääntö ilman poikkeusta.
Tervo on ihan oikeassa. Suomi ruokitaan työpaikkaravintoloissa viitenä päivänä viikossa ja kaikki tietää millaista mitään sanomatonta mättöä niissä on tarjolla.
Arkisin työpaikkaravintolassa ahdetaan koko päivän satsi yhdellä kertaa bötsiin ja viikonloppuna ollaan tilauspizza-linjalla, niin eihän tässä maassa osata enää tehdä ruokaa itse lainkaan. Ei siinä silloin opi tietämään miltä ruoan oikeasti pitää maistua.
Suomessa kaikki liha putstaan ja siistitään. Lihastakin otetaan kaikki paistamisessa herkuksi muutuva rasva pois.
Käväisin Kiinassa ja siellä linnut ja kalat tulevat aina kokonanaisina pöytään. Syötymme kokonaista meren herkkua, jossa ei ollut juuri muuta kuin pää ja ruodot jäljellä, kysyi paikallinen isäntämme: "Maistuuko vielä?" Oudoksuin kun kalasta ei oikein ollut mitään jäljellä. Isäntämmepä otti kokonaisen kalan pään, laittoi sen suuhunsa ja pureskeli, imi ja rouskutti luita. Välillä räkäisi jotain lautaselle. Kalan pää on kuulemma suurinta herkkua Kiinassa ja hyvä tapa on ettei ruokaa jätetä.
Kepulandialaisille sanoisin, notta lopetin Valion maidon lisäksi myös muiden Valion tuotteiden ostamisen. Ostan aina Ruotslaista maitoa ja Arlan juustoja. Verratkaapa Valion ja Arlan esim. raejuuston ja maitorahkan hintoja. Suuri ero on Arlan hyväksi.
Valio boikottiin ja kepulandian maajusseille parven täydeltä Toscaa.
"...hyvä tapa on ettei ruokaa jätetä."
Asia on juuri päinvastoin. Varsinkin juhlaillallisilla viimeisenä tuotava riisikupillinen jätetään kesken tai kokonaan koskematta sen merkiksi, että vatsa on täynnä. On todella epäkohteliasta syödä kaikki, koska se merkitsee, että enemmänkin olisi mahtunut (eli ettei tarjoilut olleet riittävät).
joo muistan kun saksalainen asentaja asensi kaasuvoimalaa jonkun viikon meillä...työpaikalle kuljetettiin ruokaa jostain paikallisesta keittiöstä...kaveri kysyi etteikö meillä koskaan syödä riisiä tai pastaa, koska lähes joka päivä oli perunamuusia jollain höysteellä. Pikkasen nauratti, samoin kun katseli autoliikkeiden mainoksia meinas tukehtua muusiinsa :)
Kokemuksen perusteella pidän ruotsalaista, tanskalaista, virolaista, venäläistä, ranskalaista, italialaista, espanjalaista, kiinalaista, japanilaista, saksalaista, thaimaalaista, nepalilaista, turkkilaista, itävaltalaista, iranilaista, portugalilaista ja belgialaista kirjallisuutta huomattavasti parempana kuin suomalaista.
tyypillistä suomalaista on sanoa jotain tosi ilkeää takaisin, kun itse asiasta ei keksi mitään älyllistä argumentoitavaa - puolesta eikä vastaan. Ilo kuitenkin huomata, että suurin osa kommentoijista on samaa mieltä painavaa asiaa puhuvan Tervon kanssa. Voisin uskaltaa jopa sanoa, että hän ken on vahvasti eri mieltä, voi hiukan miettiä omaa suhdettaan suomalaiseen ruokaan ja sen laatuun. Se kun ei ihan totta ole edes mikään makuasia.
Totta joka sana. Ranskassa käyneenä tiedän, että pienetkin kaupat voittavat täkäläiset einesmyymälät helposti. Juustot ovat juustoa, eivätkä mitään 5% kumia. Leipää saa kadunkulman leipomosta ja se maistuu erinomaiselle vaikkei siinä olekkaan kolesterolia alentavaa ainesosaa ja 5-10:tä E-koodia. Eivätkä ihmiset ole ainakaan suomeen verrattuna järjettömän margariini villityksen valloissa. Kysyin mielenkiinnosta ranskalaiselta kaveriltani, että käyttävätkö ne leivällä voita vai margariinia. Kaverini kysyi ihmeissään, että miksi käyttää margariinia jos voitakin on olemassa.
"Neljän vuoden ulkomaillaolon ( 2 v Venäjällä ja 2 Kiinassa) jälkeen olen järkytyksekseni huomannut suomalaisen lihan muuttuneen makkaraksi!"
Ulkomailla makkarakin on aivan eri tasolla kuin täällä hyvän ja puhtaan ruoan luvatussa maassa. Koettakaapa löytää perusmarketista yhtäkään e-kooditonta makkaraa. Kovin kiireisenä sitä ei kannata lähteä etsimään ja voi hyvin olla ettet löydä ensimmäistäkään lisäaineetonta tuotetta. Joskus luin jostain, että makkaroiden yms. vastaavien tuotteiden tuottaminen lisäaineettomasti on mahdotonta. Ehkä se on mahdotonta ainoastaan suomessa kun muualla maailmassa se kokemukseni mukaan onnistuu.
"Muuta ranskaan lihomaan. Mie syön muikkuja."
Muikut onkin hyviä ja varmasti kelpaisivat ranskalaisillekin. Väki siellä muuten on huomattavasti laihempaa ja terveemmän näköistä kun suomalaiset 0%-rasvaa zombiet. Jos lihoa tahtoo niin ei suomesta kyllä pois kannata lähteä.
ja hiilihydraatteihin uskoneita sydäntauteihin kuolleita".
Enemmän kuitenkin haudoissa lepää voihin, punaiseen maitoon, lenkkimakkaraan, läskiin jne. kuolleita. Työikäiset, ohitusleikatut, läskillä eläneet, eivät uskalla jatkaa entisillä ruokatottumuksilla. Leivän päälle riittää ylähuuli.
terveelliseen elämään uskoneita joiden kohtaloksi koittui sydänpysähdys, joillakin nuorempana joillain vanhempana. mutta yhteistä heille näiden roskaruuan poskeen pistäjille on että he kaikki ovat kuolleita. he syntyivät ja kuolivat kuten luonto on määrännyt ja kukin tavallaan.
Virta ei ole vielään ehtynyt, hautausmaat täyttyvät molempien edustajista tasatahtiin, kuolema korjaa lopulta niin roskaruuan ystävän kuin maapähkinän pureskelijan sulassa sovussa, ilman erittelyä.
Minusta elämä on lomaa ikuisuudesta.
"Sieltä saa kahtasataa laatua juustoa ja kolmeasataa merkkiä punaviiniä, kaiken muun ohella. Ihan totta. En liioittele tippaakaan. Joka päivä tarjolla on tuoreita ostereita ja kampasimpukoita ja mustekaloja. Ruoka maksaa vähemmän kuin Alepassa."
Tota öö? Oliko tässä tarkoitus moittia suomalaisten kauppojen viini-, juusto-, osteri-, kampasimpukka- ja mustekalatarjontaa? Suomalainen keskivertokuluttaja ei ole tottunut syömään tuollaisia mereneläviä joita Tervo vaatii lähikauppaansa, joten mitäköhän tulisi kassalla maksamaan tuore mustekala ja osterit? Varsinkin kun niitä ei taida löytyä luonnonvaraisina Välimerta lähempää.
Jos Tervon kirjoituksen tarkoitus oli mollata suomalaista ruokakulttuuria, niin en ymmärrä miksi sitä verrataan ranskalaiseen ruokakulttuuriin. Ihan sama kuin japanilaista ruokaa verrattaisiin italialaiseen ruokaan ja itkettäisiin kun japanialaiset syövät vain ituja ja levää sekä iänikuista kalaansa. Napolilaisesta marketista saa vaikka mitä vaan sellaista mistä Sapporossa ei edes osata unelmoida! Ni!
Ei sillä, Tervo on ihan oikeassa kalaruokien ja sienien käytössä. Itsekin toivoisin vähän vaihtelua iänikuiseen makarooni/spagetti/perunat jauhelihakastikkeella-settiin. Laitosruokaloissa se erikoisemman ruuan tekeminen on vaan niin pirun kallista. Mitähän tulisi maksamaan esimerkiksi tavallisen ammattikorkeakoulun tai rakennustyömaan ruokalan päivän menu jos se vastaisi Chez Dominiquen keskivertotarjontaa?
2010 ainakin helsingissä hakaniemessä kiinalaisissa kaupoissa mustekala on n. 6-8 e kilo joten kyseessä esim. kotimaista kuhaa "halvempi"proteiinin lähde. ihan rakennus työmää ruokalassa voi tarjotakin.
Ostamalla etnisistä kaupoista, joka kaupungissa on joku aasialainen kauppa jostaa saa riisia ja papuja edullisesti ja joiden kanssa voi syödä esim. tofua tai mitä tahansa, makkaraa tai vaikka hirvenlihaa.
mut joo..internet on täynnä reseptejä, ei tarvi ostaa keittokirjoja oppiakseen tekemään ehkä jopa parempaa ruokaa itse kuin michelin tähden ravintolat, who knows..
ja makaronista..pasta aterian valmistaminen esim chevre juuston kanssa(keitä pasta..paista valkosipulia, yks tomaatti, ehkä sipulia.. ei rasita taloutta todellakaan mitenkään paljoa ja ranskalaisia
ja sinisimpukat on about 7 euroa kilo stokmannilla, usein tarjouksessa. moules marinieres tms. googleta ohje, oiva tapa edetä .
..eli esteet on asenteissa. ei suostuta edes tutkimaan vaihtoehtoja sille ikävälle tosi asialle että suomessa tarjoiltava ruoka on, kyllä, aivan järkyttävää, 90% suomessa tarjoiltavasta ruoasta edusta pizzaa, hampurilaisia, kebabia ja muuta tosi suomalaista. mutta eihän suomessa ole enää ruoan tuotantoakaan, olemme täysin riippuvaisia tuodusta lume ruoasta jossa ei ole ravintoaineita ja joita syövä kansa on sellaista mitä se nyt on, ylipainoista nivelvaivaista kunnes sitten taas laitoshoidossa olevat vanhukset ovat pääasiallisesti nälkiintyneitä.
suomen hyvä elintaso on lume, ruokakriisi on jo täällä. ruoka jota meille syötetään ravintona on myrkkyä, josta saadaan oireita joita pharmafood yritykset sitten hoitavat toisilla tuotteillaan. puhdasta ruokaa suomessa ei ole,
ellet poimi sitä luonnosta tai viljele itse.
asiaan on saatava muutos HETI, suomessa kaikki viljeltävä pinta ala on saatava viljely käyttöön ja jengi oikeisiin töihin, pakolaiset ja suomalaiset, koko jengi joka asuttaa suomenniemeä jonne ruoka kärrätään muualta. esim kahvi ja banaanit, joita mutustellaan suomessa maailman eniten per nuppi, ainakin kahvia. Sepä kivaa mutta entäs sitten kun meille ei myydä enää kahvia ja banaaneja? mitä sitten syödään? I mean mä syön puolukoita ja tonnikalaa 13,90kg pirkka myy pihvei joku 3 e boksi, harmi vaan et maailman kaloista..biomassasta.. yli 90% on gone joten ei nää bileet kauaa kestä! mutta pointti joo että tutustukaa ilman ennakkoluuloja maassamme myytävään ruokaan.
nyt simo lähtee saunoon, kusen kiukaalle ja ruisleipä tuoksuhtelloo
Muistelen kauhulla mm. koulun porkkana-ananas-rusinaraasteita ja kanaviilokkeja joissa oli hyvät raaka-aineet pilattu.
Vielä enemmän puistattaa "vanha kunnon" ravintoympyrän näkeminen kaurapuuroineen ja näkkileipineen. Ihan kelpo ruokia sinänsä mutta sanotaanko että armeijassa viimeistään tuli kiintiö täyteen.
Tekisi hyvää käydä kaikkien joskus tutustumassa esim. keski-euroopalaiseen lounaskulttuuriin. Kaikesta näkyy että ruokaa arvostetaan ja siitä halutaan tehdä maukasta. Jopa lapsille (herra paratkoon) tarjotaan maukasta ruokaa nautittavaksi kauniisti laitetuilta pöydiltä.
Vielä suurempi ero on ehkä kun käy kaupassa ja tilaa liha- tai juustotiskiltä jotain. Siellä ei vain laiteta paperia leikkurin alle ja anneta kasan metwurstia tippua sille vaan arvostettu ruoka tarjotaan kauniisti (houkuttelevasti) paketoituna.
Ehkä jonain päivänä...
Moi, olen aivan samaa mieltä Tervon kanssa. Olen nyt asunut kolme vuotta italialaisessa pikkukylässä ja sen parin supermarketin ja pikkuliikkeen tarjonta on samankaltainen, kuin mitä Tervo kuvaa kokemustaan Ranskasta. Ihmisten tulotasoon nähden ruoka on paljon kalliimpaa kuin meillä, silti ihmiset syövät paremmin. He eivät suostuisi syömään huonommin. Ja ovat keskimäärin hoikempia.
Kun käyn Suomessa, ruokahyllyt ovat tuoterunsaudessaan hämmentävää nähtävää. Kinkkua, johon on lisätty vettä, omituisia maitotalousjohdannaisia kymmeniä metrejä. Surullinen vihannesosasto, jossa nahistunut palsternakka ja ylihintainen selleri.
Maantieteelle ja kuljetuskustannuksille ei tietenkään voi mitään. Mutta kulttuurissa on eroa.
Mukavaa luettavaa, mutta toki ihmettelin että kirjoittaessaan:
"Olen syönyt suurtalouskeittiön valmistamaa ruokaa lastentarhassa, kansakoulussa, peruskoulun ala- ja yläasteella, lukiossa, rakennuksien työmaaruokaloissa, yliopistossa, yhdessä koulutuskeskuksessa, baareissa, kuppiloissa, kesätapahtumissa, nakkikioskeilla, messuilla ja työpaikoilla.
Kun ihminen on käynyt läpi tämän monikymmenvuotisen ketjun, yksi asia on varma: hänellä ei ole aavistustakaan siitä, miltä hyvä ruoka maistuu."
J. Tervo ei maininnut että nuo paikat ovat ikävän usein juuri niitä joissa ruokaan lisätään makua teollisella E621:llä, toiselta nimeltään Natriumglutamaatilla, eli kansan kielellä aromivahvisteella. Aine, jota en suosittele kenellekään, mutta jota Suomessa löytyy lähes kaikkialta.
Olen samaa mieltä Tervon kanssa että "Totta kai raaka-aineitten pitää olla puhtaita, mutta sehän on vasta lähtökohta. Puhtaista raaka-aineista pitäisi valmistaa maistuvaa ruokaa." Nostetaan hieman koulu-, työpaikka- jne ruoan hintaa, niin on varaa ostaa kunnon raaka-aineita. Sen lisäksi kokkitaidot kunniaan, siitä se lähtee.
Luomuruoka ei ole "hippien hommaa", vaan paluuta teollista ruokaa edeltävään ruokakulttuuriin. Joten, luomu- (tai muu puhdas) ruoka ja kokkaustaidot kunniaan!
Paul
(Terveydestään välittävä ja sitä vaaliva ihminen)
Mitä tahansa aterian raaka-ainetta elintarviketeollisuus on päässyt "jalostamaan" se ehdottomasti pilalla.Sama koskee leipiä ,jotka todella ovat mössöä.Pienistä kotileipomoista voi vielä löytää oikein leivottua leipää.Jos vielä kehtaisi lisätä,että ulkomailla saa tosiaan parempaa leipääkin.
Ennen kiellettiin moittimasta ruokaa,koska se saattoi loppua,mutta nyt on pakko tehdä sekin.
Makuasioista voidaan aina kiistellä loputtomiin. En ole koskaan syönyt yhtä huonoa Pizzaa kuin Roomassa. Samassa kaupungissa söin myös elämäni herkullisimman variaation ruokalajista.
Ketjuuntuneiden ruokakauppojen tarjonnasta olen täysin samaa mieltä Tervon ja kommentoijien kanssa. Samaa paskaa erilaisissa paketeissa. Inhottaa ostaa glutamiittia lihan asemesta. Maantieteellinen sijaitimme toki vaikuttaa hedelmien ja vihannesten saatavuuteen, mutta pitääkö tomaatti välttämättä valmistaa muovista, mikäli satokausi ei ole päällä?
Ja samaan aikaan Taloussanomat hehkuttaa, että "Suomi on seuraava gastroturismitrendi; pohjoismaisen laaturuuan puolestapuhuja, tanskalainen ruokayrittäjä Claus Mayer sanoo, että seuraava ruokamatkailun suosikkikohde on Suomi.".
Kumpaa tässä uskoisi, kirjailijaa vai ruoka-alan ammattilaista?
Paras on suomalainen keittiö? Suomi nimisessä maassa, eivät Tervo ja Maku kohtaa. Miksi? Tervolla ei ole kykyä haistaa läskisoosin kutsua.
TS.Maailman kaikkien maiden makunautinnot, eivät riitä yhteensäkään korvaamaan ruokaa:Läskisoosi ja perunat!
Sitä saa mm. Helsinki nimisestä paikasta Suomessa. Tämä vihjeenä Jari Tervolle.
Alueellisina herkkuina voin yksittäisinä herkkuina suositella Porista Nahkiaista, ja Tampereelta Mustaamakkaraa puolukkahillon ja kylmän maidon kanssa?
Berluskoonille suositeltiin edellä mainitsemaani ruokaa ja herkkuja. Ihmekös, että EU:n Elintarvikevirasto vietiin Parmaan? Varmaan juustokeitaaseen, jotka nautitaan viinin kera. Ne yleensä jälkiruokana. Pääruokana "Kaikki Meren Herkut"! Eli olenko sittenkin samaa mieltä Jari Tervon kanssa? Tätä tuumaan, ja vilkaisen kummasti turvonnutta mahaani.
Mistä kumpuaa tämä suomalainen ehtymätön itseruoskinnan tarve. Mikä on se vimmattu vietti, joka saa suomalaisen tavoittelemaan tosiasiaksi sitä, että täällä asuu surkea kansa, joka syö surkeaa ruokaa - nyt kun sitä on vihdoin alkanut olemaan.
Tosiasia - hitto vieköön - on se, että meidät on näille raukoille rajoille tönitty vuosisatojen kuluessa! Tattikeitoin keittelijät ovat jääneet ihmiselämälle sopivammille alueille.
Helvetti. Meidän esi-isät on uineet hylkeitä kiinni ja purreet niiden niskat poikki! Minun isoisä on kahdesti käynyt ulkomailla. Ekalla kerralla luvatta ase kädessä kun Vanja aikoi tulla kylään ja tulikin. Viiden vuoden urakasta kotiuduttuaan, ei Suomen ruokakulttuuri ollut sillävälin kummentunut. Pottua syötiin edelleen, jos sitäkään. Tervo on ihan oikeassa, että ei tuoksunut valkosipuli, mutta olisiko pitänyt?
Fakta on se, että Suomessa ei kasva rosmariini eikä minttu. Jos kasvaa - kituu kuin suomalainen alemmuudessaan. Täällä kasvaa tuimat marjat ja tiukka liha.
Tervettä ylpeyttä pitää Suomessa olla, kun on näin hyvät syyt! Miksi pitäisi tattivaahtoa alkaa apinoimaan? Itsekin syön ulkomailla erittäin mieluusti, yleensä tulee hakeuduttua parempiin ravintoloihin ja niiden ruoka on maukkaampaa kuin mitä kotimaan ruokaloissa, missä ruoka-annokseen käytetty raha saattaa keikkua euron molemmin puolin, tai paremmassa paikassa se on tehty vitosella. Thaimaassa olen syönyt lapsen käsivarren kokoisia tiikerirapuja. Ei saa suomen ravusta millään ilveellä aikaiseksi mitään vastaavaa. Italiassa paprika saa kypsyä Auringon alla loppuun asti. Siitä tulee muodoton möhkäle, joka maistuu täysin erilaiselta kuin raakana riistetty teollinen keskonen, joka löytyy suomalaisesta marketista.
Vähän sama asia nyt Tervolla hampsissa kuin ainainen itku vaikkapa Suomen onnettomasta kahvilakulttuurista. Katsokaa ulos!
Onneksi meillä on Tervon kaltainen Don Quijote joka osaa taistella jopa tuulimyllyjä vastaan vaikka välillä tuntuu että se on todellakin hölmöläisten hommaa... Todellisuudessa olemme itse niitä hölmöjä jotka ei näe omia mahdollisuuksiamme.
Suomessa on todellakin eri olosuhteet kuin etelämpänä mutta se on myös etu. Kotimaamme valoisat yöt antavat runsas aromisen maun kasviksiimme mutta kun emme osaa niitä käyttää. Luonnossa on yrttejä joista saa makua ruokiin mutta ei niitäkään kukaan osaa käyttää. Metsissä on riistaa mutta harvasta paikasta saa kunnon riistalihaa.
Suomesta saa todella maukkaita raaka-aineita mutta kun olemme oppineet siihen että teollinen ruoka on muka parempaa, ainakin helpompaa ja halvempaa! Syömme paskaa jota ostamme halvalla kun voisimme ostaa hieman vähemmän ja parempaa.
Suomeen tulee ihmiset muualta keräämään sienet ja muut poisvietäviksi kun ne muuten mätänisi metsiin. Itäsuomessa tuskaillaan työttömyyden kanssa mutta metsät on täynnä työtä. Se vain ei aina kannata kun ei suomalainen ole valmis maksamaan laadusta. Halvalla pitää saada ja sitten itketään kun se ei olekaan hyvää tai kestävää!
Suomessa syödään broileria kun sen saa kaupasta valmiiksi marinadissa ja kypsyy nopeasti. Maukkaampi ja hieman työläämpi kana jauhetaan rehuksi eläimille...
"Kotimaamme valoisat yöt antavat runsas aromisen maun kasviksiimme mutta kun emme osaa niitä käyttää."
Tämä on puhdas myytti. Suurin osa Suomen vihanneksista kasvatetaan eteläisessä Suomessa. Ei siellä mitään valoisia kesäöitä ole. Kasvit kaipaavat sitä paitsi lämpöä ja kirkasta auringonpaistetta. Sitä ei ole Suomessa.
Välimeren auringossa kesällä kasvaneet tomaatit yms. ovat täysin eri tavaraa kuin kesälläkin kasvihuoneessa Suomessa kasvatettu kalpea tomaatti.
Suomalaiset kuvittelevat, että ulkomaiset kasvikset ovat huonoja, koska kokemukset rajoittuvat espanjalaisiin kakkoslaadun talvitomaatteihin.
Tervo osaa pakkoruotsia, koska hän on löytänyt itsestään Svenska folkpartietin kurinpitomenetelmänä käyttämän huonon itsetunnon, jota hän säälimättömäksti käyttää suomensuomalaisia vastaan.
Juuri kuin Päivi Lipponen vaatii vihapolitiikan lopettamista, Jari Tervo lietsoo suomalaisvastaisia asenteita.
Ei se ole hullu joka myy vaan se joka ostaa. Suomalainen kuluttaja on täysin kritiikitön. Ostaa sitä mitä on kaupan.
Oletko Tervo koskaan minkään asian puolella? Onko joku asia joskus hyvin? Kehuisit joskus jotakin ihmistä tai asiaa.
Ilkeily on helppoa, puolesta puhuminen vaikeaa. Älä aina valita! Mielenkiinnolla odotan seuraavaa positiivista kolumniasi.
Ainakin Tervo saa keskustelua aikaan... Keskustelun kautta voimme kehittyä ja ei Tervo ihan yksin täällä tunnu ajatustensa kanssa olevan.
En usko, että rovaniemeläisellä voi olla oikein hyvää ruokakulttuuria. Ruokahan siellä on puikulaa ja makkaraa, joskus juhlassa poronkäristystä. Ei Lapissa voi olla kunnon ruokakultuuria, kun siellä ei juuri mikään kasva esimerkiksi Etelä-Suomeen tai Välimerenmaihin verrattuna.
Toisaalta se, mikä kasvaa on pakkasen suojaamaa: ei ole turhia ötököitä.
Minusta olisi hyvä, jos hum. kand. Tervo osoittaisi humanistista asennetta ja kirjoittaisi sappinesteiden lisäksi jonkin makoisan ruokaohjeen, vaikkapa Lapista.
Toinen tavallisten ihmisten ylenkatsoja on Vesa Hack Enontekiöltä.
En tiedä, mitä hyvää muuttoliike on saanut aikaan eli se, että Helsinki on kaikenlaisten savolaisten ja lappalaisten hallussa. Pohjoisestahan ei ole kuin brutaaliutta.
Olen myös syönyt paikoissa, jotka J.Tervo juttunsa alussa mainitsee. Olen saanut niissä sekä hyvää että huonoa ruokaa. Useammin hyvää. Lisäksi olen syönyt ravintoloissa Suomessa. Hyvää ja vähemmän hyvää.
Ulkomailla olen syönyt vain Euroopassa, n. 15 maassa. Useimmiten ravintoloissa, paikallisissa "katukeittiöissä", muutaman kerran kodeissa. Kokemukset kuten edellä. Muutama mieleen jäänyt vähän tarkemmin.
Cafe de la Paix´ssa, Pariisissa palautin pääruokani, uusi tuotiin virhettä pahoitellen. Herkkukauppa Fouchonin ikkunoita ihastellessa ihmettelin säpinää herkkujen välissä, kunnes tajusin hiirten herkuttelevan oikein tosissaan.
Olen 110 varma, ettei Tervo tietäis mitä mustekalalle tekis, jos sellaisen skattalaisesta kaupasta löytäisi. Geneve-järven rantaravintolan suurin kalaherkku oli ahven. Tuotu pakasteena Suomesta. Järven ympäri ajellessa valkeni, mitä merkitsee kysyntä, kun melkoisen hyvin saavutettavia asiakkaita on kymmeniä miljoonia.
Norjasta puheen ollen. En myöskään ole syönyt siellä. En ole lukenut kaikkia J.Tervon kirjoittamia kirjojakaan. Luettujen joukossa on hyviä ja huonoja. Kirjoista joita en ole Tervolta lukenut on vaikea sanoa niitä tai näitä.
Parahin J.Tervo, on sulla käynyt v.mainen tuuri, kun et Suomessa ole saanut hyvää ruokaa. Jos niin on, vika on suurimmalta osalta sinussa. Otan osaa !
Söit sie ruotsalaista, tanskalaista, virolaista, venäläistä, ranskalaista, italialaista, espanjalaista, kiinalaista, japanilaista, saksalaista, thaimaalaista, nepalilaista, turkkilaista, itävaltalaista, iranilaista, portugalilaista ja belgialaista sapuskaa lastentarhassa, kansakoulussa, peruskoulun ala- ja yläasteella, lukiossa, rakennuksien työmaaruokaloissa, yliopistossa, koulutuskeskuksessa, baareissa, kuppiloissa, kesätapahtumissa, nakkikioskeilla, messuilla vai työpaikoilla?
Vai onks siusta pelkialainen ja intoneesialainen ravintolasapuska parempaa kun suomalainen ruokalasapuska?
Kirjailija Tervo siis ulkomailla ollessaan syö paikallisissa koulu-, työpaikka-, vankila-, vanhainkoti- yms. ruokaloissa? Ja vielä herkullista ruokaa! Good for you, man.
Minä olen yleensä tyytynyt ulkomailla ravintolaruokaan. Se on usein hyvää ja toisinaan taas ei. Italiassa en ole juuri onnistunut saamaan epäonnistunutta ruokaa, Ranskassa sen sijaan kyllä monesti.
Suomessa ravintoloiden taso on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut huikeasti ja on vähintään samalla tasolla kuin esim. Tanskassa ja Ruotsissa.
Suomalaisen perusrahvaan ymmärrys ruoasta ei sen sijaan ole noussut samaa tahtia. Samaa kakkaa lastataan ostoskärryyn kuin viime vuosituhannellakin, tosin nykyisin seuraksi laitetaan mäyräkoira tai pari. Tämän vuoksi ei kannata ihmetellä, ettei laitosruoaltakaan osata vaatia minkäänlaista laatua.
Ja sitten lopuksi ne tatit, ahvenat ja muut luonnon antimet: katsoin muutaman ravintolan ruokalistaa ja jo kolmannessa oli tarjolla "Paistettua ahventa, valkoherukkaviinikastiketta ja tryffeliöljyllä maustettua tatti-perunapyreetä, 27,50 euroa".
Että sillee.
Uutiset kertoivat viime viikon lopulla, että nälkää näkevien määrä maailmassa ylitti miljardin ihmisen rajan.
Joka seitsemäs lähimmäisemme jää siis ilman riittävää ravintoa maapallolla.
Tervoakin vielä kuuluisampi kirjailija Norman Mailer on sanonut: "Yksinkertainen narsismi antaa villieläimen voimat poliitikoille, ammattipainijoille ja naispuolisille filmitähdille"
Minä olen syönyt 90-luvulla useamman vuoden ruokaa saksalaisissa ja belgialaisissa kouluissa. Useammassa eri koulussa. Eihän se ilmaista ollut, mutta laatuunsa nähden täysin naurettavan hintaista. Nykyrahassa mitattuna ehkä euron tai kaksi päivässä.
Ja erinomaisen maukasta. Ihan eri planeetalta kuin suomalainen kouluruoka.
Nyt kun katsoo koulujen ruokalistoja, niin olen pahoillani, että omat lapseni joutuvat syömään moista laitosmömmöä. Olisi pitänyt ymmärtää laittaa lapset yksityiskouluun, oppikirjat ovat ajanmukaisia ja ruoka parempaa.
julkkiskirjaílijalla. Lihapiirakka nakilla aamuyöllä 3 aikaan-nam, aina se voittaa kuminauhalta maistuvan ja tuntuvan mustekalan. Kun suomalainen keittiö on niin junttia
ainahan voi turvautua suomenruåtsalaiseen rapukekkeriperinteeseen johon jarikin on niin mieltynyt, helan går ja huono itsetunto siinä mukana...
ai, että itsetunto hukassa?? Itsetunto on huono kaikilla niillä, jotka eivät kestä Tervon kirjoitusta. Sitäpaitsi mustekala oikein valmistettuna ei ole kumimaista,
olet syönyt huonossa ravintolassa, Joukahinen.
Monikaan järki-ihminen ei nauti lounaakseen Tervon kirjoituksista, koska se on kuin Jörn Donneria katselisi televisiosta.
Jos nyt jotain lounaaksi voisi suositella niin transatlanttisesta perheestä Pasi Rutasta tai Erkki Toivasta.
Aamuyöstä kolmen aikaan kaikki maistuu hyvältä jopa rapukekkereitten jälkeen.
Kunnolla tehty maksakastike, keitetyt perunat + puolukat on mielestäni ollut jo 30 vuotta kolmen parhaan ruoan joukossa koko telluksella.
Jaa, olen yleisesti ottaen pitänyt tervoa hieman... "kaupallisena" mutta tämä oli hyvä kirjoitus. Arvaat varmaan kuinka olen saanut ilkeitä katseita kun olen suomalaista keittiötä haukkunut. Suomalainen ruoka on aivan mitäänsanomatona ja tehty maailman ennakkoluuloisimmalle kansalle.
Ymmärrän kyllä sen että jos laitosruokaan käytetään alle 2e/hlö, ei välttämättä parannusta asiaan saada mutta suomalaisten aitojen ja helposti saatavilla olevien tuotteiden, kuten juuri hauki ymv käyttö ainakaan asiaa pahentaisi.
Itse en ole päässyt matkustelemaan ja "maistelemaan" paljoakaan, mutta niiden pienienkin kokemusten perusteella voin sanoa että suomessa olisi paljonkin opittavaa.
Katsotaan vaikka jonkin lounasravintolan viikottaista ruokalistaa, suomalaista ruokaa on tarjolla maksimissaan kahtena päivänä viidestä, kertooko se teille jotain suomalaisten tahdosta syödä "omaa" ruokaansa, ei myy ei...
Niin se Berluskoonikin naureskeli, kun sille esiteltiin vanhaa kirkkoa Suomessa ainakin 200 vuotta vanha, olikohan joku puukirkko. Olemme metsäläisiä; emmekä mitään korkeakulttuurin edustajia. Olisi hyvä jos lähituotteita hyödynnettäisiin enemmän. Suomessa on ihan lähivuosina kärsitty nälästä. Lyhyt on ihmisen muisti. Olemme ensimmäisiä kärsijöitä, jos muilla korkeakulttuurin edustusmaissa alkaa ruokapula. On tyhmää olla suosimatta kotimaista ja lähituotantoa, mutta minkä tekee olemme köyhää kansaa. Pakko ostaa halvinta. Esim. Lidl lähti aika nopeaa pois Norjasta, kun ihmisillä oli varaa valita.
Itseäni pistää vihaksi valmismarinoinnit ja kuinka kilohinnoilla viedään kuluttajia. 7,5e/kg marinoitu rintafile broileri, marinoimaton 12,5e/kg, kun itse viimeksi puntaroin kaupassa. Ostin kalliimpaa kun sitä halusin ja kyllä oli hyvää normaalisuolaisessa voinokareessa paistinpannulla ilman mitään mausteita.
Keskusjohdolla ei synny hyviä ravintiloita. Ei Neuvostoliitossa, eikä tässä keskusliikkeiden hallinnoimassa maailman kolkassakaan. Huomio, että, jos ravintoal hyväksyy keskusliikkeen piste-kortin, ravintola ei saa valita raaka-aineitaan vapaasti. Tai henkilökuntaansa. Tai ruokalistaansa.
Suomessa ruoka on logistisen ketjun jatke ja välttämätön paha, syntiä ja nykyään kaksinkertaista, kun terveysfasistit tuomitsevat liki kaiken, mikä joltain maistuu.
Jari, sulla täytyy olla aavistus miltä hyvä ruoka maistuu... Rohkenen vielä väittää, että kehoasi ei ole rakennettu täysin ulkomaisilla herkuilla.
Eipä asiaa olisi juuri paremmin voinnut sanoa. Suomalaisten, jotka eivät ole selvillä esim, eurooppalaisesta ruokakulttuurista, omakohtaisesti, ei kannata vastata - ei ainakaan väittää vastaan. Siinä kun käy niin, että se mitä on syöty on hyvää tai ainakin osa siitä. Pysyvästi ulkomailla asuvana ja ennen paljon matkustelleena (työmatkoilla) voin vain vakuuttaa Tervon olevan oikeassa.
Tervo ei ole ilmeisesti juuri missään maassa syönyt kahden euron laitosaterioita. Näin ollen hän vertaa tavallista ruokaa ravintolaruokiin.
Ruokalaskunsa moninkertaistamalla ja syömällä esimerkiksi koko perheen voimalla joka päivä ravintolassa, varmaan saa eteensä kustannusrajoituksetta paremman, venäläisemmän, kalaisemman, eurooppalaisen ja maailmallisemman ruuan kuin kotona.
Tähän asti ehkä monipuolisimmat ruuanlaittajattaret, jotka tunnen, ovat venäläisiä ja nimenomaan siksi, että ovat oppineet pulataloudessa laittamaan ruokaa, ei siksi, että samoilla leveysasteilla idempänä olisi merkittävästi erilainen kasvillisuus ja raaka-aineet.
Hienointa tietenkin oli Kiinassa, jossa kokkien ja naisten tulotaso on sen verran epätasa-arvoinen, ettei ruokaa tarvitse edes veitsellä leikata siksi, että kokki pilkkoo sen puikoilla syötäväksi suupalaksi. Japanissa kokin palkkataso ja maanviljelijän tulotaso on toisenlainen kuin Kiinassa, joten syöminen maksaa suomalaisellekin rahaa niin kuin Norjassakin, jossa nyt ei ole muuta kansallisruokaa opiskelijoille kuin sitä, mitä Suomessakin syödään eli pastaa: köyhien italialaisten ruokaa vehnästä, jota Suomessa ei kasva leipäviljaksi.
Varmaan viimeksi isoäidin ikäiset tai isoisoäidin ikäiset viitsivät ja osasivat valmistaa ruokaa. Moniko suomalaista ruokakultuurittomuutta moittunut on poiminut mustikoita, puolukoita, sieniä, viljellyt siirtolapuutarhassa kurpitsoja, avomaan kurkkuja, mullassa kasvavia tomaatteja jne., jotta ei tarvitse syödä kirpeitä lasivillatomaatteja?
Olen yhden kerran opettanut tokiottaren tekemään ruskeakastiketta, kun hän siihen asti oli syönyt joko äitinsä, lääketieteen tohtorin, kotirouvana valmistamia ruokia tai sitten lämmittänyt puolivalmisteita. Hyvinvointi ei siis välttämättä ole tehnyt hyvää japanilaisellekaan ruokakulttuurille, vaikka mahdollisuudet ovat paremmat kuin köyhällä kiinalaisella.
Ruokakulttuuri paranisi kahdella säännöllä: mikroaaltouusin keittokiellolla ja kiellolla käyttää ulkomaisia ruoka-aineita. Näin jokaisella olisi mahdollisuus itse viljellä ruokansa ja ottaa selvää koko ravintoketjusta puutarhasta pöytään.
Tervon suositteleman ja Svenska folkpartietin ja eurottuneiden käyttämän "huonon itsetunnon" sijasta suosittele parannusehdotukseksi Marttoja.
Yleensä ihmettelen Lapin miehiä, Tervoa ja Hackia, mutta niin ihmettelen kyllä paljon muutakin kuin puikulaperunamaanmiesten käsityksiä ruuasta.
Jos ostaa kunnon raaka-aineita (voita ja lihaa sekä kasviksia) kaupasta ja valmistaa itse ateriansa saa yleensä hyvää ruokaa.
Ruokaloitten ruuista saa närästystä ja valmiseinekset pierettävät ihan sairaasti.
Oikean ruo'an ostamiseksi pitäisi osata laittaa ruokaa edes välttävästi. Kriittisenä tekijänä tässä on peruskoulun seitsemännen luokan pakkokotitalouden opetus.
Voit olla oikeassakin, olin ensimmäisiä osallistujia poikien vapaaehtoiseen kotitalouden opetukseen (ruuanlaittoa) Suomessa.
Päivääkään en ole katunut osallistumistani.
on ostaa valmiiksi marinoituja lihoja. Pitäsi osata kävellä lihatiskille, ostaa sieltä ja maustaa/marinoida kotona itse, jonka jälkeen ei edes tarvitse tuloksesta valittaa.
Vaan kuka opettaisi näitä uusavuttomia? Ellei kiinnosta, voi mennä pizzeriaan beckhamille tai mäkkärille roskaruoalle ihan vapaasti.
Suomalainen suurkeittio on myos tunnettu erimomaisesta porkkanaraasteesta. Osaako joku arvioida montako tuhatta kiloa tata on suomalainen elamassaan syonyt..(tarha, koulu, intti, yo, "salaattibaarit", jne).. ja se maukas pilkottu kiinankaali...
Tapio-o-nevan kommentti oli oikea. Pitää verrata laitosruokaa laitosruokaan. Kyllä Suomessa saa hyvää ruokaa, niin kotona kuin ravintolassakin. Ensinnäkin pitää osata ostaa raaka-aineet, toiseksi pitää osata kokata. Ainakin pitää tietää hyvä ruokaravintola. Kyllä niitä on.
Totta on kuitenkin se, että Suomessa syörään liikaa valmisruokia. Uskokaa pois, ei ne säilöntäaineet ole oikeita mausteita.
Aah, vasta söin savuporopastaa Tampereella. Makoisaa!
Olin noin 10 vuotta sitten Amerikoissa.Asustelin sellaisessa pienessä hotellissa, jossa oli keittokomero, joten tein ruuan itse.Kaupassa oli mahtavia härän ja possun pihvejä.Söin niitä grillattuna japaistettuna parin viikon ajan.
Takaisin Suomeen palattuani en meinannut saada loppumaan vaimoni ahdistelua sangyssä.Oliskohan pihvit kasvaneet hormoonien avullatai mikä lie?
Lasten tarhassa kaverini ei tykännyt hernekeitosta.Aina kun sitä oli tarjolla lusikoi poika sopat omaan taskuun ja sai äidiltään illalla tukkapöllyä.Oliskohan otettu sosiaalitanttojen taholta poika suojeluun.Terve mies kuitenkin tuli pojasta.
Kyllä voissa paistettu kotimainen kala on hyvää!!
Takaisin Suomeen palattuani en meinannut saada loppumaan vaimoni ahdistelua sangyssä.Oliskohan pihvit kasvaneet hormoonien avullatai mikä lie?
=> Yhdysvalloissa oli "jarrua" pihveissä, Suomessa ei. Toisin sanoen Illuminati on vallassa Yhdysvalloissa ja panee jarrua ruokiin, joita Suomessa ei ole - vielä.
Harvinaisen totta. Jos suomesta on vaikea löytää ravintolaa, joka valmistaa ruokansa puhtaista luonnollisista raaka-aineista, niin vielä vaikeampaa on tavallisen ihmisen löytää aineksia ruuanlaittoon, ellei sitten ole niin onnellisessa asemassa, että asuu esim treellä tai stadissa kauppahallin tuntumassa. Suurestakaan marketista ei montaa kelvollista raaka-ainetta löydä, jos aikoo syödä (siis tehdä) puhdasta ruokaa ilman keinotekoisia lisäaineita.
Kaikille muuten harvinaisen hyvä kirjavinkki, "petos lautasella", suosittelen ihan kaikille.
Ulkomailla pitkään asuneelle suomalainen ruokakulttuuri on joka kesäinen shokki. Turtumus palaa parissa päivässä ja kalvojen peittämät marinadit alkavat taas maistua, eli en ole pekkaa parempi. Mutta, miksi muuta ei ole tarjolla? Emme kai osaa muuta kaivata. Sama kansa, joka pelkää näilläkin palstoilla monikulttuurisuutta, tyytyy hunajakanaan.
Surkea juttu. Liputan monikulttuurisen Suomen ja samalla kotimaisen suomalaisen ruuan nousun puolesta. Muikku kunniaan!
Se tuo selkäytimeen jäänyt änkyröintisi kun ei ole enää edes huvittavaa, Jari. Olet näköjään omaksunut kaupunkilaiskulttuurin ja habituksen vastoin oikeaa suomalaisuutta.
Sitä kun ei oikein voi selittää edes rovaniemeläisyydellä, koska sehän ei ole kaupunki vaan lappilainen sosialistinen mielentila. Vain makuaistin paleltumisesi voi johtaa poronsarvi-kaavasta.
Perisuomalaisia menu'jahan löytää ihan joka paikasta. Jopa Palace'ssa tarjoillaa pian Michelini tähtitason läskisoosia. Mm. täällä Oulussa on kymmenittäin alkuperäistä kotimaista gurmeeruokaa tarjoavia kuppiloita, jotka hakkaavat maussa mennen tullen tämän litaniasi mössöt.
Kannattaisi laskeutua heiluvasta norsunluutornistasi takaisin kotimaan kamaralle ja alentua maittaviin voilla kypsennetyihin sapuskoihin. Ulkolaisten mauthan perustuvat perusraaka-aineiden maustamisiin, ettei pilaantunut raskasmetalleilla kyllästetyt tarvikkeet löisi liikaa läpi. Ja muutaman vihervarvun päälle ruikautetaan jotain ruskeeta viirua vapaalla vapisevalla kädellä.
"Se tuo selkäytimeen jäänyt änkyröintisi kun ei ole enää edes huvittavaa, Jari. Olet näköjään omaksunut kaupunkilaiskulttuurin ja habituksen vastoin oikeaa suomalaisuutta."
Tervo on samanlainen ensimmäisen polven lappalainen cityssä niin kuin Vesa Hackin. Pitää ylinäytellä kaupunkilaisuutensa, mitä kukaan luonnollinen helsinkiläinen ei tekisi.
Olen nähnyt kolmannen ja neljännen polven helsinkiläisiä, joilla ei ole komplekseja eikä käännynnäisen kiihkoa pääkaupunkiseutulaisuudestaan.
Vaatimattoman ruuan taustalla on vaatimattomat olot. Suomalaisilla ei ole juuri mitään omaa ruokakulttuuria. Erityisesti sodan jälkeisinä niukkina aikoina totuttiin aika vaatimattomiin ruokiin. Maahan ei saanut juurikaan tuoda manitobaa tai durumia. Makaronit olivat sen mukaiset. Pastoja ei oikeastaan ollut. Ja leipä kuin sahajauhoa, on edelleenkin. Ainoastaan Maltalla on huonompaa.
Valio teki muutamaa lajia juustoja. Joita suomalaisten piti kehua hyviksi. Ruokaöljyjä ei juurikaan käytetty. Munat olivat kalliita, samoin liha.
Voita tuettiin hinnoittelemalla margariini korkealle. Muutenkin voi oli kallista, samoin sokeri.
Kuten edelläkin on sanottu, maustamiseen ei oltu totuttu. -Keitot ovat ja olivat suhteellisen hyviä. Läskisoossi ja peruna (sinänsä hyvää) oli perusruokaa. Vihanneksia ei paljon käytetty. Appelsiiniakin sai itse valita kaupasta vasta vuonna 1965. Esim. Vikkula, Tampereella). Pienillä paikkakunnilla ei ollut tuoretta kalaa, ellei itse kalastanut. Hesassa lohi oli hullun kallista.
-Ei noissa puitteissa paljon ruokakulttuuri kukoista.
Juuri tällä perusteella väitän, ettei se, joka on tullut Rovaniemeltä tai Enontekiöltä voi olla monipuolisemman ruokakulttuurin edustaja tundralla luonnostaan kuin se, joka asuu Ahvenmanmaan tai Turun saaristossa tai Ruissalon tienoilla Keski-Euroopan lehtimetsävyöhykkeellä.
Muisteleen 1970-luvulta, että porkkanaraaste ja lantunpala oli sitä "kasvista", kun kurkku ja tomaattkin olivat kalliita. Sitten oli puutarhaherkkuna avomaakurkku ja jopa kurpitsa.
Toinen asia on sitten vähäinen maustaminen, kun liiasta suolan käytöstä päästiin: ruoka on pilaantumatonta, kun sitä on maustettu vähän pilaantumisen peittämiseksi.
Kun liha oli kallista niin silloin silakan syöminen tuli halvemmaksi: ruisjauhoissa paistettuna. Toinen melko aito asia olivat ruisjauhoista tehdyt karjalanpiirakat, joita olen kerran ollut itsekin leipomassa ulkomaalaisille ylioppilaille.
Tunnen lukuisia suomalaisia, jotka esim ravaavat syksyisin
metsissä sienien perässä. Midän perhe ei tee tässä poikkeusta. Pakastekaappi pullistelee vieläkin - näin keväällä - suppilo- ja keltavahveroista, joita viime kesänä oli runsaasti. Tatteja syötiin kesällä heti tuoreeltaan.
Ei pitäisi yleistää, sillä esim. tällaisessa asiassa sinä kolautat monta metsässä kulkijaa.
Pöty puhetta, ettei Suomessa saa hyvää lihaa. Lompakon paksuudestahan se on kiinni. Ja eikös sinne Helsingin ravintoloitsijoille ropissut kosolti niitä tähtiä merkkinä hyvästä ruoasta ja osaamisesta keittiössä. Älä siis potki lähelläsi olevaa erinomaista ruokapaikkaa!
Kirjoittajana olet loistava. Pidän erityisesti sarkasmista.
Tervo on Sanomain toimittajakoulun käynyt aivopesty päivystävä demari. Suomen viiteryhmän Euroopassa muodostavat Pohjoismaat, Benelux-maat, Saksa ja alppimaat, Sveitsi ja Itävalta. Maitotuotteiden Eurooppa.
Alkuvuodesta 2001 broilerit katosivat Belgian ja Luxemburgin marketeista ja työmaakuppiloista. Syynä oli se, että lähialueilla sekä sikoja että broilereita oli ruokittu dioksiinia sisältävällä jäteliemellä, ja koska broilerien nahan alle oli ruiskutettu sianrasvaa painon nostamiseksi.
Kahden kuukauden kuluttua kauppoihin tulleet broilerit olivat kuin toisesta maailmasta. Etsikää Googlella Gammelfleisch (Saksa ja alppimaat).
Puolet saksalaisista eli 40 miljoonaa saksalaista junttia ostaa elintarvikkeensa halvan hinnan perusteella Lidlistä ja kolmesta muusta vastaavasta halpakaupasta. Tervo kehuu Carrefourin lihaosastoa ja viiniosastoa. Carrefourin ja Auchanin maito- ja maitotuoteosasto on 30 metriä pitkää ja hyllyt ovat viisi metriä korkeat.
Sekä Helsingissä että muualla Suomessa on huipputason ravintoloita, jotka tarjoavat suomalaista ruokaa: lammasta, porsaanfileetä, naudanlihaa, lohta, siikaa, ahvenia, kanttarelleja, suppilovahveroita. Sopii tutustua Hotelli Aulangon ravintolan ruokalistaan.
Jokaisella Suomen maakunnalla on oma perinneruoka. Tanskalaiset ovat ihailusta sykkyrällä, kun kuulevat suomalaista joululaatikoista.
siitä, että minulle on suomalainen ruoka kelvannut. Se johtuneen siitä, että en ymmärrä asiasta mitään. Siitä on jonkun aikaa, kun kävin Wienissä, mutta siellä porsaanlihasta valmistetut Wienin leikkeet eivät kyllä mielestäni vetäneet ollenkaan vertoja Kosmoksen ja Eliten vasikanleikkeestä tehdyille Wienin leikkeille. Ranskan ja Belgian pihveistä en oikein ymmärrä pitää, koska kaipa maalaisuuttani pidän kypsästä lihasta (well done), Hyviä paistettuja silakoita ja jopa muikkuja saan Helsingissä ihan riittävän usein. Nämä nyt vain tällaisia osaamattoman esimerkkejä
kauheimmasta asiantuntemattomuudesta on se, että mielestäni kotimaiset avomaan Siikli uudet perunat voin kanssa hakkaavat parsan mennen tullen.
Joten ei Tervon ruoka ainakaan ole ollut ravintoköyhää, mausta voidaan sitten olla montaa mieltä.
Tänään huomasin, että K-kauppa myi Igmannin maitoa Pirkka-tuotteena. Toisin sanoen Valio-isänmaallisuus puree niin hyvin, että Keskon on myytävä Ingmannin maito Pirkka-tuotteena.
Kolmen Ranskassa/Sveitsissä asutun vuoden jälkeen allekirjoitan joka sanan Tervon kirjoituksesta. Suomalaisille myydään mautonta paskaa joka huuhdellaan alas kaljalla ja viinalla. Säälittävät ovat kauppojen valikoimat, ja kuin pisteeksi iin päälle kaiken maailman "mahamahamaha"-litkut ovat nyt suosiossa. Minkähän takia? No, paskaruuan takia tietenkin. Roskaruokaa ei kannata enää nimetä erikseen, vaan kaikki on sitä samaa.
halutaan väittää, miksi sitä ei sitten jatkojalosteta ja vuolla kultaa maailman ruokamarkkinoilla. Suomalainen juusto, raejuusto, rahka, viili, jugurtti jne miksei niitä vielä laivalasteittain esim Pariisiin, jossa suomalaisia kontteja olisi jo satamassa vastaanottamassa villiintynyt ranskalainen gulinaristen armeija? Niin miksi ei?
Kirjailija Jari Tervo on valinnut lavean ja yltäkylläisen tien. Hän seuraa kollegansa Armas J Pullan jalanjälkiä kulinaristisena tiennäyttäjänä suurkeittiö-Suomessa. Innolla odotan Tervon seuraavaa bestselleriä : Vatsan muistelmia II.
Kun hyvinvointiyhteiskunnan päätavoite on vain voida hyvin tekemättä mitään sen eteen, onkin tuloksena se, että teollinen "laitosruoka" on ottanut paikkansa, koska kukaan ei enää vaivaudu itse tekemään mitään.
Tosin tämän "hyvinvoinnin" viljelemisen tuloksena on koko kansakin jo "laitostunut"...
Ruoka on juuri niin hyvää kuin millaiseksi se laitetaan.
Suomesta saa erittäin hyviä ruoka-aineksia, varmaan ihan maailman huippuluokkaa.
Hukassa on ruuanlaittotaito.
Minä lasken ruuanlaittotaitoon myös ruoka-ainesten osto- tai hankintataidon.
Itse en ole käynyt kokkikouluja, mutta meillä syödään hyvää ruokaa, joka on maistunut erinomaisesti myös useista maista meillä käyneille vieraille. Sanomattakin selvää on, että ällöttävällä marinaadilitkulla pilattua lihaa meille ei osteta. Ostan lihan pelkkänä lihana joko lihatiskiltä tai joltain lihantuottajalta suoraan.Poronlihaa ja hirvenlihaa saa ostettua tuottajilta ja metsästäjiltä. Tehdasleipää en osta, ostan pienleipomon täysrukiista leipää, jossa ei ole säilöntäaineita.
Kalaa saa järvestä tai merestä.
Toki ymmärrän sen, että kaikki eivät voi olosuhteiden pakosta tehdä kuten minä.
Väitän kuitenkin, että suurin ongelma on siinä, että lapset ja nuoret eivät enää opi missään käytännön ruokataloutta.
Tämä johtaa siihen, että markettien muovipakatut einekset ( yäk) menevät kaupaksi. Kierre on valmis.
Paljon ulkomailla matkustaneena ja myös asuneena voin vakuuttaa, että myös siellä saa helposti huonoa ruokaa.
Ruuan hankintaan pätee samat lainalaisuudet joka paikassa.
Pitää vain osata.
Tämä on täyttä asiaa, mutta tuo mainitsemasi ruuan hankintataito ei ole kaupungissa tai edes vähän pienemmässä kylässäkään ihan niin helposti toteutettavissa. Esimerkiksi tuon mainitsemasi tuoreen lihan löytäminen ei ole todellakaan helppoa. Tiedän minäkin mistä sitä tuoretta lihaa täällä saisi, mutta sinne on 70km matka. Ei voi kun olla kateellinen esim keskieuroopan kaduilla kivijalassa oleville erikoismyymälöille, ja luomutoreille.
Ensimmäisestä kaupasta tuore kahvi, seuraavasta tuoreet hedelmät, seuraavasta tuore liha jne..
nälkää kärsitä, ainakaan vielä, tulevaisuudesta ei tiedä.
Elävä todiste riittävästä kenties jopa liiallisesta murkinan
määrästä on K-kaupan Väiskiä läskinaamallaan muistuttava eräs kirjailija. Pienet on murheet, pienet on murheet Suomessa kun yli miljardi ihmistä näkee ihan oikeasti nälkää muualla.
Tervo on nykypäivän guru.
Lukekaa hänen kirjansa: Ne ovat nerokkaita. Lappi-sarja osoittaa, että mies on elänyt eikä vain puhu alustalta. Uudempi Suomi-trilogia lyö kevyesti yliarvostetun punakirjalijan eli Väinö Linnan. Mies on nero !
Ja ruoka-asiassa hän on, tietenkin, 100 % oikeassa: Kepu-demarien vuosikymmeniä jatkunut sulle-mulle-politiikka on hävittänyt Suomesta kilpailun monopolisoimalla työnteon ay-liikkeelle ja ruoan Kepulle.
Kansa luulee elävänsä vapaassa maassa ja sotia juhlitaan hartaudella (presidentti punasotia ja muut muita) ja uskotellaan kansalle, että "vapaassa maassa nyt ollaan".
Mutta valtaa pitää harvalukuinen monopoli-oligarkkia ja ay-mafia ja luonnollisesti poliittiset broilerit suojatyöpaikkoineen.
Kaikki oleellinen on himoverotettua ja kallista: ruoka, autot, polttoaineet, asuminen. Kulttuuri, urheilu ja muut toiminnot on monopolisoitu: Kulttuuri on punaväen leikkikenttä Yle-maksuineen; urheilu on muuten vaan peestä, kun "urheilijoille" maksetaan A-valtion korvauksia, mutta "urheilija" itse on Ö-luokan tasoa.
Sellainen on Sossu-Suomi. Tervo on aina oikeassa.
nykyisessä kotimaassani ruokakaupassa käynti on nautinto -kaikki on tuoretta. Niistä saa oikein maustaen jumalaisen hyvää ruokaa. Tätä pakollista energiaa eli massaeinestä ei tarjota koululaisille, joten lapset "joutuvat" syömään eväitään. Omat muistikuvani näistä massakeittiöden tuotoksista ovat todella painajaismaisia. Suomessa on hyvää raaka-ainetta yllin kyllin saatavilla - jopa todella edullisesti; siipikarja, maitotuotteet, ruisleipä ja itse pyydystetty kala - WOW, odotan kesää ja lomaa Suomessa. Salmiakista voin vain unelmoida ja saisipa vielä Karhu olutta...
Siellä ei ole autoveroa, ei polttoaineveroa, ei tupakkaveroa, ei alkoholiveroa eikä alkoholin valmisteveroa. 150 ulkomaista pankkia, 2000 sijoitusrahastoa, joiden yhteenlaskettu pääoma ennen v. 2008 alkanutta taantumaa oli 2000 miljardia euroa. Euroopan investointipankki, EU:n tuomioistuin, EU:n yhteisötalouden tarkastusvirasto, Euroopan parlamentin pääsihteeristö sekä EU:n painatuskeskus. Siitä huolimatta Luxemburgin kansallisruoka on hapankaali, jonka kanssa syödään makkaraa ja rasvaista sianpintaa. Ranskan jokaisessa departementissa syödään oman alueen perinneruokia ja niihin sopivia paikallisia halpaviinejä.
Suomen Kuvalehti julkaisi usean vuoden ajan "Gourmet"-liitettä, joka ilmestyi 4 kertaa vuodessa. Jokaisessa numerossa esiteltiin suomalaisia ravintoloita ja niiden tarjoamia ruokalajeja. Saaristoleivällä paneroitu siika, rapuvaahto ja lehtipersiljakastike. Ruis-puolukkataikinaan leivottu poronseläkettä, hapankorppuohukaiset ja mäti. Muikunmäti ja sellerikreemi, porsaankylki, tyrnisalttihilloke ja madeirakastike, paistetut lätyt. Sitruunamarinoitu lohi ja salsakastike, halstrattu kuhafilee, vadelmatarteletti vaniljatäytteen kera. Roseepippurimarinoidut ahvenfileet, saaristolaisleipä ja sinappikastike. Matjessillicocktail uudesta perunasta, punasipuli ja tilliyrttiöljy, timjamipaahdettu karitsan sisäfilee, korvasienipyttipannu ja maustepippurikastike. Suolakalatartar ja muikunmätikrustadi, paistettu järvitaimen, muna-kapriskastike, peruna-kukkakaalipyree. Hanhialadobi, punajuurikermavaahto. Paneroitu vasikankyljys, mustaherukkakastike, naurispaistikkaat. Kantarellibruschetta, kylmäsavulohirullat, ruislastut, paistetut rukiiset muikut, ruisoluessa marinoitu nieriä, ohrarisotto, hernekastike, köyhät ritarit, viherpippurimansikat.
Gourmet 3/06. Kolme syysateriaa pankin kabinetissa: Hirvipaistia mausteliemessä ja marinoitu mestäsienisalaatti, oopperakellarin silakat, kuumat lakat punssikerman kera. Nahkiaisia sinappikastikkeen kera, paistettua sorsaa, haudutettu punakaali, tuoremarjasalaatti. Halstrattu lohisalaatti, täytettyä porsaan sisäfileetä, vaniljavihannekset, calvados-jääkerma.
Tervo on taas oikeassa. Suomalainen ruoka on huonontunut jatkuvasti julkisissa ruokapaikoissa. Se taitaa johtua puolivalmisteiden ja valmiitten kastikkeiden käytöstä. Lisäksi tunteja seisonut ja pilaantunut salaatti ja seisovapöytä ylikypsine ruokineen aiheuttavat monille mahavaivoja. Kunnolliset keitetyt perunat ovat vaikea löytää. Helsingin seudulla kunnollista ruokaa saa kuitenkin Ikean lihapulla-aterioista.
Kun kiertää muutakin kuin tahkoa, jää väkisinkin mieleen monta mukavaa hetkeä jokapäiväisen leivän äärellä. Jos vielä seura on miellyttävä ja paikka mainio, niin kyllä ateriakin maistuu.
Suomalaisen ruokakulttuurin pulma ei ole raaka-aineiden laatu tai niiden saatavuus. Ratkaisevaa on rakkaus ruokaan ja suhde päivittäiseen rituaaliin. Mitä idemmäs maassa mennään, sitä varmemmin saa eteensä maukkaan aterian ystävällisen hymyn myötä.
Kotiruoka on tietenkin jokaisen oma asia. Ei siinä ole mitään vikaa, jos mieluummin siivua suuhunsa kylmää lenkkiä kuin yltiöhintaista, kurjaa lihaa.
Lautaset suomalaisessa pöydässä ovat usein niin isoja,
että niille mahtuu ja useimmiten myös laitetaan kaikki ruokalajit yhdellä kertaa. Voi sitä makujen disharmoniaa, mutta tuleepa vähemmän tiskiä. Tämä on maan tapa, yhden lautasen ongelma.
Jospa jokainen ruokalaji tarjottaisiin omalta lautaseltaan. Hajuaisti ja makunystyrät voisivat kykyjensä mukaan keskittyä kaikessa rauhassa universaalisen nautinnon saloihin. Edes joskus.
Tervo ei ole oikeassa. Tervo on väärässä. Kun katsoo hänen yleisolemustaan poskilihaksia myöten,- näkyy, että hän hyvin ansiokkaasti tutustunut suomalaiseen ruokaan.
Tervo ei tainnut huomata sanoa, että Suomessa ei enää syödä suomalaista ruokaa. Suomessa syödään Italialaista ruokaa. Sitä, josta ei erota, kumpi on kumpi. Hangelle yrjötty oksennus- vai se italialainen ruoka.
Suomessa syödään turkkilaista ruokaa, kiinalaista ruokaa, thairuokaa, jne. Onkohan Tervo (kepapista) rakennettu.
Hei Tervo. Minä valmistin itse- ja söin maailmankuulun venäläisen keittiön ruokaa. Sinäkin olet sillä varmasti joskus kehoasi rakentanut. Kai sekin sinun hienostuneessa gastronomisessa menee suomalaisena. Ai, perkl, että ol' hyvvää.
Sroganoff http://www.keittotaito.com/stroganoff.html
Pistä Tervo poskees' äläkä valita. Etkö sinä tuohon ikään ole oppinut suomalaisen gastronomian tärkeimpiä ohjeita:
Ruoan kanssa ei leikitä. Ruoasta ei valiteta.
Lautanen syödään tyhjäksi. Kokille ei vittuilla- tai tulee....
Tervo taisi osua arkaan paikkaan päätellen siitä kuinka täällä nälvitään hänen kirjojaan tai ulkonäköään. Miten ne asiaan liittyvät? Tervon kirjoitus oli täyttä asiaa, eikä siihen ole juurikaan lisättävää, paitsi tietysti se, että myös suomalaiset alkoholijuomat ovat aivan säälittäviä. Sama kansa joka kelpuuttaa "äitien tekemät" einekset kelpuuttaa myös kammottavat mäyräkoiralitkunsa, joita sitten kassikaupalla koteihin raahataan. Tai siiderit ja lonkerot joita olen nähnyt aikuistenkin litkinvän, jopa ruokajuomana (!). Toisaalta, kuka tätä kepulandiaa selvinpäin kestäisikään?
muuta Ranskaan jos siellä on niin fiiniä ruokaa!
Toisaalta, kun sinua katsoo nin kyllä tämä meidän "huono" ruoka on sinulle maistunut hyvin. On meinaan sinulle tuota ylipainoakin päässyt kerääntymään.
Arominvahvenne natriumglutamaatti, se on Suomen yleisin mauste. Kiitos Snellmanille, että älysivät siitä luopua! Yleensä kuluttajan sana on yhtä tyhjän kanssa.
Ranska emme ole emmekä Ranskaksi voi muuttua (eikä pidäkään), siitä pitää huolen jo maamme sijainti ja osittain ilmastokin. Ei meillä ole koskaan ollut vastavaa kulinaarista kulttuuria.
Mutta totta on, että omia raaka-aineitamme on pitkään dissattu liikaa. Toivoa on silti, jokainen asiakas ja ostaja voi siihen omalla käyttäytymisellään vaikuttaa. Jos jätämme marinadilihat kaupan hyllyyn, eiköhän se viesti mene lopulta kauppiaalle ja tuottajille perille.
Lähi- ja luomuruoka on kuitenkin Suomessakin päässyt viime vuosina paremmin esille ja näkyville ja saatavuuskin paranee koko ajan! Emme ole ikuisiksi ajoiksi tuomittuja muovisiin marinoidilihoihin.
Laitosruoasta ei voi sanoa juuri muuta, kuin että mitä siltä sille suoduilla resursseilla voi odottaa? Olen syönyt sekä hirvittävän pahaa että oikein hyvää laitosruokaa. Samoin on ravintoloiden laita, tarjolla on ollut mahtavia elämyksiä (myös Suomessa!) ja toisaalta suuria pettymyksiä (myös ulkomailla!)
Suomalaiset herkuttelevat myös luomuriistalla ja -kalalla, oman navetan, pellon ja kasvimaan tuotteilla sekä lähimetsän sienillä ja marjoilla. Monella tapaa ruoaksi laitettuna.
Näitä suomalaisia intellektuellit katsovat pitkin nenänvarttaan.
mistä puhut. Itse suurtalouskokiksi opiskelevana olen kautta aikain tehnyt töissä ja koulussa pelkästävään hyvin maittavaa ja ravitsevaa ruokaa. Ihmeekseni jopa laitoskeittiöt noudattavat tätä linjaa.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 126 kommenttia