Karjala ja Gruusia
Venäjän edesmennyt presidentti Boris Jeltsin ei koskaan vakavasti harkinnut Karjalan palauttamista Suomelle. Sen verran hänen valtiopäämieskauteensa sentään mahtui selviä päiviä. Se oli Suomen onni ja Jeltsinin pysyvä palvelus Suomelle. On syytä kysyä, olisiko Suomen valtiojohdolla ollut malttia kieltäytyä tarjotusta Karjalasta.
Seuraavien vaalien jälkeen Karjalasta kieltäytynyt hallitus olisi saanut lähteä. Ehkä ei olisi tarvinnut odottaa edes vaaleja.
Vuonna 1917 kokenut ruotsalainen diplomaatti arvioi, ettei vastasyntynyt itsenäinen Suomi ole elinkelpoinen. Se sijaitsi liian lähellä Pietaria. Diplomaatti oli oikeassa. Suomen piti harpata Karjalan verran länteen ennen kuin elintilaa järjestyi.
Rehellinen Jeltsin kuitenkin oli. Hän myönsi, että Karjala vietiin Suomelta voimalla eli vääryydellä.
Karjalan palauttaminen saattaisi olla historiallisen vääryyden oikaisemista, mutta enemmän se olisi tulevan tuhon siementen kylvöä. Karjalan myötä Suomeen olisi syntynyt huomattava venäläisvähemmistö. Kun miettii, millainen olisi nykyisellä Viipurilla ja koko Karjalalla kasvatetun Suomen asema, kannattaa suunnata katse Gruusiaan.
Venäjän presidentti Dmitri Medvedev kertoi maansa televisiossa, että Venäjän viranomaisten velvollisuus on pitää huolta osseeteista, joilla on lähes kaikilla Venäjän passi. Venäjällä on nyt suurenmoinen, omiin kansalaisiin tehoava tekosyy puuttua neuvostokauden aikaisten alusmaittensa elämään.
Suomenlahden eteläpuolella Gruusian tapahtumia seurataan tarkkaan. Venäläisvähemmistö keppihevosenaan Venäjä katsoo oikeudekseen runnoa Gruusian. Kaukasuksella voima jyllää. Päteekö sama oppi lännempänä?
Virossa on huomattava ja tyytymätön venäläisvähemmistö. Viro kuuluu kuitenkin Natoon, ja uskon monen virolaisen näinä päivinä siunaavan tätä tosiseikkaa.
Viro on pieni maa, mutta se sijaitsee lähempänä Euroopan rintamaita kuin Gruusia. Viron selkkaus kasvaisi pian suurvaltain väliseksi, ja siksi kynnys marssittaa panssareita Viroon jonkin akuutin tai strategisen syyn nojalla on venäläisille Gruusian sotaa kirkkaasti korkeamman kynnyksen takana.
Karjalansa takaisin saaneen Suomen asema olisi tukala. Maailmanpoliittisen tilanteen kiristyessä Venäjä kuuntelisi tarkalla korvalla Suomen venäläisvähemmistön huolia. Niitähän riittäisi. Kohta asia annettaisiin sotilaitten käsiin. Pian nähtäisiin, miten pysäytetään kenttäoloissa tankki suomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliitikkojen keksimällä vallankumouksellisella aseella, nato-optiolla.
Maailmantilanteen pahentuessa muistelen kiitollisena Boris Nikolajevitsh Jeltsinin kestävää valtiomiestekoa: Karjalan palauttamatta jättämistä.

Kommentoi 104 kommenttia